Serlachius museot

Käykää rohkeasti
pidemmälle

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Serlachius-museot ovat avoinna talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18.

Sulje

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Avoinna:
talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18
kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18

Käykää rohkeasti
pidemmälle

Serlachius-residenssissä työskennelleet taiteilijat


Serlachius-residenssiin vuodelle 2018 on valittu 24 taiteilijaa, taiteilijaryhmää tai tutkijaa kahdeksasta eri maasta. Kaikkiaan residenssiin saatiin 109 hakemusta 29 maasta.


Residenssiin vuodeksi 2018 on valittu: 

Ignacio Acosta, Chile
Kate Bae, USA/Etelä-Korea
Claudio Beorchia, Italia
Céline Berger, Ranska
Winnie Chan, Iso-Britannia
Työryhmä Mustasorsa: Antti Immonen ja Väinö Makkonen, Suomi
Emmu Johansson, Suomi
Mikael Kinanen ja Vili Nissinen, Suomi
Heli Konttinen, Suomi
Esa Laaksonen, Suomi
Johanna Lecklin, Suomi
Sami Maalas, Suomi
Marianna Milhorat, Suomi
Maija Santala, Suomi
Miya Sukune, Suomi
Kalle Mustonen ja Outimaija Hakala, Suomi
Suvi Nurmi, Suomi
Steven Randall, USA
Työryhmä Turbida Lux: Pedro Riva ja Lucila Mayol, Argentiina
Agita Steinberga ja Andris Marackovskis, Latvia
Työryhmä 1224 CLUB: Berglind Erna Tryggvadóttir ja Rúnar Örn Marinosson, Islanti
Kirsimaria Törönen-Ripatti, Suomi
Kimmo Ylönen, Suomi
Jenni Yppärilä, Suomi
 

Valituille on ilmoitettu henkilökohtaisesti.

**

Residenssiin vuodeksi 2017 on valittu:

 

Acosta, Ignacio, Englanti
Alicja, Rosé, Puola
Allonen, Päivi, Suomi
Anderson, Amy, USA
Margaux Bez, Ranska
Björke, Lisa + työryhmä, Ruotsi
Boechler, Jared, Kanada
Brander, Pirjetta, Suomi
Chapel, Catherine Maria, Ranska
Cornish, Madelynne, Australia
Djamo, Daniel, Romania
Flemons, Lynne, Australia
Kannisto, Aino + Blot, Fabio, Suomi
Kivikangas Saija, Suomi
Lecklin, Johanna, Suomi
Morozov Alexander, Venäjä
Nissinen, Vili + Kinanen, Mikael, Suomi
Pukki, Leena, Suomi
Salmela, Paula, Suomi
Schneider, Jochen, Saksa
Takala, Anni, Suomi
Ouma, Japani
Ylönen, Kimmo, Suomi
Wai, Isaac Chong, Saksa


**

Residenssin taiteilijat vuonna 2016

Residenssin vuoden 2016 taiteilijat on valittu. Residenssiin saatiin noin 80 hakemusta ympäri maailmaa.

Valituksi tulivat:

Laura Aish, Iso-Britannia
Tuike ja Simo Alitalo, Suomi
Vivian Charlesworth, USA
Marie-Andrée Godin, Kanada
Mariko Hori, Japani
Naoko Ito, USA
Tuomas Laulainen, Suomi
Marianna Milhorat, USA
Riku Mäkinen, Suomi
Suvi Nurmi, Suomi
Sayaka Ohata & Joseph Mayrhofer-Ohata, Ranska
So Young Park, Etelä-Korea
Antje Pehle, Saksa
Marja Pirilä, Suomi
Pedro Riva & Lucila Mayol, Argentiina
Kaisa Salmi, Suomi
Ella Tahkolahti, Suomi
Antti Turkko, Suomi

Valituille on ilmoitettu henkilökohtaisesti.

 

Vuonna 2015 residenssissä työskentelivät seuraavat taiteilijat:

Tuike ja Simo Alitalo, Turku
Pirjo Berg, Yhdysvallat
Johanna Björkman, Helsinki
Heidi Maria Björklund, Helsinki
Sigbjörn Bratlie, Norja
Ninni Heldt, Helsinki
Päivi Häkkinen ja työryhmä, Helsinki
Raija Kallioinen ja työryhmä, Helsinki
Nathan Kelly, Yhdysvallat
Ville Lenkkeri, Ruotsi/Suomi
Suvi Leukumaavaara, Helsinki
Jolene Mok, Hong Kong
Takeshi Moro, Yhdysvallat
Christoph Mügge, Saksa
Pälvi Myllylä, Valkeakoski
Auri Mäkelä, Tampere
Mayumi Niiranen-Hisatomi, Kajaani
Julia Norton, Yhdysvallat
Suvi Nurmi, Helsinki
Antje Pehle, Saksa
Jonna Salonen, Helsinki
Sanna Sarva ja työryhmä, Helsinki
Antero Toikka, Helsinki
Ilkka Väätti, Tampere

 

Päivi Häkkinen

Helsinkiläinen kuvanveistäjä Päivi Häkkinen (s.1975 Kotkassa) on Serlachius-residenssin marraskuun taiteilija. Residenssissä on tarkoitus suunnitella ja valmistella tulevia näyttelyitä, jotka ovat Turun linnassa kesällä 2016 sekä Galleria Sculptorissa Helsingissä tammikuussa 2017.
Residenssissä näyttää syntyvän kuitenkin myös sarja maalauksia, joita ei ollut tarkoitus valmistua. Osa maalauksista päätyykin Pimeä talo-näyttelyyn. Mäntän hiljaisuudessa ja marraskuun pimeydessä alkanut maalausprojekti saanee jatkoa työhuoneella Helsingissä sekä vuoden päästä Italiassa Mazzano Romanon residenssissä.
 

