 | 1 PAPERITEHDAS
G.A. Serlachiuksen rakennuttama ensimmäinen puurakenteinen paperitehdas aloitti toimintansa 1881. Tämä paperitehdas tuhoutui tulipalossa 1890.
Palaneen tehtaan tilalle valmistui uusi paloturvallinen tiili- ja rautabetonirakenteinen paperitehdas 1893. Uudelle tehtaalle tilattiin kolme 84 tuuman paperikonetta toiminimiltä Karlstad Mekaniska Verkstad, Escher Wyss & Co. ja Bell & Co. Ruotsalaisen Karlstadin tehtaan valmistama paperikone oli ensimmäinen sen tuottama ja Tukholman lehdistö kirjoitti ylpeänä koneen käynnistyttyä Mäntässä ”…sen käynti on sievän kepeä kuin Tukholman kadulla sipsuttavalla mamsellilla.” Lisäksi tehtaalle hankittiin Amerikasta turbiinit, jotka olivat alallaan maailman uudenaikaisimmat. Tuotanto muodostui kääre-, pingoitus-, ja pussipaperista.
Mäntän paperitehdas oli G.A. Serlachiuksen kuollessa vuonna 1901 erinomaisessa kunnossa ja sen tuotanto nousi lähes 5000 tonniin vuodessa.
Paperitehdas toimi tässä laajuudessa lähes muuttumattoman vuoteen 1911. |
 | 2 UUSI HIOMO
Uusi kivirakenteinen puuhiomo valmistui 1889. Kun rakennus säilyi vuoden 1890 tulipalossa, uuden paperitehtaan raaka-ainetuotanto oli turvattu. Uudessa hiomossa oli neljä hiomakonetta ja sen teknillisenä neuvonantajana toimi insinööri Axel Mauritz Hedbäck.
Puuhiomo kävi tarpeettomaksi, kun Mänttään rakennettiin sellutehdas 1910-luvulla. Se purettiin vuonna 1931 ja sen paikalle rakennettiin vesivoimalaitos. |
 | 3 SAHA, MYLLY JA HIOMO
G.A. Serlachius rakensi tämän talon vanhan Mäntän myllyn paikalle ilmeisesti jo 1870-luvun lopulla tai 1880-luvun alussa. Siinä toimi aluksi saha ja mylly. Myöhemmin siihen sijoitettiin ilmeisesti myös hiomakoneita.
Rakennus purettiin 1920-luvun alussa. |
 | 4 MÄNTÄN LINNA
Ruotsalainen arkkitehti A.E. Melander suunnitteli tehtailija G.A. Serlachiuksen uuden kodin Mäntän linnan 1878. Paperitehtaan tulipalon jälkeen linnan jo paikalleen rakennetun sokkelin kivet käytettiinkin uuden tehtaan rakentamiseen, ja linnan rakentaminen lykkääntyi 1890-luvun alkuun.
Linna valmistui lopulta 1896. Alkuperäisten piirustusten mukaan siitä piti tulla suurempi kuin toteutunut. Rakennukseen liitettiin myös kauppaneuvoksen vanha asunto ”Myllytupa” talousrakennukseksi. Kauppaneuvos asui linnassa kuolemaansa saakka. Linna oli mänttäläisen seurapiirielämän keskus, jota tavalliset mänttäläiset kurkistelivat uteliaina aidan takaa. Linna sai uudet asukkaat kesällä 1913, kun Gösta Serlachius perheineen muutti takaisin Mänttään. Gösta Serlachius ei kuitenkaan erityisesti viihtynyt tehtaiden välittömässä läheisyydessä sijainneessa linnassa, vaan suunnitteli oman kotinsa siirtämistä kauemmas tehtaista.
1910-luvulla linnan käyttötarkoitusta oli tarkoitus muuttaa. Arkkitehtitoimisto Palmqvist & Sjöström sai 1918 tehtäväkseen laatia piirustukset rakennuksen muuttamisesta toimistotiloiksi. Rakennussuunnitelmat eivät toteutuneet, mutta rakennusta käytettiin jonkin aikaa myös konttoritiloina. Lopulta linna purettiin 1939 G.A. Serlachius Oy:n laajenevien tehtaiden tieltä. |
 | 5 LINNAN HUVIMAJA
Keskelle koskea rakennettu Mäntän linnan huvimaja oli yksi Mäntän romanttisimmista paikoista. Se rakennettiin jo kauan ennen linnaa kauppaneuvos Serlachiuksen kodin, ns. Myllytuvan yhteyteen. |
 | 6 KOSKITALO
Koskitalo eli ”Jurveliuksen palatsi” rakennettiin 1885 kauppaneuvos G.A. Serlachiuksen lasten asunnoksi. Alakertaan asettuivat insinööri Vladimir Jurvelius ja hänen puolisonsa, G.A. Serlachiuksen tytär Thyra Jurvelius. Yläkerta annettiin kauppaneuvoksen pojan, konsuli A.E. Serlachiuksen asuttavaksi.
