Serlachius museot

Käykää rohkeasti
pidemmälle

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Serlachius-museot ovat avoinna talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18.

Sulje

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Avoinna:
talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18
kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18

Käykää rohkeasti
pidemmälle

Perjantai 27. Toukokuuta 2016

Brittitaiteilija Mark Wallinger pohtii ihmisyyttä Serlachius-museoissa avautuvassa näyttelyssä

Ison-Britannian tunnetuimpiin taiteilijoihin kuuluvan Mark Wallingerin näyttely avataan yleisölle 28. toukokuuta Serlachius-museo Göstassa Mäntässä. Wallinger tunnetaan kekseliäänä ja syvällisenä taiteilijana, joka ei koskaan toista itseään. Mäntässä häneltä nähdään Timo Valjakan kuratoima näyttely, joka pohdiskelee ihmisyyttä ja leikkii sanojen monilla merkityksillä.

Mark Wallingerin (s. 1959) taiteeseen voi tutustua nyt ensimmäistä kertaa Suomessa. Isossa-Britanniassa Wallinger on erittäin suosittu ja moneen kertaan palkittu taiteilija, joka on tuotannossaan käsitellyt muun muassa nationalismia, uskontoa ja ihmismielen olemusta.

Mäntässä nähtävä näyttely Mark Wallinger Mark on osittain retrospektiivinen, sillä siinä on taiteilijan tuotantoa vuodesta 1999 alkaen. Mukana on silti myös aivan uusia töitä. Lisäksi taiteilija toteuttaa installaation, joka nähdään vain Mäntässä.

Näyttely sisältää kaikkiaan neljäkymmentä teosta: maalauksia, veistoksia, installaatioita ja videoteoksia. Mark Wallinger itse vieroksuu yhtenäistä ja helposti tunnistettavaa tyyliä. Hänen teoksissaan toistuvat kuitenkin yksiön identiteettiin ja valtaan liittyvät teemat, jotka sitovat yhteen taiteilijan moni-ilmeisen tuotannon.

Ajankohtainen Ecce Homo

Näyttelyssä on mukana Mark Wallingerin kenties tunnetuin teos Ecce Homo (1999–2000), joka pystytettiin vuosituhannen vaihteessa Lontoon Trafalgarin aukiolle. Taiteilija toteutti jättimäiselle jalustalle luonnollista kokoa olevan Jeesus-hahmon, joka näytti kuin eksyneeltä aukion ihmisvilinässä. Perinteisistä tulkinnoista poiketen hän kuvasi Jeesuksen kaljuksi ajeltuna ja piikkilangasta tehty kruunu päässään.

Teoksellaan taiteilija halusi nostaa esiin kahdentuhannen vuoden takaiset tapahtumat ja palauttaa mieleen niiden ajankohtaisuuden. Teos muistuttaa edelleen kaikista niistä ihmisistä, joita tälläkin hetkellä vainotaan heidän uskonsa, ihonvärinsä tai etnisen taustansa vuoksi.

Laajassa maalaussarjassaan Omakuva / Self Portrait (2007–2013) Mark Wallinger leikittelee sanojen monilla merkityksillä ja pohtii samalla minuutta. Hänen nimensä Mark tarkoittaa myös merkkiä. Monitasoisen ajatusleikin tuloksena on omakuvien sarja, joissa I-kirjain (minä) edustaa minuutta eri muodoissaan. Yksi hänen omakuvistaan koristaa Mäntän paperitehtaan seinää koko kesän. Toinen nähdään Tampereella Finlaysonin entisen tehdaskiinteistön seinässä.

Syvällinen taiteilija

Näyttelyn kuraattori Timo Valjakka kertoo Mark Wallingerin olevan yllättävä, kekseliäs, syvällinen ja hämmentävän monipuolinen taiteilija. Hän on myös poliittinen taiteilija, joka kertoo kuitenkin asioista epäsuorasti, kuin peilien ja kaksoismerkitysten kautta.