Pimeä Talo -työryhmä

Pimeä talo järjestää näyttelyn Mäntän kaupunkitilassa ja Serlachius-residenssissä 21.-29.11.2015.
Pimeän talon tarina alkoi hyisenä talvi-iltana 2007 Tampereen aseman takana sijaitsevan purkutalon alakerrassa. Talon yli sata vuotta vanha henki teki vaikutuksen iltaa siellä viettäviin ystäviin ja syntyi ajatus tehdä asuntoon ja taloon näyttely. Ryhmä asiasta innostuneita taiteilijoita oli pian koossa. Täällä Tellervo Viitaniemen vuokra-asunnossa Tampereen Peltokadulla näyttelyitä pidettiin lopulta yhteensä neljä.
Nyt Pimeä talo on liukunut pois tiilitalon seinien sisältä ja levittäytyy ympäri marraskuista Mäntän kaupunkia. Nimi ei viittaa enää vain pimeään taloon: pimeyteen on sekoittunut valoa ja talosta on tullut kaupunki.
Ryhmän alkuperäisjäsenistä mukana ovat Jaakko Heikkinen, Päivi Häkkinen, Mikko Karvinen, Pentti Otto Koskinen, Antti Majava, Seppo Renvall, Maija Saksman, Satu-Minna Suorajärvi, Tellervo Viitaniemi ja Leena Virtanen. Matkan varrella mukaan on tarttunut talossa aikoinaan vierailleita ystäviä. Mäntän kaupunkinäyttelyn henkeen sopivina olemme kutsuneet mukaan myös muita tekijöitä, jotka edustavat nykytaiteen eri aloja. Alkuperäisten jäsenten lisäksi mukana ovat taiteilijat: Paavo Halonen, Lauri Isola, Teemu Korpela, Ilkka Luttinen, Hanna Oinonen, Tuukka Peltonen, Perttu Saksa, Maiju Salmenkivi, Camilla Vuorenmaa ja Kimmo Ylönen.
Aleksanterin linnassa esillä oleva virallinen näyttely esittelee yhden teoksen jokaiselta taiteilijalta. Muissa paikoissa teokset sekoittuvat toisiinsa ja ympäröivään tilaan. Näyttely haluaa tulla ihmisten ilmoille, tuoda taiteen lähelle arkea ja juhlaa. Näissä ympäristöissä taide ei ole pääasia, vaan ihmisten mukana kahviloissa, ravintoloissa, kirjastoissa. Taide kurkistaa seinältä, on yksi vieraista muiden joukossa.
Pimeä talo-projekti jatkaa toimintaansa myös Mäntän kaupunkinäyttelyn ja Serlachius-residenssissä vietetyn ajan jälkeen. Uusia suunnitelmia kartoitetaan nimenomaan tämän tapaamisen yhteydessä, ryhmän jäsenet kun asuvat eri puolella Suomea. pimeatalo.weebly.com
 

Suvi Nurmi

Olen helsinkiläinen kuva- ja sanataiteilija. Työskentelyni avainsanoja ovat paikkasidonnaisuus, dialogisuus ja teksti. Teokseni ovat useimmiten julkiseen tilaan toteutettuja teksti-installaatioita, ääniteoksia tai yhteisöllisiä runotyöpajoja. Minulle on tärkeää tuoda taide ulos gallerioiden suojista kenen tahansa kohdattavaksi, ja teen paljon töitä löytääkseni uusia, kiinnostavia paikkoja taiteeni esittämiselle.
Pyrin teosteni kautta kommentoimaan tiloja ja tilanteita, tuottamaan oivalluksia ja osallistamaan yleisöä. Työskentelyni tapahtuu vuoropuheluna ympäristön kanssa, usein kirjallisuudesta, sanoista ja muistoista ammentaen.

Valmistuin vuonna 2011 kuvataiteen maisteriksi Kuvataideakatemian paikka- ja tilannesidonnaisen taiteen koulutusohjelmasta. Pohjakoulutuksen taidealalle sain Hyvinkään taidekoulussa. Olen lisäksi opiskellut kotimaista kirjallisuutta ja suomen kieltä Helsingin yliopistossa.

Minulle myönnettiin Mäntästä yhteisötaiteen suunnittelujakso lokakuuksi 2015. Toteutusjaksoa varten tulen palaamaan Mänttään marraskuussa 2016. On upeaa saada tällainen mahdollisuus pitkäjänteiseen työskentelyyn!
Aikomuksenani on suunnittelujaksolla tutustua Mäntässä monipuolisesti paikalliseen elämänmenoon ja pyrkiä kartoittamaan, missä minulla voisi olla taiteilijana eniten annettavaa. Erityisesti paikkakunnalle hiljattain perustettu vastaanottokeskus kiinnostaa, mutta aion pitää silmät auki myös muiden yhteistyömahdollisuuksien varalta.

http://suvinurmi.webs.com

Jonna Salonen

Sana kulkee pellon laidalla, järvellä ongella tai pimeässä kuusikossa, missä istun lehtopöllön ääntä kuuntelemassa. Ihminen voi kommunikoida puhumisen avulla, ja kiinnostavaa on se, miten luonnossa ollessa sitä ei ole kun on yksin, ihmisenä. Puhe ei enää ole samalla tavalla läsnä, mitä se on ihmisten parissa.

