Serlachius museot

Käykää rohkeasti
pidemmälle

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Serlachius-museot ovat avoinna talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18.

Sulje

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Avoinna:
talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18
kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18

Käykää rohkeasti
pidemmälle

Keskiviikko 4. Toukokuuta 2016

Tunnetut muotoilijat ja käsityöläiset hakivat arjen käyttöesineelle uutta muotoa

Serlachius-museoiden ja Taitokeskus Mäntän salaatinotinkilpailun yleisöäänestys käynnistyy

Serlachius-museoiden ja Taitokeskus Mäntän yhteistyössä järjestämä kutsukilpailu uniikeista salaatinottimista on loppusuoralla. Finaaliin valikoitui kolme tunnetun muotoilijan ja käsityöläisen ehdotusta, joista tuomaristo ja yleisö valitsevat oman suosikkinsa.

Kilpailulla etsitään suomalaista nykymuotoilua edustavaa esinettä, jossa yhdistyvät käytännöllisyys ja omaleimaisuus sekä rohkeus. Kilpailu käynnistyi maaliskuun alussa, ja siihen kutsuttiin 12 suomalaista muotoilijaa ja käsityöläistä. Voittotyöstä tulee myyntituote Serlachius-museoihin ja Taitokeskus Mänttään.

Voittajan valitsee nelihenkinen tuomaristo, johon kuuluvat laadukkaan designin ja hyvän maun asiantuntija Sami Sykkö, Vuoden Kokki 2001 ja Ravintola Göstan ravintoloitsija Henry Tikkanen, Serlachius-museoiden kehittämispäällikkö Päivi Viherkoski sekä Taito Pirkanmaan / Taitokeskus Mäntän vastaava neuvoja Pirjo Hokkanen. Finalistit ovat:

Harri Koskinen, ”Soutu”, materiaali saarnia
Muistikuvia kesäiseltä lammelta, lumpeenlehdet nousevat airojen mukana. Soutu-ottimet ovat universaalit, kokopuiset salaattiottimet. Tasopintaisuus ja symmetrisyys antavat ottimille monia tulkintoja ja käyttötapoja.

Arto Halmetoja, ”Kouru”, materiaali saarnia
Innoituksenani salaatinottimien suunnitteluun on ollut Serlachius-museo Göstan paviljongin sisäänkäynnin rakenne katossa. Valon ja varjon vaihtelu on kiinnostava ja mieleenpainuva.

Antrei Hartikainen, ”Verso”, materiaali vaahteraa
Veistokselliset salaatinottimet kuvastavat ruokailukokemusten sekä museoelämysten tuomaa sisäistä kasvua, josta kehittyy aina jotain uutta ja innostavaa.

Kilpailun voittaja julkistetaan 8. kesäkuuta Serlachius-museoissa. Yleisöllä on mahdollisuus valita oma suosikkinsa Serlachius-museoiden Facebook-sivuilla järjestettävässä äänestyksessä 4. toukokuuta alkaen osoitteessa: facebook.com/serlachius. Äänestys jatkuu kuukauden. Äänestää voi myös Serlachius-museo Göstassa, jossa kilpailutyöt ovat esillä.

Tunnettuja muotoilijoita

Harri Koskinen (s. 1970) on maamme tunnetuimpia muotoilijoita, joka opiskeli muotoilua Lahden Muotoiluinstituutissa ja Taideteollisessa korkeakoulussa. Hän työskentelee nykyisin muun muassa Iittalan muotoilujohtajana. Koskinen on suunnitellut huonekaluja, astioita ja taidelasia. Vuonna 2000 Koskinen nimettiin Suomen vuoden nuoreksi muotoilijaksi. Hänet on palkittu useilla eri palkinnoilla. Näitä ovat muun muassa Compasso d’Oro -palkinto 2005, Pro Finlandia -mitali 2007 sekä Torsten ja Wanja Söderbergin pohjoismainen muotoilupalkinto 2009.