– Hän ei julista vaan esittää yhä uudelleen kysymyksiä yksilön identiteetistä ja kaikista sosiaalisista, kulttuurisista ja poliittisista valtarakenteista, jotka ohjaavat meitä ja joiden vuoksi me olemme sellaisia kuin me olemme. Euroopan viimeaikaiset tapahtumat ovat tehneet Wallingerin taiteesta entistä ajankohtaisempaa, hän sanoo.

Valjakka uskoo, että aikaisemmin perinteisiä brittiläisiä teemoja käsitelleen Wallingerin nykyiset teokset avautuvat myös suomalaisille katsojille. – Hänen taiteensa keskiössä on ihminen, ja siksi se on myös universaalia. Helppoa se ei välttämättä ole, mutta hyvä taide haastaa aina katsojansa.

Mark Wallinger Mark -näyttely on esillä Serlachius-museo Göstassa 28.5.–9.10.2016. Näyttely jatkaa Mäntästä Skotlantiin Edinburghiin ja Dundeehen keväällä 2017. Näyttelyn yhteistyökumppanit ovat Fruitmarket Gallery Edinburghista ja Dundee Contemporary Arts Dundeesta sekä Hauser & Wirth Galleria Lontoosta.

Mark Wallinger CV

Syntyi 1959 Chigwellissä Isossa-Britanniassa.
Suoritti taideopintoja Chelsea School of Artissa ja Goldsmiths Collegessa Lontoossa.
1983 Ensimmäinen yksityisnäyttely Colchesterissa Isossa-Britanniassa.
2000 Retrospektiivinen näyttely Tate Liverpoolissa.
2000-2015 Museonäyttelyitä mm. Baselissa, Berliinissä, Brysselissä, Oslossa ja Wienissä.
2001 Edusti Isoa-Britanniaa Venetsian biennaalissa.
2007 Turner-palkinto teoksesta State Britain (2007).
2013 toteutti pysyvän 270-osaisen julkisen teoksen Labyrinth Lontoon maanalaisen asemille.
Asuu ja työskentelee Lontoossa.

Teoksia mm. Tate Galleryn, Pariisin Centre Pompidoun ja New Yorkin Modernin taiteen museon (MoMA) kokoelmissa.

Serlachius-museot ovat avoinna kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä kello 10–18.

Lisätiedot: kuraattori Timo Valjakka, timo.valjakka@gmail.com, p. 040 548 4450.


Keskiviikko 25. Toukokuuta 2016

Helene Schjerfbeckin merkittävä teos Serlachius-museoille

Gösta Serlachiuksen taidesäätiö on hankkinut 25.5. kokoelmaansa Helene Schjerfbeckin maalauksen Punainen pää II vuodelta 1915. Schjerfbeckin 1910-luvun keskeinen teos myytiin Lontoon Sothebyn huutokaupassa miljoonalla punnalla eli noin 1,3 miljoonalla eurolla.

Suomalaiskokoelmaan kuulunut Punainen pää II on monelle taidetta seuranneelle tuttu teos, sillä se valikoitui aikoinaan Ateneumin vuoden 1992 Schjerfbeck-näyttelyn kansikuvaksi ja julisteeksi. Se oli myös Sothebyn huutokauppakatalogin kannessa.

Serlachius-museoiden johtaja Pauli Sivonen on iloinen siitä, että teos saatiin hankittua Serlachiuksen kokoelmaan.

– Punainen pää II edustaa Schjerfbeckin kymmenluvun vahvaa luomiskautta, jonka kuluessa taiteilija vakiinnutti määrätietoisesti uutta modernistista ilmaisuaan. On hienoa, että tämä merkkiteos päätyi suomalaiseen julkiseen kokoelmaan, Sivonen toteaa.

Henkistynyt naiskuva

Hyvinkäällä eristäytynyttä elämää viettänyt Helene Schjerfbeck ilmensi 1900-luvun alun tuotannossaan melankolista itseensä syventymistä monissa ”mustissa maalauksissaan”. Maalauksille on ominaista muodon pelkistäminen, harkittu värien valinta ja tyylillinen yhtenäisyys. Kuvien naiset ovat vaiti, heitä ympäröi sisäistynyt mielentila.

