Serlachius museot

Käykää rohkeasti
pidemmälle

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Serlachius-museot ovat avoinna kesällä 1.6.–31.8. joka päivä 10–18, talviaikaan 1.9.–31.5. ti–su 11–18.

Sulje

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Avoinna:
talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18
kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18


Käykää rohkeasti
pidemmälle

Olli  ja Bucklan

EHRSTRÖMIEN ELÄMÄ JA TAIDE

Lahjakkaan taiteilijapariskunnan tuotantoa esitellään laajemmin kuin koskaan ennen.

26.1.2019–12.1.2020 / 3.5.2020
SERLACHIUS-MUSEO GÖSTA / GUSTAF

  • Gummerus-Ehrstro-m-rajattu.jpg
  • Eric-O.-W.-Ehrstro-m-Omakuva-kopio-.jpg
12

Olli ja Bucklan – Ehrströmien elämä ja taide

Lahjakkaan taiteilijapariskunnan tuotantoa esitellään laajemmin kuin koskaan ennen.

Taiteilijat Eric O. W. Ehrström (1881–1934) ja Olga Gummerus-Ehrstöm (1876–1938) ovat suomalaisen taidehistorian tuntemattomia. Suuri osa näyttelyssä nähtävistä teoksista ja luonnoksista on esillä ensimmäistä kertaa.

Olga (Olli) oli lahjakas muotokuvamaalari, joka suunnitteli ja toteutti miehensä työparina myös lasimaalauksia, tekstiilejä ja muita koristetaiteen teoksia. Eric (Bucklan) oli tuottelias ja arvostettu taiteilija ja taideteollisuusmies, joka teki merkittävimmät työnsä arkkitehtitoimisto Gesellius, Lindgren, Saariselle.

Näyttely levittäytyy molempiin Serlachius-museoihin. Taidemuseo Göstan näyttely painottuu Olgan maalauksiin ja piirroksiin. Gustaf-museossa esitellään Ehrstömien henkilöhistoriaa, Ericin taideteollisuutta sekä pariskunnan yhteistyötä Gösta Serlachiuksen kanssa.

Näyttely pohjautuu pitkäaikaiseen luettelointi- ja tutkimustyöhön, jonka tuloksena taiteilijapariskunnan 1930-luvun puolivälissä Gösta Serlachiuksen taidesäätiölle lahjoittamaa kokoelmaa saadaan esille laajasti. Näyttelyn ovat kuratoineet Serlachius-museoiden tutkija Helena Hänninen ja Visavuoren museonjohtaja Pälvi Myllylä.

Serlachius-museot
26.1.2019–12.1.2020 (Gösta) ja 26.1.20193.5.2020 (Gustaf)

Kuvat:
Olga Gummerus-Ehrström, Omakuva, 1911, öljyväri kankaalle, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö. Kuva: Teemu Källi.
Eric O. W. Ehrstöm, Omakuva, 1933, guassi pahville, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö. Kuva: Tomi Aho.

 

Lisätietoa

Olga Gummerus-Ehrström ja Eric O. W. Ehrström eivät koskaan olleet "Olga ja Eric", he olivat aina "Olli ja Bucklan". Olgaa kutsuttiin Olliksi lapsesta saakka, ja Eric sai lempinimen Bucklan pyöreän mahakumpunsa vuoksi. Nimitys tuli nähtävästi ruotsinkielisestä sanonnasa "att buckla koppar" ja sillä viitattiin kuparipatojen perinteiseen, pyöreään muotoon.

Lempinimet istuivat tiukassa, varsinkin Olgan osalta sillä häntä nimitettiin Olliksi myös monissa virallisissa yhteyksissä. Taidenäyttelyiden ja Suomen Taideyhdistyksen arpajaisten teosluetteloissa taiteilijan nimenä on Olli Gummerus tai Olli Ehrström, ja Päivälehdessä jopa uutisoitiin 26.5.1903, että "avioliittoon kuulutettiin sunnuntaina taiteilijat Eric Ehrström ja Olli Gummerus".