Arto Halmetoja (s. 1962) on työskennellyt opettajana sekä puuseppänä ja suunnittelijana puuteollisuudessa. Vuodesta 1999 hän on toiminut muotoilijana ja puuseppänä omassa yrityksessään Orivedellä. Oman malliston ohella hän valmistaa tilauksesta uniikkeja kalusteita. Hän on pitänyt omia näyttelyitä ja ollut mukana monissa yhteisnäyttelyissä.

Antrei Hartikainen (s. 1991) työskentelee puuseppänä ja tuotesuunnittelijana Nikari Oy:ssä, joka valmistaa kestävää muotoilua edustavia uniikkeja puutuotteita Fiskarsin ruukkimiljöössä. Antrei Hartikainen sijoittui toiseksi WorldSkills 2013 -kilpailussa Leipzigissa. Häntä pidetään poikkeuksellisen lahjakkaana nuorena puuseppänä, ja hän on herättänyt myös kansainvälistä kiinnostusta.

Taidetta ja hyvää ruokaa

Serlachius-museot on yksi Suomen suurimmista museokohteista. Monipuolisten taiteellisten sisältöjen ohella museot tunnetaan korkeatasoisesta ravintolastaan. Ravintola Göstaa luotsaavat kaksi maineikasta ja palkittua kokkia: Henry Tikkanen ja Pekka Terävä. Ruoan ympärillä tapahtuu ympäri vuoden. Alkavana kesänä museolla järjestetään kolmatta kertaa Food & Art, huippukokkien tähdittämä tapahtumaviikonloppu.

Serlachius-museot ovat avoinna kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18 ja talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18. Tutustu lisää: serlachius.fi


Lisätiedot: kilpailun sihteeri, Serlachius-museoiden suunnittelija Johanna Liukko, p. 040 162 5483, johanna.liukko@serlachius.fi


Perjantai 1. Huhtikuuta 2016

Make tuo pystejä ja muuta krääsää Serlachius-museo Gustafiin

Taiteilija Markku Valtosen työt riemastuttavat 2. huhtikuuta lähtien Serlachius-museo Gustafissa Mäntässä. Make: pystejä ja muuta krääsää -näyttely levittäytyy eri puolille museota. Ilkikurisella huumorilla höystetty näyttely on Valtosen ensimmäinen varsinainen yksityisnäyttely.

Helsinkiläinen rock-muusikko Markku Valtonen (s. 1966) on tehnyt taidetta 1990-luvulta lähtien. Aluksi hän taiteili aikansa kuluksi keikkabussissa. Ajan myötä taiteesta on tullut yhtä tärkeämpi osa hänen elämäänsä. Hän on itseoppinut taiteilija, joka ei ole saanut varsinaista taidealan koulutusta.

Valtosen työt syntyvät veistämällä ja maalaamalla puuta. Hän tekee jonkin verran teoksia myös muista materiaaleista, muun muassa kipsistä, pahkoista, käävistä tai vaikkapa rautalangasta. Hänen selvästi tunnistettavaa tyyliään sävyttää omintakeinen huumori.

Työt yllättävät eri puolilla museota

Valtosen töitä oli ensimmäisen kerran esillä Heurekan Pohjoismaiset löytöretkeilijät -näyttelyssä 1990-luvun puolivälissä. Hän veisti vuonna 2003 avattuun G. A. Serlachius -museoon eli nykyiseen Gustaf-museoon yhtiön henkilökuntaa kuvaavat puuveistokset, jotka kertovat kävijöille omia elämäntarinoitaan.  

– Työ kesti kymmenen kuukautta. Se oli hauska duuni, vaikka en ollut koskaan sitä ennen käyttänyt moottorisahaa, Markku Valtonen kertoo.

Veistoksille löytyi toinen paikka museosta, kun perusnäyttely vaihdettiin 2013. Nyt veistokset saavat seurakseen kymmeniä muita teoksia parinkymmenen vuoden ajalta. Töihin voi törmätä yllättävissä paikoissa eri puolilla museota: aula- ja näyttelytiloissa sekä museohuoneissa.