Ei puhetta mutta on kirjoitettua tekstiä ja silloin sana saa vahvemman merkityksen kuvallisessa muodossa. Sana luonnossa tuntuu painokkaalta ja hyvin merkitykselliseltä.
Lukihäiriön lähtökohdasta sanat kiinnostavat minua, miten sanan lukee, kuulee tai ymmärtää mitä se on. Luonnossa kasvavat ja vallitsevat asiat, eläin- ja kasvikunta ovat kiinnostaneet minua läpi elämän ja näistä on muodostunut siten oma taiteellinen tausta ja työskentelyn sisältö. Kuvalliseen muotoon saattaminen tapahtuu kirjoittamisen kautta joista ne siirtyvät puukolla vuolemalla ja piirtämisen avulla kuviksi. Teoksien tuoma hitaus, hauraus että hartaus puhuttelevat tehdessä.

Serlachiuksen residenssiin halusin hakea jotta voisi työskennellä rauhallisessa ympäristössä ja tutkia Mäntän ympäröivää luontoa. Residenssiajan työskentelen uusien teoksien ja näyttelyiden parissa.

Pirjo Berg

Olen suomalainen, Yhdysvalloissa asuva kuvataiteilija. Asun Pohjois-Dakotassa, jonne muutin seitsemän vuotta sitten vuoriston ympäröimastä Seattlesta. Täällä preerian tasaisuus, eristyneisyys ja brutaali talvi täällä ovat vaikuttaneet maalauksiini voimakkaasti.

Maalaukseni lähtökohtana on suomalaisten kodintekstiilien, räsymattojen ja raanujen horisontaalit viivat. Toisto ja geometriset muodot on löydettävissä kodin tekstiileistä. Inspiraatio teoksiin lähtee paitsi kodin teksitiileistä niin myos geologiasta ja maanmuodoista. Aika ja tila on löydettävissä geologisten kerrostumien sedimenteissä, jotka ovat litistyneitä maisemia toinen toistensa päällä, aueten ja välillä särkyen ja sekoittuen toisiinsa. Maalauksissani ne muuttuvat sielunmaisemiksi ja tuovat sisäiseen tilaan viitteen ulkoisesta, nykyisyyden ja menneisyyden sekoittuessa. Maisemat teoksissani voivat olla hetken tunnistettavissa, mutta ne ovat jatkuvassa liikkeessä kuin olisi levittänyt elokuvan auki ja katsoisi sitä hyppien ajassa ja tilassa löytäen koko ajan uuden tarinan.

Olen usean vuoden ajan miettinyt mahdollisuutta työskennella Suomessa.  Serlachius-residenssi Mänttässä antaa minulle tämän mahdollisuuden. Uutena Amerikan siirtolaisena pohdin jatkuvasti suomalaisuuttani ja siihen liittyvää visuaalista taustaani. Suomalainen maisema, arkkitehtuuri, kuvataide ja kodin arkiesineet ovat muovanneet lapsuuteni kuvan, johon nyt sekoittuu uuden maan eksotiikka. Samalla residenssi Mäntässä antaa minulle mahdollisuuden tutustua Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmaan ja sitä kautta omaan suomalaisuuteeni. www.pirjoberg.com

Ninni Heldt

Olen Helsinkiläinen taidemaalari. Olen opiskellut 1998- 2002 välisenä aikana mm. Italiassa, Firenzessä Akateemiseen traditioon pohjautuvaa klassista maalaus- ja piirustusmetodia, jota useimmat Suomen kultakauden taiteilijat opiskelivat Pariisissa 1800-luvun loppupuolella. Työskentelen kyseisen menetelmän periaatteita apuna käyttäen havainnosta, luonnon valoa ja muotoa tutkien. Edellisen näyttelyni teemana on ollut ”Kylpijät”, joka koostui figuratiivisista maalauksista. ”Kylpijät” ovat symbolisia valossa kylpeviä figuureja, joille valo antaa sisäisen mahdollisuuden uudelleen syntymiseen. Tulevan näyttelyni teemana on "Nel Giardino" (=Puutarhassa) ja sen on tarkoitus kuvastaa ihmisen sisäistä "puutarhaa" symbolisesti mm. kasviaiheisten teosten kautta. Kuolevat kukat/kasvit ja kukoistavat/ värikkäät kukat, koko elämän kiertokulku ja mahdollisuus uudistumiseen ja vanhan irti päästämiseen. Taidehistoriassa esiintyneet kukka-/kasviaiheiset maalaukset toimivat osaltaan inspiraationi lähteenä uusille teoksilleni, sekä Italiassa näkemäni kauniit puutarhat ja puistot veistoksineen. Käytän erilaisia maalaus- ja piirustustekniikoita teosteni toteutukseen mm. vesikultausta ja temperamaalausta, sekä grafiikan tekniikoista puupiirrosta. Suunnittelen/ kehittelen uutta näyttely ideaani/ teoksia työskentelyjaksollani Serlachius residenssissä 7.9. -4.10.2015. Toivon, että residenssi ympäristö toimii myös osaltaan inspiraation lähteenä uusille näyttely ideoilleni. www.ninniheldt.com