Vuoden 1915 maalauksissa naiskuvien väritys keveni, mikä oli seurausta taiteilijan omasta mielentilasta. Häntä virkisti uusi tuttavuus taidekauppias Gösta Stenmaniin, joka nosti hänet unohduksista yleisön tietoisuuteen.

Vielä merkittävämpi oli orastava ystävyys taiteen keräilijä Einar Reuterin kanssa. Reuterille taiteilija lahjoitti maalauksesta ensimmäisen, hiukan pienikokoisemman version. Punainen pää II kiteyttää aiheen, jota taiteilija oli luonnostellut alun perin alastomana hämillisenä saunojatyttönä.

Maalaus on kuulunut Wulffin kokoelmaan ja sen näyttelyhistoriasta nousevat esiin merkittävimpinä mm. Suomalaisen nykytaiteen näyttely Tukholman Nationalmuseumissa 1944, Helene Schjerfbeckin muistonäyttely Helsingin Taidehallissa 1954 ja Helene Schjerfbeckin näyttely Lyypekin St.Annen-Museumissa 1969 sekä Ateneumin näyttelyt 1992 ja 2012.

Lisätiedot:
Kokoelmapäällikkö Tarja Talvitie, p. 040 638 6700, tarja.talvitie@serlachius.fi
Museonjohtaja Pauli Sivonen, p. 050 566 1355, pauli.sivonen@serlachius.fi


Perjantai 13. Toukokuuta 2016

Serlachius-museoiden uutuusnäyttelyissä pureudutaan avaruuden ilmiöihin ja rahan koskemattomuuteen

Serlachius-museo Göstassa avautuu 14.5.2016 yleisölle kaksi ajatuksia herättävää näyttelyä: teemanäyttely Taiteen tähtitaivaat ja kuvanveistäjä Noora Schroderuksen Feminiininen sensibiliteetti.

Taivas ilmiöineen voi olla paljon muutakin kuin maisemamaalausten dramaattinen tausta. Avaruus, tähdet tai koko maailmankaikkeus saattavat olla olennainen osa teoksen symboliikkaa, teemaa ja tarinaa. Taiteen tähtitaivaat on ensimmäinen Suomessa toteutettu katsaus, jossa kaukainen kosmos tulee lähelle sekä vanhoissa realistisissa kuvauksissa että tuoreimpina nykytaiteen töinä.

Taide ja tiede hahmottavat samaa maailmaa mutta eri tavoilla. Joissain tapauksissa tähtitiede tarjoaa apuvälineen symboliikan tulkintaan, toisinaan jopa keinon määrittää tarkasti ajankohta, jolloin taiteilija luonnosteli maalaustaan. Joskus taiteilija käyttää tieteen löytöjä ja keinoja mielikuvituksen palveluksessa.

Serlachius-museo Göstassa avattava näyttely esittelee sekä kotimaisia että ulkomaisia teoksia. Mukana on niin perinteistä taidetta kuin kiinnostavaa nykytaidettakin. Jotkut työt ovat esillä ensimmäistä kertaa Suomessa. Joukossa on myös teos, joka on vieraillut kansainvälisellä avaruusasemalla. Näyttely luo uuden näkökulman taidehistoriaan ja muodostaa samalla yhteyksiä eri aikakausina vallinneisiin käsityksiimme maailmankaikkeudesta.

Näyttelyn ovat kuratoineet Aalto-yliopiston taidekasvatuksen professori Helena Sederholm ja tietokirjailija, tiedetoimittaja Markus Hotakainen, jotka ovat tehneet pitkään työtä taiteen ja tieteen yhdistämiseksi. He ovat julkaisseet aiheesta lukuisia artikkeleita kirjoissa, aikakaus- ja sanomalehdissä ja luennoineet useissa konferensseissa.

Näyttelyyn liittyy myös julkaisu Taiteen tähtitaivaat – The Starry Skies of Art, jonka ovat toimittaneet Helena Sederholm ja Markus Hotakainen. Serlachius-museoiden julkaisema kirja ilmestyy toukokuun lopussa.