Näyttelyssä ei ole varsinaista teemaa. Valtosen aiheet kertovat samalla kertaa hauskasti ja riipaisevasti ihmisistä, jotka ovat jollain tavoin marginaalissa. Ne kuvaavat myös humoristisesti erilaisia eläimiä ja hyönteisiä.

Rock-muusikosta kuvataiteilijaksi

Markku Valtonen tunnetaan erityisesti 1985 perustetun Kelpo Pojat -yhtyeen kitaristina ja lauluntekijänä. Yhtyeessä soitti alkuvuosina myös Serlachius-museoita nykyisin johtava Pauli Sivonen. Yhtye keikkaili toistaiseksi viimeisen kerran Tavastialla keväällä 2015.

Yhtyeen sanoitukset tekee kirjailijana tunnettu Tomi Kontio, joka kirjoitti myös yhtiön työntekijöitä kuvaavien veistosten tarinat haastattelujen pohjalta. Hän on tehnyt tekstit muutamiin nyt avattavan näyttelyn teoksiin.

Kuvataide kiinnostaa Markku Valtosta nykyisin jopa enemmän kuin musiikki. Hän työstää yleensä yhtä aikaa useita eri teoksia ja siirtyy seuraavaan työhön odottaessaan toisen työn kuivumista tai ideaa sen jatkamiseen.

Lisätiedot: Markku Valtonen, p. 050 462 1891

Serlachius-museot ovat avoinna 1.9.–31.5. tiistaista sunnuntaihin klo 11–18 ja 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18.
 


Keskiviikko 16. Maaliskuuta 2016

Serlachius-bussi aloittaa Tampereen ja Mänttä-Vilppulan välillä

Serlachius-museot aloittaa bussiliikenteen Tampereen ja Mänttä-Vilppulan välillä 2. huhtikuuta 2016. Palvelu ostetaan Mäntän Tilausliikenne Oy:ltä. Kahdesti päivässä edestakaisen vuoron Tampereelle ajava bussi palvelee Serlachius-museoihin saapuvia vieraita ja tulevaisuudessa myös Tampereelle suuntaavaa asiointia.

Bussi liikennöi säännöllisesti museoiden aukiolopäivinä. Kesä-elokuussa bussi ajaa joka päivä, ja syyskuusta toukokuun loppuun tiistaista sunnuntaihin.

Mänttä-Vilppulan ja Tampereen välisen bussiyhteyden perustaminen tuli ajankohtaiseksi, kun Liikenne- ja viestintäministeriö päätti vähentää ostoliikennettä Haapamäen rataosuudella 27. maaliskuuta alkaen. Lakkautettavat junavuorot olivat juuri niitä, jotka palvelivat Serlachius-museoiden asiakkaita.

– Olemme saaneet runsaasti huolestunutta palautetta asiakkailtamme Vilppulan junavuorojen lakkautus- ja vähentämispäätöksistä ja yrittäneet taistella junan säilymisen puolesta. Emme kuitenkaan voineet enää jäädä odottamaan yhteyksien järjestymistä, kehittämispäällikkö Päivi Viherkoski Serlachius-museoista kertoo.

Serlachius-museoiden järjestämän kilpailutuksen voitti Mäntän Tilausliikenne Oy. Serlachius-museoiden asiakkaita palvelevat erityisesti kello 10.10 Tampereelta Mänttään ja kello 17.30 Mäntästä Tampereelle lähtevät vuorot, jotka linkittyvät Tampereen rautatieasemalla Helsingin junavuoroihin

Mäntän Tilausliikenne puolestaan aikoo järjestää aamuvuoron Mäntästä Tampereelle ja iltavuoron Tampereelta takaisin Mänttään.

Iltapäivällä bussi ajaa Mäntässä kaksi kierrosta, jotka palvelevat Serlachius-museoista toiseen ja Mäntän muihin matkailukohteisiin siirtyviä vieraita sekä samalla kaikkia paikkakuntalaisia.