Mänttäläisille ”Jurveliuksen palatsi” ja siellä vietetty elämä oli samalla tavalla ihmetyksen aihe kuin Mäntän linna. Hämmästystä herätti mm. Jurveliuksen papukaija, jolle ohi kulkeneet pojat kuitenkin pian keksivät alkaa opettaa karkeita sanoja.
Myöhemmin talossa asui mm. Mäntän tehtaiden osakeyhtiöksi muodostamisen jälkeen isännöitsijä Julius Boedecker.
1910-luvulla taloa käytettiin kriisiaikojen johdosta muuhunkin kuin asumiseen. Tehtaan julistaman työsulun aikana se oli lakkolaisten tilalle tulleen työväen ruokailupaikka ja 1918 siihen asettui suojeluskunnan esikunta. Myöhemmin se annettiin taas yhtiön korkeimmille virkailijoille asuinrakennukseksi. |
 | 7 HEVOSTALLI
Vuonna 1883 valmistuneen hevostallin suunnitteli G.A. Serlachiuksen poika Axel Ernst Serlachius. Tallissa sijaitsivat erikseen juoksutalli ja työtalli. Juoksutalliin sijoitettiin matkoilla käytettävät hevoset sekä kauppaneuvoksen ratsut ja ponit. Työtallissa oli parhaimmillaan jopa yli neljäkymmentä työhevosta.
Kauppaneuvos Serlachius järjesti hevostallissa usein kevätjuhlia työntekijöilleen. Kerrotaan, että myös Helsingin Kaartinpataljoonan soittokunta konsertoi tallissa.
Autoistumisen myötä talli alkoi menettää merkitystään viimeistään 1920-luvulla. Se seisoi kuitenkin vielä pitkään paikallaan. |
 | 8 KOSKITALON PIHARAKENNUS
Koskitalon yhteyteen rakennettu piharakennus. |
 | 9 KONTTORI
Kun kauppatoiminta loppui vanhassa konttorirakennuksessa 1890-luvun alussa, se muuttui taas yksinomaan yhtiön konttoritiloiksi. Rakennuksessa sijaitsivat kauppaneuvos G.A. Serlachiuksen ja Axel Ernst Serlachiuksen virkahuoneet sekä virkailijoiden työtilat. Myös Mäntän ensimmäinen 20-numeroinen puhelinkeskus, josta oli vedetty yhteys Vilppulaan, Ruovedelle ja edelleen Tampereelle, sijaitsi talossa.
Tässä vaiheessa rakennus oli muuttanut jonkin verran muotoaan – sitä jouduttiin kaventamaan kapearaiteisen rautatien tieltä 1890-luvun lopulla. Uusia muutoksia tehtiin, kun konttoritoiminnat vaativat lisätilaa. Arkkitehti Valter Thomé laati muutospiirustukset rakennukseen vuonna 1908.
Konttori purettiin vuonna 1934, kun yhtiön uusi pääkonttori oli valmistunut Koskelan lammen rantaan. |
 | 10 KESKUSVARASTO
G.A. Serlachius Oy:n keskusvarasto rakennettiin 1890-luvulla. Taloa käytettiin tehtaiden käyttämien raaka-aineiden varastointiin. |
 | 11 KUKKAKAUPPA
Mänttä sijaitsi kaukana suurista kaupungeista ja kulkuyhteydet sinne olivat hankalat. Kun elintarvikkeiden saanti ulkopuolelta tämän vuoksi oli vaikeaa, G.A. Serlachius alkoi järjestää tehtaalla omaa elintarvikehuoltoa. Tehtaalle rakennettiin mm. kasvihuone, jota kutsuttiin ”rekooliksi”, sekä kukkakauppa. Pihamaa oli kaunis kukkapenkkeineen ja istutuksineen.