Takeshi Moro

I was born in Japan, raised in the U.K. and currently work in the San Francisco Bay Area. This is my fourth time in four years to visit Mänttä-Vilppula. In previous visits, I had worked exclusively with the local Red Cross Vastaanottokeskus to create works with the asylum seekers. During this residency, I will be working with the local community to create karaoke songs featuring local landscapes and people of Mänttä-Vilppula. I am soliciting willing participants, collaborators, and singers. You do not need to be a karaoke singer to participate in this project. The only requirement is that you have a song to share with the Mänttä-Vilppula community and that you have a sense of what kind of karaoke video you would like in the background. We will have a karaoke night at the end of August to view the finished karaoke videos, hear the singers perform, and celebrate all that Mänttä-Vilppula has to offer. If you are interested in taking part in the project, please contact Serlachius Residency. http://takeshimoro.com

Auri Mäkelä

Työskentelen lähinnä kuvanveiston ja videotaiteen parissa. Haluan yhdistää nämä kaksi odottamattomin ja kenties epäkäytännöllisin tavoin, luoden uusia hybridejä informaatioyhteiskunnan säpäleistä ja kulutusjuhlan tähteistä. Käytän kierrätysmateriaaleja aina, kun se on mahdollista. Dyykkaan ja kierrän kirpputoreja, kerään roskia tienvarsista, poimin mukaani hylättyjä artefakteja sieltä ja täältä. Residenssijaksoni projekti on jatkoa opiskeluaikanani käsittelemille aiheille ja tekniikoille, yhdistettynä maisteriopintojeni mukana tuomiin näkemyksiin. Mäntällä on teollinen menneisyys kuten kotiseudullani Kaakkois-Suomessa. Lähtökohtinani toimivat myös muistot lapsuudesta: vertaan mennyttä kulutusyhteiskuntaa nykyiseen. Näkymättömät, ohikiitävät ajatukset saavat fyysisen vartalon polyuretaanivaahdosta ja kipsistä. Näiden vartaloiden rakenne ja lihasmassa ovat oikuttelevan itsetutkiskelun ja hiljaisen katumuksen mutatoimia.

Ville Lenkkeri

Olen Tukholmassa asuva, mutta Mäntästä lähtöisin oleva valokuvataiteilija. Pidän Aleksanterinlinnassa kuukauden residenssijaksoni ajan Lenkkerin vastaanottoa. Vuonna 2011 kuollut isäni Hannu Lenkkeri oli paikkakunnalla varsin hyvin tunnettu hahmo. Hän oli lääkäri, joka vaikutti niin Mäntän aluesairaalassa, läheisessä Hallin varuskunnassa kuin Mäntässä pitämällään yksityisvastaanotolla. Hänet tunnettiin ilmeisen hyvänä kirurgina ja lääkärinä, mutta erityisesti sangen omaperäisenä rääväsuuna, joka tokaisi lähes asiakkaalle kuin asiakkaalle jotain kummallista,  kyseenalaista tai makaaberia. Kerään nyt Lenkkerin vastaanotolla talteen näitä mänttäläisten keskuudessa yhä kiertäviä tarinoita ja tokaisuja. Tarkoitukseni on selvittää josko voisin käyttää taltioitavaa materiaalia joskus lähitulevaisuudessa valokuvieni ohessa isästä kertovaan kirjaani. Tämä isä-projekti tulee olemaan jatkoa syksyllä 2014 Taidemuseo Göstassa esillä olleeseen Mänttää entisenä kotikaupunkinani kuvanneelle Kivettynyt metsä-näyttelylle. Toimin myös Taidemuseo Göstan kesän 2015 päänäyttelyn Kaukainen kosketus kuraattorina. www.villelenkkeri.com

Christoph Mügge

I am a 31 year old Swedish-German artist who was born in Bonn, Germany. From 2006 - 2013 I studied at Kunstakademie Düsseldorf. Since my graduation two years ago my work has been shown in many exhibition venues across Germany and Europe, and I have been granted with eight residencies in different places and countries. Due to the tremendous artistic boost that all artist-in-residence programmes that I have taken part in meant for me, relocation on a temporary basis has definitely become a major factor in my advanced education.
 
Working mainly as a sculptor and installation artist, I attempt to use my first residency in Finland to push the boundaries of my art-practice, and dedicate the whole month of July to making a new series of drawings that I will show at Aleksanterin Linna’s gallery space. I will leave my antennas wide open in order to soak in all new impressions of the natural setting, Mänttä’s architecture and infrastructure, and destill this information into a new body of work on paper. Please view my website for samples of previous art projects and additional information: http://www.christophmuegge.com

Ilkka Väätti

Olen pitkän linjan kuvataiteilija. Aloitin työurani 36 vuotta sitten. Työskentelen taidemaalarina, taidegraafikkona ja arkkitektonien rakentajana. Olen historiatietoinen kuvan tekijä, joka on kiinnostunut voimakkaista väreistä, vanhasta geometriasta ja meditatiivisista kuvista. Työskentelen myös taidepedagogina ja tutkijana. Tällä hetkellä toimin Lahden taideinstituutin sivutoimisena koulutusvastaavana. Taidekoulun viimeiset opiskelijat valmistuvat keväällä 2016. Välillä harjoitan innokkaasti tutkijatoimintaa. Tällä hetkellä työn alla on tutkimus Rovaniemen asutushistoriasta vuosina 1520–1660.