Taiteen tähtitaivaat -näyttely on avoinna 14.5.2016–8.1.2017

Feminiininen sensibiliteetti

Kuvanveistäjä Noora Schroderus on näyttelyssään Feminiininen sensibiliteetti keskittynyt kokeiluihin arkisilla materiaaleilla. Hänen teoksensa on toteutettu tyypillisesti naisiin ja feminiiniseen taiteeseen liitetyillä tekniikoilla. Näyttelyn teokset ovat syntyneet käsityönä ihmisen karvoista ja kirjontalangasta.

Kärsivällisyyttä ja aikaa vaatineet teokset näyttävät ensi katsomalta naisellisen herkiltä. Lähempi tarkastelu avaa niihin uuden, yhteiskunnallisen tabuja purkavan tason.

Setelirahoissa esiintyvät merkkihenkilöt ovat saaneet Schroderuksen kirjomat hiukset. Tarkoituksena on pienieleisesti kommentoida rahan arvoa ja sen koskemattomuutta. Rahojen henkilöillä on seteleiden tavoin valtaa, mutta kirjonta ikään kuin murtaa tämän vallan ja asettaa sen naurunalaiseksi. Lisäksi se tekee heistä inhimillisiä. Samalla Schroderus on halunnut korostaa taiteellisen työn aikaansaamaa muutosta. Kirjonnan myötä alkuperäinen arvoesine tuhoutuu omassa käyttötarkoituksessaan, mutta nostaa arvoaan taiteellisen työn materiaalina.

Hänen käyttämänsä materiaalit ja tekniikat vaativat paljon työtunteja. Tämä tekee teoksista hänelle merkityksellisiä ja henkilökohtaisia. Teoksessaan Karvainen kasvio Schroderus on käyttänyt ihmisen kehon karvoja. Ajatuksena teoksessa on ollut käyttää voimakkaita tunteita: vastenmielisyyttä ja jopa inhoa herättävää materiaalia, joka näistä tunteista huolimatta on täysin luonnollista ja jonka tarkoitus on suojata ihmiskehon herkkiä alueita. Lue lisää: www.nooraschroderus.com

Feminiininen sensibiliteetti on avoinna 14.5.–4.9.2016.

Serlachius-museot ovat avoinna 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18 ja kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18.

Lisätiedot:
Taiteen tähtitaivaat: Helena Sederholm, p. 040 542 0873, helena.sederholm@aalto.fi ja Markus Hotakainen, p. 040 702 4412, markus.hotakainen@artenoux.com
Feminiininen sensibiliteetti: Noora Schroderus, p. 040 728 2361, noora.schroderus@gmail.com ja pääkuraattori Laura Kuurne, p. 044 269 6677, laura.kuurne@serlachius.fi
 


Keskiviikko 4. Toukokuuta 2016

Tunnetut muotoilijat ja käsityöläiset hakivat arjen käyttöesineelle uutta muotoa

Serlachius-museoiden ja Taitokeskus Mäntän salaatinotinkilpailun yleisöäänestys käynnistyy

Serlachius-museoiden ja Taitokeskus Mäntän yhteistyössä järjestämä kutsukilpailu uniikeista salaatinottimista on loppusuoralla. Finaaliin valikoitui kolme tunnetun muotoilijan ja käsityöläisen ehdotusta, joista tuomaristo ja yleisö valitsevat oman suosikkinsa.

Kilpailulla etsitään suomalaista nykymuotoilua edustavaa esinettä, jossa yhdistyvät käytännöllisyys ja omaleimaisuus sekä rohkeus. Kilpailu käynnistyi maaliskuun alussa, ja siihen kutsuttiin 12 suomalaista muotoilijaa ja käsityöläistä. Voittotyöstä tulee myyntituote Serlachius-museoihin ja Taitokeskus Mänttään.