– Itse tuottamamme liikennöinnin varassa voimme kehittää matkailua museoihin ja Mänttään mahdollisimman pitkäjänteisesti. Sekä käyttäjät että matkailualan ammattilaiskumppanimme voivat luottaa, että yhteys toimii jatkossakin, Päivi Viherkoski korostaa.

Bussimatka ja museolippu edullisesti

Serlachius-museoiden asiakkaille tarjotaan edestakainen bussimatka ja museon pääsylippu yhteensä 30 eurolla. Käytännössä tämä tapahtuu siten, että bussissa myydään 25 euron lippu. Sitä näyttämällä museon lippukassalta saa alennuksen sisäänpääsystä.

Lisätiedot:
Kehittämispäällikkö Päivi Viherkoski, p. 050 352 2567, paivi.viherkoski@serlachius.fi
 


Perjantai 29. Tammikuuta 2016

Rakenna oma maisemasi Serlachius-museo Gustafissa

Gustaf-museossa Mäntässä avataan 30. tammikuuta yleisölle Maisema-näyttely, jossa korostuu toiminnallisuus. Näyttely valottaa länsimaisen maisemamaalauksen historiaa ja yhdistää sen tekemiseen. Kävijät voivat rakentaa erilaisista elementeistä oman maisemansa taiteen eri tyylisuuntia seuraten tai niitä yhdistellen.

Maisema-näyttely jatkaa Gustaf-museon pedagogisten ja toiminnallisten näyttelyiden sarjaa ja tarjoaa kiinnostavan kohteen niin nuorille kuin vanhemmillekin museovieraille. Maisemassa on esillä valokuvakopioita maailmalla tunnetuista maisemamaalauksista. Teokset edustavat oman aikakautensa näkemyksiä ihannemaisemasta. Käsitykset kauniista maisemista ovatkin kulttuurisidonnaisia, ja ne ovat vaihdelleet vuosisatojen saatossa.

Maisemamaalaus syntyi 1400-luvulla renessanssin ja perspektiiviopin myötä. Aluksi maisema sijoitettiin jonkin tapahtuman taustalle, vasta myöhemmin siitä tuli itsenäistä taidetta. 1600-luvulla maisemamaalaus alkoi saada toisistaan poikkeavia muotoja eri maissa. Alankomaissa arvostettiin realistisia, Italiassa taas idealistisia maisemakuvia.

Maisemalla monia merkityksiä

Maisemamaalauksen todellisena vuosisatana pidetään 1800-lukua, jolloin siitä tuli hallitseva taidemuoto. Tuolloin maisemamaalaus yleistyi myös Suomessa. Vuosisadan alkupuolta hallitsi romantiikka. Sen vastapainoksi syntyi realistinen maisemakuvaus. Ulkoilmamaalauksen yleistyessä maisemamaalaus alkoi saada yhä enemmän sävyjä. 1800-luvun lopulla alkanut taidekentän hajaantuminen synnytti lukemattomia tyylisuuntia ja toi erilaisia painotuksia maisemamaalaukseen.

– Kun taiteilija tekee kuvan maisemasta, se ei ole vain viaton eletyn maiseman taltiointi. Maisemaa esittelevä taideteos on aina valikoinnin tulos, näyttelyn sisältösuunnittelusta vastannut Serlachius-museoiden johtaja Pauli Sivonen korostaa.

Eri aikakausien ja tyylisuuntien lisäksi näyttelyssä tarkastellaan maisemamaalausta politiikan välineenä ja toisaalta henkilökohtaisena mielenmaisemana. – Suomessa maisemamaalauksella oli erityisen poliittinen rooli 1800-luvun lopulla, kun luotiin suomalaista kansakuntaa ja kun se myöhemmin oli uhattuna venäläistämistoimenpiteiden vuoksi, Sivonen korostaa.

Maisema syntyy palasista

Johdannon jälkeen Maisema-näyttelyn kävijät voivat rakentaa erilaisista elementeistä oman maisemansa. He voivat mukailla jotain maalaustaiteen tyylisuuntaa tai tehdä aivan omia tulkintojaan maineikkaista maalauksista. Helposti liikuteltavat elementit tarjoavat lukemattomia erilaisia mahdollisuuksia luovuudelle.