Mäntässä Serlachius-residenssissä maalaan akryylivärein pieniä luonnosmaalauksia akvarellipaperille. Mahdollisesti rakennan lisäksi pienoismallin uuteen arkkitektoniin työskentelyjakson loppupuolella. Vierastyöhuoneessa on tärkeintä miettiä ja ideoita uusia taideteoksia. Tuntematon ympäristö antaa yleensä paljon tuoreita virikkeitä ja näkökulmia työskentelyyn. Aleksanterin linnan yläkerran valoisasta työhuoneesta avautuu komea näkymä Koskelanlammelle ja massiiviseen tehdasmaisemaan. Tässä työhuoneessa pääsee helposti onnellisuuden tilaan.

Maria Björklund

Olen helsinkiläinen sarjakuvataiteilija, animaatio-ohjaaja  ja kuvittaja, jonkin verran myös kuvataiteen puolella seikkaillut.

Tällä hetkellä pääasiallinen projektini on nimeltään Planeetta Z. Planeetta Z sai alkunsa – ja hyvän alun saikin - strippisarjakuvana Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä, jossa se ilmestyi säännöllisesti 2010-2012. Syksyllä 2012 Like Kustannus julkaisi näistä stripeistä kokoelma-albumin. Sen jälkeen olen tutkinut planeettani elämää pitkässä sarjakuvatarinassa Madonreikiä, joka ilmestyi kirjamuodossa 2014. Samaan aikaan Planeetta Z:n eliöt ovat jatkaneet mutantoitumistaan yhä uusiin muotoihin. Olen pitänyt aiheen tiimoilta useampia näyttelyitä m.m. Helsingissä, Turussa ja Berliinissä. Niissä on ollut esillä sarjakuvaorinaalien lisäksi erilaisia maalauksia. Kolme Planeetta Z -aiheista seinämaalaustakin on syntynyt, kaksi Helsinkiin ja yksi Sipoon Söderkullan kirjastoon. Tällä hetkellä Planeetta Z -taidetta on esillä Mikkelin taidemuseon kesänäyttelyssä Hullu luovuus – Nyrjähtänyttä suomalaista sarjakuvahuumoria.

Kun viime vuonna hain Serlachius-residenssiin, ilmoitin hakemuksessa tulevani tänne tekemään Planeetta Z -aiheisia sarjakuvanovelleja ja lyhytanimaatiota. Talven aikana on kuitenkin tapahtunut niin onnekkaita käänteitä, että suunniteltu lyhytelokuva on paisumassa animaatiosarjaksi, jonka tuottaa turkulainen Pyjama Films. Novellimittaisten sarjakuvien lisäksi käsikirjoitan siis Mäntässä kokonaista 26-osaista animaatiosarjaa.

Johanna Björkman

Olen taidehistorioitsija ja teen arkkitehtuurin historiaan liittyviä jatko-opintoja otsikolla ”Paperipatruunoiden palveluksessa. – W.G. Palmqvist tehdasyhdyskuntien arkkitehtina maailmansotien välisenä aikana.” Väitöskirjassani tutkin, miten metsäteollisuuden johtohenkilöt ja arkkitehti toimivat yhdessä maailmasotien välisessä Suomessa. Metsäteollisuus oli Suomen nopean teollisuuden keulakuva tuona teollisuuden murroskautena, ja se investoi sotien välisenä aikana huomattavasti tehdaspaikkakunnilla niin teollisuusrakennuksiin kuin yhdyskuntien muuhunkin rakentamiseen. Väitöskirjassani tutkin verkostotutkimuksen ja Bourdieun kenttäteorian näkökulmasta arkkitehti W.G. Palmqvistin ja G.A. Serlachius Oy:n ja Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n välistä arkkitehti – tilaaja-suhdetta, joka korostui henkilökohtaisina suhteina johtaja Gösta Serlachius ja Rudolf Waldenin aikana.

Mäntässä aion perehtyä Serlachius-yhtiön piirustusarkistoon, valokuviin, kirjeenvaihtoon ja yhtiön toimintaan liittyviin asiakirjoihin. Palmqvistin lisäksi minua kiinnostavat myös muut Mänttään suunnitelleet arkkitehdit, kuten Thomén veljekset, Jarl Eklund ja Valter ja Bertel Jung. Haluan tutustua tarkemmin Mäntän tehdas- ja asuinrakennuksiin sekä Palmqvistin suunnittelemaan Mäntän kirkkoon.

Työskentelen tutkijana Helsingin kaupunginmuseossa, ja haluan tutustua residenssiaikanani myös Mäntän museoiden toimintaan, erityisesti uudistettuun ja laajennettuun taidemuseo Göstaan. 