Voittajan valitsee nelihenkinen tuomaristo, johon kuuluvat laadukkaan designin ja hyvän maun asiantuntija Sami Sykkö, Vuoden Kokki 2001 ja Ravintola Göstan ravintoloitsija Henry Tikkanen, Serlachius-museoiden kehittämispäällikkö Päivi Viherkoski sekä Taito Pirkanmaan / Taitokeskus Mäntän vastaava neuvoja Pirjo Hokkanen. Finalistit ovat:

Harri Koskinen, ”Soutu”, materiaali saarnia
Muistikuvia kesäiseltä lammelta, lumpeenlehdet nousevat airojen mukana. Soutu-ottimet ovat universaalit, kokopuiset salaattiottimet. Tasopintaisuus ja symmetrisyys antavat ottimille monia tulkintoja ja käyttötapoja.

Arto Halmetoja, ”Kouru”, materiaali saarnia
Innoituksenani salaatinottimien suunnitteluun on ollut Serlachius-museo Göstan paviljongin sisäänkäynnin rakenne katossa. Valon ja varjon vaihtelu on kiinnostava ja mieleenpainuva.

Antrei Hartikainen, ”Verso”, materiaali vaahteraa
Veistokselliset salaatinottimet kuvastavat ruokailukokemusten sekä museoelämysten tuomaa sisäistä kasvua, josta kehittyy aina jotain uutta ja innostavaa.

Kilpailun voittaja julkistetaan 8. kesäkuuta Serlachius-museoissa. Yleisöllä on mahdollisuus valita oma suosikkinsa Serlachius-museoiden Facebook-sivuilla järjestettävässä äänestyksessä 4. toukokuuta alkaen osoitteessa: facebook.com/serlachius. Äänestys jatkuu kuukauden. Äänestää voi myös Serlachius-museo Göstassa, jossa kilpailutyöt ovat esillä.

Tunnettuja muotoilijoita

Harri Koskinen (s. 1970) on maamme tunnetuimpia muotoilijoita, joka opiskeli muotoilua Lahden Muotoiluinstituutissa ja Taideteollisessa korkeakoulussa. Hän työskentelee nykyisin muun muassa Iittalan muotoilujohtajana. Koskinen on suunnitellut huonekaluja, astioita ja taidelasia. Vuonna 2000 Koskinen nimettiin Suomen vuoden nuoreksi muotoilijaksi. Hänet on palkittu useilla eri palkinnoilla. Näitä ovat muun muassa Compasso d’Oro -palkinto 2005, Pro Finlandia -mitali 2007 sekä Torsten ja Wanja Söderbergin pohjoismainen muotoilupalkinto 2009.

Arto Halmetoja (s. 1962) on työskennellyt opettajana sekä puuseppänä ja suunnittelijana puuteollisuudessa. Vuodesta 1999 hän on toiminut muotoilijana ja puuseppänä omassa yrityksessään Orivedellä. Oman malliston ohella hän valmistaa tilauksesta uniikkeja kalusteita. Hän on pitänyt omia näyttelyitä ja ollut mukana monissa yhteisnäyttelyissä.

Antrei Hartikainen (s. 1991) työskentelee puuseppänä ja tuotesuunnittelijana Nikari Oy:ssä, joka valmistaa kestävää muotoilua edustavia uniikkeja puutuotteita Fiskarsin ruukkimiljöössä. Antrei Hartikainen sijoittui toiseksi WorldSkills 2013 -kilpailussa Leipzigissa. Häntä pidetään poikkeuksellisen lahjakkaana nuorena puuseppänä, ja hän on herättänyt myös kansainvälistä kiinnostusta.

Taidetta ja hyvää ruokaa

Serlachius-museot on yksi Suomen suurimmista museokohteista. Monipuolisten taiteellisten sisältöjen ohella museot tunnetaan korkeatasoisesta ravintolastaan. Ravintola Göstaa luotsaavat kaksi maineikasta ja palkittua kokkia: Henry Tikkanen ja Pekka Terävä. Ruoan ympärillä tapahtuu ympäri vuoden. Alkavana kesänä museolla järjestetään kolmatta kertaa Food & Art, huippukokkien tähdittämä tapahtumaviikonloppu.