Näyttely pohjautuu oppaan ja ryhmän vuorovaikutukseen. Ilman opastusta saapuvat kävijät saavat videolta tietoa maisemamaalauksen historiasta ja tulkinnoista. Näyttelyn visuaalisen ilmeen on luonut lavastaja Tarja Väätänen ja pedagogisen osuuden vastaava museolehtori Päivi Nieppola. 

Lisätiedot: Pauli Sivonen, p. 050 566 1355, pauli.sivonen@serlachius.fi


Perjantai 22. Tammikuuta 2016

Serlachius-museot tarjoaa nuorille turvapaikanhakijoille museokäyntejä ja kerhotoimintaa

Serlachius-museot tarjoaa vapaa-ajantoimintaa Suomeen saapuville nuorille turvapaikanhakijoille. Viidentoista suomalaisen museon yhteistä hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Kaksivuotisen Turvapaikkana museo -hankkeen aikana järjestetään ohjelmaa yli kolmelletuhannelle eri puolilla Suomea asuvalle nuorelle. Tavoitteena on edistää kotoutumista ja kulttuurista vuorovaikutusta sekä ehkäistä turvapaikkaa hakevien nuorten syrjäytymistä.

Serlachius-museot on mukana järjestämässä museokäyntejä ja kerhomuotoista toimintaa Mänttä-Vilppulan vastaanottokeskuksen ja Siivet Oy:n nuorille asukkaille.
Suunnitteilla on myös museokäyntiä edeltäviä ja vierailun jälkeen suoritettavia tehtäviä sekä sisältömateriaalia, joka auttaa suomen kielen oppimisessa.

Kulttuurihistoriallisen Gustaf-museon ja taidemuseo Göstan pedagogiset palvelut tarjoavat konkreettisen tavan lisätä turvapaikanhakijoiden kulttuuritietoutta Suomesta. Suunnitelmissa on myös kehittää toimintaa, jossa otetaan erityisesti huomioon nuorten turvapaikanhakijoiden kielellinen ja kulttuurinen monimuotoisuus.

Hankkeen Mänttä-Vilppulan osuuden toteuttaa Serlachius-museoiden henkilökunta. Mänttä-Vilppulan vastaanottokeskuksen ja Siivet Oy:n henkilökunnat antavat asiantuntija-apua.

– Tavoitteena on saada aikaan turvapaikanhakijanuorten ja museoiden välille matalan kynnyksen yhteistyön toimintamalli ja vakiinnuttaa toiminta hankkeen aikana, vastaava museolehtori Päivi Nieppola Serlachius-museoista toteaa.

Yhteistyötä aiemminkin

Mänttä-Vilppulan vastaanottokeskus perustettiin vuonna 2012. Serlachius-museoilla on ollut Suomen Punaisen Ristin ylläpitämän keskuksen kanssa yhteistoimintaa vuosina 2013-2015, ja maahanmuuttajaryhmiä on vieraillut museoissa. Mänttä-Vilppulassa  sijaitseva Lastensuojeluyksikkö Siivet Oy toimii ryhmä- ja perheryhmäkotina alle 18-vuotiaille turvapaikanhakijoille ja oleskeluluvan saaneille.

Hanketta koordinoi Helinä Rautavaaran museo Espoosta. Siinä ovat mukana myös Espoon modernin taiteen museo EMMA, Lelumuseo Hevosenkenkä, Suomen Kellomuseo, Espoon kaupunginmuseo KAMU, Helsingin taidemuseo HAM, Valokuvataiteen museo, Hotelli- ja ravintolamuseo, Aineen taidemuseo, Kuopion kulttuurihistoriallinen museo KUHMU, Pohjois-Karjalan maakuntamuseo, Juminkeko-säätiö, Aboa Vetus & Ars Nova ja Sagalundin museo.

Lisätiedot: vastaava museolehtori Päivi Nieppola, p. 050 465 2777, paivi.nieppola@serlachius.fi