 

Sanna Sarva & Hiljaisuuden vyöhyke

Olemme toimineet vuodesta 2009 projektittain vaihtelevin kokoonpanoin. Serlachius-museon residenssiprojektissa ovat mukana Jukka Hautamäki, Sirpa Jokinen, Sanna Sarva ja Kari Yli-Annala. Aikaisemmin ryhmässä ovat toimineet muun muassa myös Juha van Ingen sekä Tuomo ja Minna Kangasmaa.

Luomme projektikohtaisia taustahorisontteja, joihin kukin taiteilija reagoi vapaasti omista taiteellisista käytännöistään käsin. Yhteistyökumppaneitamme ovat olleet Sinebrychoffin taidemuseo Helsingissä 2010, Borey Galleria Baltic Biennalessa Pietarissa 2014 ja nyt vuonna 2015 Serlachiuksen taidemuseo Mäntässä.

Näyttelykonseptimme ovat kautta linjan olleet paikkasidonnaisia. Mäntässä lähtökohtamme on yhteistyö Serlachius-museon kanssa ja kiinnostus kommunikaation/kirjekulttuurin historiaan. Residenssityöskentelymme tapahtuu kahdessa jaksossa, toukokuussa ja joulukuussa, jolloin residenssijaksomme konkretisoituu näyttelyn muodossa Aleksanterinlinnassa.

 

Simo Alitalo ja Tuike Alitalo

Olemme turkulainen pariskunta ja työpari ja omistautuneet kuuntelemiselle ja kuullun ymmärtämiselle. Kuunteleminen ja äänitaide ovat olleet intohimomme jo vuosia. Viime aikoina olemme pohtineet erityisesti suomalaisten äänimaisemien eli kuulumien tilaa äänitaideprojektissa Kuulumia.

Hanke sai alkunsa  joitakin vuosia sitten Englannissa. Olimme residenssissä ja myöhemmin toteuttamassa tilattua äänitaideteosta Lincolnissa Englannissa. Kuunnellessamme ja taltioidessamme englantilaista lehmusmetsää ja sinne tunkeutuvia maatalouden, liikenteen ja teollisuuden ääniä aloimme pohtia onko meidänkin äänimaisemamme tulevaisuudessa tällainen? Seuraava kysymyksemme oli, tiedämmekö edes miltä Suomessa todella kuulostaa? Mitä jos Suomessa kuulostaa jo samanlaiselta kuin englantilaisessa metsässä?

Kuulumia on yhteisöllinen äänitaideprojekti, joka kartoittaa ja arvioi suomalaisia kuulumia ja niiden tilannetta tällä hetkellä sekä luo tilaa kuuntelemisen kulttuurille. Etsimme taiteellisen toiminnan ja erilaisten toteutusten ja esillepanojen kautta tapoja "avata ihmisten korvia" omille ääniympäristöilleen. Haluamme lisätä ymmärrystä sille että kuulumat ovat osa muuttuvaa elinympäristöä, johon kaikilla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa.

Olemme toteuttaneet yhteisöllisiä työpajoja, kuuntelutapahtumia, -harjoituksia, kuuntelukävelyjä, joukkohavainnointia ja äänityskursseja eri puolilla Suomea vuodesta 2012. Olemme myös tehneet äänimuotokuvan Sallan Paloperän kylän keväisistä kuulumista. Sen installointi on ollut esillä Washingtonin Suomen suurlähetystössä ja Kuusiston kartananon kesänäyttelyssä.

Mäntässä järjestämme muutamia kuuntelukävelyjä huhtikuussa, mutta pääasiassa olemme kuuntelemassa Mänttää ja keräämässä tietoa siitä miltä Mänttä kuulostaa nyt ja miten se on muuttunut vuosien varrella. Toivomme voivamme palata tänne vielä uudelleen ja silloin ehkä erilaisten teosten ja toteutusten kanssa.

Kuuntelukävelyt Mäntässä: Joenniemen kartanon ja Gösta museon ympäristössä lauantaina 18. huhtikuuta kello 12. Kokoontuminen Göstan paviljongin edustalla. Toinen kävely on Mäntän keskustassa keskiviikkona 22. huhtikuuta kello 17.30. Kokoontuminen Aleksanterin linnan edustalla. Molempiin kävelyihin on vapaa pääsy - tervetuloa !

Mäntässä tekemiämme äänityksiä julkaisemme kuuntelukartassa, joka löytyy täältä: http://kartta.aanimaisemat.fi/

Lisätietoja Kuulumia -tapahtumista:
www.kuulumia.org
www.facebook.com/Kuulumia
 

Pälvi Myllylä

Kuvanveistäjä Emil Wikström astui elämääni vuonna 1999, kun aloitin työskentelyn Visavuoren museossa. Emil Wikströmin suunnittelema kansallisromanttinen ateljeekoti on säilynyt huikean alkuperäisessä muodossa, jokaista yksityiskohtaa ja esinettä myöten. Wikströmin myötä olen sukeltanut syvälle Suomen kultakauden taiteen syvyyksiin ja luonut kiinteät suhteet myös hänen suurimpiin tukijoihinsa, kuten Serlachiukseen, sekä taiteilijaystäviin, kuten alati ihastuttavaan taiteilijapariskunta Ehrströmiin.