Katkelma Pälvi Myllylän artikelista Olli ja Bucklan, näyttelyjulkaisusta Olli ja Bucklan, 2019.

Olga ja Eric O. W. Ehrströmin rakkaustarina on harvinaisen valloittava. Fyysisesti ja luonteenpiirteiltään he olivat toistensa täydellisiä vastakohtia. Olga oli hoikka ja hiljainen, mitkä molemmat piirteet vain korostuivat, koska hänen rinnallaan häärivä Eric eli "Bucklan" oli lyhyt, lihava ja estoton. Bucklanin lihavuudesta tuli tavallaan hänen tavaramerkkinsä aina lempinimeä myöten, joten hän oli niitä harvoja persoonia, joiden luonnehdinta muistelmissa alkaa yleensä aina hänen valtaisan olemuksensa kuvailulla.

Näin kertoo elämänkerturi Hertta Tirranen: "On siis vuoro Eric O. W. Ehrströmin, kaikkien tunteman elämäntaiturin ja elämänrakastajan "Bucklan" Ehrströmin sekä hänen hyvin ihanan vaimonsa "Olli" Ehrströmin astua valopiiriin. Tai ehkä Bucklan Ehrströmistä pitäisi käyttää sanaa "vyöryä", sillä hänhän oli ruumiillisen rehevyyden ihme, eikä luultavasti olisi yhtään pannut pahakseen sellaista vihjausta hänen tomumajansa mittoihin, sillä henkisesti hän oli yhtä avara ja rehevä kuin ruumiillisestikin.

Katkelma Pälvi Myllylän artikkelista Elämänrakastaja ja eksoottinen kukka näyttelyjulkaisusta Olli ja Bucklan, 2019.

1910-luvun loppupuoli oli Ehrströmin korutuotannon huippukautta, ja hän tuli tunnetuksi jalokiviseppänä. Mikäli Suomen historian kulku olisi kääntynyt niin, että Suomi olisi saanut kuninkaan ja kuningas kruununsa, se olisi ollut Eric O. W. Ehrströmin kultasepänuran kohokohta. Hän nimittäin suunnitteli tulevalle kuninkaalle tyylikkään yksinkertaisen kruunun, jonka materiaaleina olivat kulta, platina, emali ja Karjalan helmet. Mutta kun Suomen saksalaismielinen ja monarkistinen hallitus väistyi joulukuussa 1918, kruunu jäi tekemättä.

Katkelma Helena Hännisen artikkelista Luontoharrastaja ja siselööri näyttelyjulkaisusta Olli ja Bucklan, 2019.

Eric O. W. Ehrström oli intohimoinen ruoan rakastaja ja valmistaja. Olga Ehrströmin ei tarvinnut uhrata aikaansa taloudenpitoon. "Hän leijaili kokonaan keittiörealiteettien yläpuolella tietämättä tuskin, miten perunat laitetaan tulelle", Hertta Tirranen kuvailee. "Bucklan" Ehrström hoiti keittiöpuolen apunaan uskollinen taloudenhoitajatar Sanna Kujala. Talon herra määräsi aterioitten kokoonpanon, teki itse kastikkeet ja kävi Sannan kanssa torilla. Minä vuorokaudenaikana hyvänsä Ehrström toi kadulla tapaamansa tuttavan kotiinsa aterialle, jota hävisi kuohuvan inspiraation vallassa valmistamaan. Myös improvisoidun juhlimisen ja suurten juhlien järjestäjänä hän oli voittamaton. Hän suunnitteli menut ja juhlahuoneistojen koristelut sekä ohjelmanumerot. Mieleenpainuvia olivat japanilainen paini, jossa hän kamppaili raivokkaasti itsensä kanssa, samoin yhden miehen orkesteri.

Katkelma Helena Hännisen artikkelista Astioiden suunnittelua ja kulinarismia näyttelyjulkaisusta Olli ja Bucklan, 2019.