Serlachius-museot ovat avoinna kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18 ja talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18. Tutustu lisää: serlachius.fi


Lisätiedot: kilpailun sihteeri, Serlachius-museoiden suunnittelija Johanna Liukko, p. 040 162 5483, johanna.liukko@serlachius.fi


Perjantai 1. Huhtikuuta 2016

Make tuo pystejä ja muuta krääsää Serlachius-museo Gustafiin

Taiteilija Markku Valtosen työt riemastuttavat 2. huhtikuuta lähtien Serlachius-museo Gustafissa Mäntässä. Make: pystejä ja muuta krääsää -näyttely levittäytyy eri puolille museota. Ilkikurisella huumorilla höystetty näyttely on Valtosen ensimmäinen varsinainen yksityisnäyttely.

Helsinkiläinen rock-muusikko Markku Valtonen (s. 1966) on tehnyt taidetta 1990-luvulta lähtien. Aluksi hän taiteili aikansa kuluksi keikkabussissa. Ajan myötä taiteesta on tullut yhtä tärkeämpi osa hänen elämäänsä. Hän on itseoppinut taiteilija, joka ei ole saanut varsinaista taidealan koulutusta.

Valtosen työt syntyvät veistämällä ja maalaamalla puuta. Hän tekee jonkin verran teoksia myös muista materiaaleista, muun muassa kipsistä, pahkoista, käävistä tai vaikkapa rautalangasta. Hänen selvästi tunnistettavaa tyyliään sävyttää omintakeinen huumori.

Työt yllättävät eri puolilla museota

Valtosen töitä oli ensimmäisen kerran esillä Heurekan Pohjoismaiset löytöretkeilijät -näyttelyssä 1990-luvun puolivälissä. Hän veisti vuonna 2003 avattuun G. A. Serlachius -museoon eli nykyiseen Gustaf-museoon yhtiön henkilökuntaa kuvaavat puuveistokset, jotka kertovat kävijöille omia elämäntarinoitaan.  

– Työ kesti kymmenen kuukautta. Se oli hauska duuni, vaikka en ollut koskaan sitä ennen käyttänyt moottorisahaa, Markku Valtonen kertoo.

Veistoksille löytyi toinen paikka museosta, kun perusnäyttely vaihdettiin 2013. Nyt veistokset saavat seurakseen kymmeniä muita teoksia parinkymmenen vuoden ajalta. Töihin voi törmätä yllättävissä paikoissa eri puolilla museota: aula- ja näyttelytiloissa sekä museohuoneissa.

Näyttelyssä ei ole varsinaista teemaa. Valtosen aiheet kertovat samalla kertaa hauskasti ja riipaisevasti ihmisistä, jotka ovat jollain tavoin marginaalissa. Ne kuvaavat myös humoristisesti erilaisia eläimiä ja hyönteisiä.

Rock-muusikosta kuvataiteilijaksi

Markku Valtonen tunnetaan erityisesti 1985 perustetun Kelpo Pojat -yhtyeen kitaristina ja lauluntekijänä. Yhtyeessä soitti alkuvuosina myös Serlachius-museoita nykyisin johtava Pauli Sivonen. Yhtye keikkaili toistaiseksi viimeisen kerran Tavastialla keväällä 2015.

Yhtyeen sanoitukset tekee kirjailijana tunnettu Tomi Kontio, joka kirjoitti myös yhtiön työntekijöitä kuvaavien veistosten tarinat haastattelujen pohjalta. Hän on tehnyt tekstit muutamiin nyt avattavan näyttelyn teoksiin.

Kuvataide kiinnostaa Markku Valtosta nykyisin jopa enemmän kuin musiikki. Hän työstää yleensä yhtä aikaa useita eri teoksia ja siirtyy seuraavaan työhön odottaessaan toisen työn kuivumista tai ideaa sen jatkamiseen.

Lisätiedot: Markku Valtonen, p. 050 462 1891

Serlachius-museot ovat avoinna 1.9.–31.5. tiistaista sunnuntaihin klo 11–18 ja 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18.