Olen saapunut Mänttään residenssivieraaksi tutkijana, ja tarkoitukseni on käydä läpi museosäätiölle lahjoitettu Olga ja Eric O.W. Ehrströmin testamenttikokoelma. Erityisen kiinnostunut olen Olga Ehrströmin elämäntuotannosta. Olga Gummerus-Ehrström jakaa monen aikakauden lahjakkaan naistaiteilijan kohtalon: naimisiin mentyään hän ajan tavan mukaisesti jättäytyi taiteilijana sivummalle antaen kaiken tuen miehensä työskentelylle. Olgan tuotanto on varsin suppea, mutta silti hämmästyttävän monipuolinen käsittäen maalauksia, mainos- ja käärepaperisuunnittelua, lasimaalauksia ja muotipiirroksia.

Valitettavasti pariskunnan välistä kirjeenvaihtoa ei ole olemassa – tosin todennäköisesti siksi, että he olivat niin intohimoisesti rakastuneita toisiinsa etteivät voineet olla toisistaan hetkeäkään erossa. Voi olla, että myös omasta suhteestani Ehrströmin taiteilijapariskuntaan tulee kiihkeä rakkaustarina… kaikki merkit ovat ilmassa!

www.visavuori.com

Suvi leukumaavaara

Tutkin Mäntässä Serlachius-museoiden kokoelmia ja erityisesti taiteilijapari Eric O. W. Ehrströmin ja Olga Gummerus-Ehrströmin Gösta Serlachiukselle tekemää testamenttilahjoitusta. Olen tarkastellut Ehrströmejä aiemmin osana arkkitehti Herman Geselliusta käsittelevää tutkimustani sekä työskennellessäni tutkijana Suomen Kulttuurirahaston hautausmaahankkeessa, jossa on tutkittu ja konservoitu 1900-luvun vaihteen taiteilijoiden ja arkkitehtien suunnittelemia hautamuistomerkkejä.

Tämänhetkinen tutkimukseni liittyy taidehistorian jatko-opintoihin, joiden aiheena on Hvitträskin työyhteisö 1900-luvun vaihteen arkkitehtien ja taiteilijoiden yhteistyön kontekstissa: "The Hvitträsk Circle of Art and Design. Factors influencing the Artistic Work and Collaboration of Architects ca.1896–1923". Tutkimusaiheeseen liittyen olen kuratoinut Suomen kansallismuseolle Hvitträskiin "Hvitträskin vieraat" -näyttelyn. Mäntässä tutkin Ehrströmien toimintaa erityisesti arkkitehtuurin näkökulmasta. Ehrströmit lukeutuivat Gesellius, Lindgren, Saarisen arkkitehtuuritoimiston ystäväpiiriin ja merkittävimpiin yhteistyökumppaneihin; he myös asuivat Hvitträskissä vuosien ajan.

Verkostotutkimusta hyödyntävä tutkimukseni käsittää Mäntässä Ehrströmien lisäksi myös monien muiden olennaisesti sekä Hvitträskin työyhteisöön että Mänttään liittyvien henkilöiden tutkimuksen. Näihin lukeutuvat mm. Jarl Eklund, Akseli Gallen-Kallela, Louis Sparre ja W.G. Palmqvist.


Mayumi Niiranen-Hisatomi

I am a 31 years old Japanese artist, permanent living and working in the city of Kajaani which is about 400 km to the north. I work with all kinds of medium such as painting, installation and site-specific art.
My first visit in Finland was in 2006 when I was still Mayumi Hisatomi. I stayed at the printmaking and photography centre in Jyväskylä for about two months at their artist residency programme during my research studies at Osaka University of Arts. Now I am Mayumi Niiranen-Hisatomi here in the world since 2008. Serlachius residency is my 2nd experience as artist-in-residence.

My life in Kajaani is about getting up from my bed and eat and go to my studio and come back home and sleep. Mostly I meet only my husband and our cat everyday. One human, one cat and me is my life now. So here in Mänttä, you can a little bit imagine now, I am very actively meeting people and seeing all kinds of things existing in Mänttä. My brain is fully working of receiving all these things -Yes, I am very busy now!

My work plan is to make a series of paintings around the theme of Family Tree during my one month residency.
This project has started in 2012 and here in Mänttä I will delve deeper into creating the series of paintings using local newspapers and taking shapes of some objects or art existing around the museum area. The theme of this work is finding “multiplicity of one happening, person or object”. The completed and also unfinished paintings I make during the residence + the previous works will be presented as one installation work Family tree Il at the end of my residency at Aleksanter linna’s gallery space as one exhibition together with my colleagues Antje Pehle and Jolene Mok - the other current artist in residency. You are all welcome to visit our exhibition!

http://mayuminiiranenhisatomi.fresh.li/


Jolene Mok

I was born and raised in Hong Kong. My whole life was grounded there before I headed to the U.S. to pursue a Master in Fine Arts degree in Experimental & Documentary Arts in 2011. At the time, I thought I would spend just 2 years outside of my home country then I would return and develop my career in the Arts there. Here and now, coming to the 2nd year after completing my MFA degree, I am writing this piece of self-introduction note in my studio on the top floor in an Art Nouveau building known as Aleksanterin linna, where locates in the centre of Mänttä.