Kasvihuone jouduttiin myöhemmin purkamaan kapearaiteisen rautatien tieltä, mutta kukkakauppa toimi pidempään. |
 | 12 SAUNA
1870-luvulla rakennettu hirsisauna oli 1901 viimeisiä aikoja käytössä. Tehtaan johto oli jo päättänyt purkaa sen uuden tiilestä rakennetun saunan tieltä. |
 | 13 PUUSEPÄNVERSTAS
Rakennus valmistui 1870-luvulla vanhan puuhiomon kuivaushuoneeksi. Puuhiomotoiminnan menettäessä merkitystään se muutettiin 1890-luvulla puusepänverstaaksi. Siellä työskentelivät yhtiön omat puusepät. |
 | 14 PAPERIVARASTO
Rakennuksessa sijaitsi tehtaan paperivarasto. Sieltä lastattiin tavaraa suoraan Kuorevedellä tehtaan paperia kuljettaneisiin aluksiin. |
 | 15 KANSAKOULU
Talo toimi yhä kouluna ja eräänlaisena ”Mäntän kulttuuritalona”, jossa järjestettiin erilaisia tilaisuuksia. Tässä mielessä sen merkitys tietysti väheni 1910- ja 1920-luvulta alkaen, kun työväen kulttuurielämän keskukseksi tuli työväentalo ja yhtiö rakennutti porvarillisen yhdistyselämän keskipisteeksi Klubi-talon.
Koulu purettiin 1937. Ennen tätä siinä toimi jonkin aikaa poliisikamari ja putka. |
 | 16 HAARALA
Haarala rakennettiin yhtiön työnjohtajien asunnoksi 1880. Rakennus purettiin 1935. |
 | 17 PUSSITEHDAS
Rakennus valmistui noin 1886. Alkuun siinä toimi G.A. Serlachiuksen pakettinappulatehdas, sitten Heikkilän esiliinatehdas ja viimeisimpänä G.A. Serlachius Oy:n pussitehdas. Talon huippuhetki oli 1928, kun sitä käytettiin näyttelyhuoneistona yhtiön 60-vuotisjuhlissa.
Rakennus purettiin 1934 yhtiön uuden pääkonttorin tieltä. |
 | 18 FÄRMIN KAUPPA
G.A. Serlachiuksen palveluksessa aiemmin ollut seppä Aatu Färm rakensi 1870-luvun lopulla kauppapuodin ja kotinsa Koskelan talolta vuokraamalleen mäennyppylälle. Färmin kuoltua 1888 liikettä jatkoi ensin hänen leskensä Agatha Färm ja sitten hänen vävynsä Adolf Pohja.
Färmin perillisten aikana kaupparakennus sai ympärilleen useita lisärakennuksia.
Pohjan kuoltua Färmin taloon muutti Mäntän kirjapaino Oy:n painolaitos, joka aloitti toimintansa 1926. |
 | 19 PLEVNA
G.A. Serlachius rakennutti ensimmäiset varsinaiset työväenasuntoloiden tyyppitalot Plevnan ja Karssin 1880. Nimensä rakennukset saivat Bulgarian vapaussodan (1874-1878) voitollisten taistelupaikkojen mukaan. Rakennustyömaalla oli ollut Balkanin sotaretkeltä palanneita sotilaita.
Kummassakin talossa oli kymmenen suurta ja valoisaa hellahuonetta. Asukkaat olivat tyytyväisiä: talot sijaitsivat lähellä tehdasta ja näköala Koskelan lammelle, silloiselle Saunalahdelle, oli kaunis.
Karssi paloi melko pian rakentamisensa jälkeen, mutta Plevna jäi Koskelanlammen rannalle useiksi vuosikymmeniksi. |
 | 20 TÖRMÄLÄ
Talo rakennettiin noin 1890 työntekijäasunnoksi. |
 | 21 KAPEARAITEINEN RAUTATIE
G.A. Serlachius rakennutti Mäntän tehtaille oman kapearaiteisen (raideväli 60 cm.) rautatien 1879 . Parantaakseen liikenneyhteyksiä Vilppulaan tehtailija jatkoi rataa tehdasalueelta myös Mäntän ja Vilppulan välille 1897.
Liikenne Mäntästä Vilppulaan hoidettiin kapearaiteisella aina vuoteen 1929, jolloin valtio rakensi välille normaaliradan. |
 | 22 PALOVÄLINEIDEN SÄILYTYSVAJA
G.A. Serlachius ja hänen työväkensä perustivat 1880 Mäntän tulensammutuskunnan, joka muutaman vuoden toimittuaan otti nimekseen Mäntän VPK.