Before starting my 2-month residency with the Serlachius in February 2015, I did a 2-month residency in northern Iceland in December & January after spending 4 months in South Korea for yet another residency during the summer 2014. I am not at all bragging about how great it has been to travel to here and there. Looking back, my solo travel from place to place was arduous, exhausting, even brutal, but it was genuinely exciting. The biggest discovery I get from my globetrotting is that I am able to develop a mindset for each of these very places that I visited for an extended period of time.

Meanwhile, I am intrigued by the idea of creating artwork while traveling. To me, only by immersing myself in estranging environments I could become more sensitive in unfolding my everyday life experience and encounters. So I very often set myself up in unconventional situations, which is a way to remind myself to be sensitive to my surroundings.

As an itinerant experimental filmmaker with video art background, I believe filmmaking should not only be about iterating interesting happenings, subjects and/or characters, but should also be about the way a filmmaker takes in and understands the core rationale of matters. The reason I am so drawn to filmmaking is that it offers me the chance to recover my vision retrospectively. With film shooting, I am offered a window that allows me to find what I missed while going back to things I have seen before. The rationale behind all of my film and video work is very much the same – they express my urge to see the world through camera eye in alternative ways.

Here in Mänttä, I hope to develop both site and character specific video works that resonate my residency experience in the Serlachius residency via locating and uniting the common voice between my vision and the environmental character that so attracted my attention. Through interacting with locals and venturing around the city, I look forward to exploring meaningful and unique stories that correspond with my interest and insight.

http://jojolenelene.net/


Antje Pehle

It always fascinated me to observe others being exposed to new conditions in an unfamiliar surrounding. For a number of years, I have subjected myself to that experience: Since winter 2009 I have spent several months as artist-in-residence in different regions of Finland. I was astonished by the seasons, the light and the magnificent landscapes. The tranquility and vastness are a stark contrast to my life in Berlin. I experience it as a wonderful enrichment for both my artistic work and my life as an artist, because these stays have proven to be great opportunities to get to know and engage with people of various backgrounds – people who create, communicate and promulgate art.

During my first residency at Nelimarkka Museum in Alajärvi in January and February 2009, I started the drawing project experiencing landscape, which captured Finnish landscape and nature. To explore the seasons, I continued this project in Alajärvi in autumn 2010 and as artist-in-residence in Ateljé Stundars in Sulva in summer 2012.

The series time shift from 2012 was inspired by and focused on Finnish interior: I collected pieces of wallpaper that I found in old houses and made drawings, in which I mimic signs of decomposition of interior design. My approach is beyond copying – I reuse those found patterns, shapes and colours to generate something new, something contemporary, something surprising. A single piece of wallpaper can be looked at as a snapshot of time, sometimes superimposed with a new layer of wallpaper as well as reprising traditional shapes.

During a stay as artist-in-residence in spring 2014 in Drake AiR Kokkola I endeavoured to connect experiencing landscape and time shift. This project is unfinished. To take it further, here, at Serlachius Residency Mänttä, I am keen to search for connections between shapes, colours as well as between natural, architectural surroundings and interior decoration.

My aim is to investigate connections between interiors and nature by layered, texturised drawings. I consider the village of Mänttä an ideal location to work on a new series, which plays on the richness of the locality. Having experienced all seasons in Pohjanmaa, it is stimulating to get to know the different landscape of Pirkanmaa, to have a connection to Serlachius Museum, its collection and the people who work here. Moreover, I look forward to further explore the Finnish art scene by visiting the museums and meeting staff, researchers, and curators.

http://antjepehle.de


Sigbjörn Bratlie

I am a 41 year old, Norwegian artist, currently based in Poland. I work with installation, performance and video. My art practice has a conceptual and analytical undertone, and humour is an important part of it. A key ingredient in my way of working is what I like to call «the artist as anti-hero» – i.e. – the artist who desperately tries to create profound, deep-felt and groundbreaking work, but who usually fails miserably. This strategy accounts for a lot of the humour in my work, a strategy that allows me to see serious matters from an unexpected angle.
I am influenced by contemporary visual culture. My work is about the production of artworks in the midst of an overwhelming flow of TV, movies, advertising, fashion and cartoons. The artworks are often “filtered” through one or several layers of cultural references, but are ultimately about the search for a voice, both artistically and personally.
In my work there is also a distinctly hermeneutic approach to contemporary visual culture: It is often conceived in order to search for meaning in cultural phenomena.

Since I was a teenager, I have been very interested in foreign languages, etymology and grammar, to the point where today I can make myself understood in simple situations in about a dozen different languages.
Some of my art projects over the last few years have dealt directly with communication in a foreign language, in keeping with what I like to call “the artist as anti-hero”: I have embarked on performance projects where I first spend a year’s time teaching myself a foreign language, and then produce a video in which I, in a particular setting, try to communicate in this language. These videos focus on situations where access to meaning and mutual understanding is made extremely difficult due to lack of vocabulary, misunderstandings, bad grammar or bad pronounciation.

During my residency at Serlachius I intend to produce a video related to these topics. This time I have chosen to focus on poetry, and the way in which poetic language, rhythm and metaphors change in translation from one language to another. My starting point is that some poems are impossible to translate, some phrases and expressions are impossible to convey in a language whose grammar, sound system and rhythm is completely different. For my project I have given myself the impossible task to find out and explain why.

http://www.sigbjornbratlie.com