Serlachius lahjoitti VPK:lle kaikki sen tarvitsemat palontorjuntavälineet. Kun varsinaista paloasemaa ei Mäntässä vielä tuolloin ollut, niitä varten rakennettiin lähelle koskea ja paperitehdasta säilytyskoppi. |
 | 23 ”LAUTAKONKI”
Yhtiön konttorilta kohti Kosken siltaa paperitehtaan aidan vieressä kulkeneelle tielle rakennettiin kävelijöitä varten ”lautakonki” 1880-luvun alussa. |
 | 24 ”PITKÄ PYTINKI”
Mäntän Saha-Yhtiön työväenasuntolaksi 1850-luvulla valmistunut rakennus oli yhä käytössä. Se oli saanut kylkeensä myös uuden ulkorakennuksen. Sen status ”paremman työväen” asuntolana alkoi tässä vaiheessa rapistua, kun yhtiö rakennutti uusia työväenasuntoja kauemmas tehtaista.
Rakennus purettiin 1937. Osa sen hirsistä käytettiin Rusinniemeen rakennettuun työväenasuntoon ja osa yhtiön puutarhurille rakennettuun Ahola-nimiseen asuntoon, joka sijaitsee lähellä nykyistä paloasemaa. |
 | 25 ”PIENI PYTINKI”
Mäntän Saha-Yhtiön työväenasuntolaksi 1850-luvulla valmistunut rakennus oli yhä alkuperäisessä käytössään. Rakennus purettiin 1936. |
 | 26 AITTARAKENNUS
”Sahan pytinkien” varastorakennus oli palannut alkuperäiseen käyttöönsä, kun kauppias Hoffren rakensi oman liikehuoneistonsa lähemmäs Mäntän taloa. |
 | 27 HOFFRENIN KAUPPARAKENNUKSET
Kauppias Hoffren rakensi talot 1892 uudenaikaiseksi liikehuoneistoksi. Päärakennuksen lähellä olleessa erillisessä rakennuksessa sijaitsivat leipomo, navetta ja talli.
Rakennus siirtyi myöhemmin G.A. Serlachiuksen Oy:n omistukseen ja sitä kutsuttiin Kerholaksi. |
 | 28 RIIMALA
Riimala valmistui 1895 työntekijöiden asunnoksi. |
 | 29 ”VANHA RANTALA”
Jo 1870-luvulla rakennetussa työväenasunnossa toimi tässä vaiheessa jonkin aikaa koulu. |
 | 30 RANTALA
Rantala rakennettiin n. 1883. Yhtiö piti rakennuksessa pientä 12-paikkaista sairaalaa, jossa vuosittain hoidettiin 200-300 potilasta. Suurin osa näistä oli ensiapupotilaita tehtaalta, jotka tarvitsivat hoitoa työtapaturmien vuoksi. |
 | 31 TOIVOLA
Kulkutautisairaalaksi rakennettu Toivola valmistui vuonna 1883. |
 | 32 MÄNTÄN TALO
G.A. Serlachius oli ostanut Mäntän talon 1888. Tämän jälkeen asuntorakentaminen kosken itäpuolella muuttui vähitellen suunnitelmallisemmaksi ja tehdasalueen laajeneminen koskikannaksella mahdolliseksi.
1900-luvun alussa Mäntän talon paikalle rakennettiin osin vanhan talon rakenteita hyväksi käyttäen Birger Federleyn suunnittelema tehtaan Isännöitsijän asunto. |
 | 33 HANNILA
Hannila rakennettiin luultavasti 1800-luvun lopulla. Sen historiaa ei tunneta.
Rakennuksen muoto on pienoismallissa ajalle tyypillinen, mutta kuvitteellinen. |
 | 34 RIIHI
Riihen olemassaolo ja sijainti on selvitetty vanhoista dokumenteista ja kartoista. Sen muoto on pienoismallissa ajalle tyypillinen, mutta kuvitteellinen |
 | 35 TAMMELA
Kun G.A. Serlachius oli onnistunut 1888 ostamaan Mäntän tilan, hän alkoi suunnata tehtaan työväenasuntojen rakennusta tilan maille kosken itäpuolelle. Puolitoistakerroksinen, kymmenen perheen asuntola Tammela valmistui vielä samana vuonna. Se oli pitkään Mäntän suurimpia työväenasuntoloita. Nimi Tammela viitannee Tampereelta kotoisin olleisiin työläisiin, joita taloon asutettiin.
Tammelaa korjattiin 1926 ja 1928. Korjaussuunnitelmat laati arkkitehti W.G. Palmqvist. |