Serlachius museot

Käykää rohkeasti
pidemmälle

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Serlachius-museot ovat avoinna kesällä 1.6.–31.8. joka päivä 10–18, talviaikaan 1.9.–31.5. ti–su 11–18.

Sulje

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Avoinna:
talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18
kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18


Käykää rohkeasti
pidemmälle

Perjantai 5. Huhtikuuta 2019

Klassikkoteokset palaavat Serlachiusten kartanoon

Serlachius-museoiden uusi kokoelmaripustus Kartanon klassikot esittelee laajasti Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmia. Kuraattori Veikko Halmetoja on valinnut taidemuseo Göstan kartanoon vanhan eurooppalaisen ja Suomen kultakauden taiteen aarteita sekä uudempia suosikkejaan. Kartanon klassikot avautuu yleisölle 6.4.

Serlachiuksen klassikkoteoksia esitellään konstailemattomana ripustuksena, jonka äärelle on helppo pysähtyä. Veikko Halmetoja on löytänyt taidekokoelmasta erilaisia kokonaisuuksia ja polkuja, joiden kautta hän on jäsentänyt ripustusta. Omat seinänsä ovat saaneet suomalaisen taiteen maisemat, asetelmat sekä lasten ja aikuisten muotokuvat.

Mänttäläislähtöinen Veikko Halmetoja palasi lapsuutensa museovierailuihin ja toteutti ripustuksen, joka kunnioittaa kartanon vanhaa henkeä. ”Osa teoksista on minulle erityisen rakkaita, ne ovat kulkeneet mukanani postikortteina jo kolmenkymmenen vuoden ajan. Tätä ripustusta tehdessäni olen halunnut kunnioittaa sitä, miten ihmiset kiintyvät joihinkin kokoelmateoksiin ja haluavat nähdä ne yhä uudestaan ja uudestaan.”

Kartanon keskeisiin taiteilijoihin kuuluu Akseli Gallen-Kallela, jonka tuotantoa on paljon taidesäätiön kokoelmassa. Toinen tärkeä taiteilija on Helene Schjerfbeck, jonka teoksia taidesäätiö on hankkinut vuosien saatossa merkittävän kokoelman. Esillä on eheä mieskuvien sarja, jota täydentää ensimmäistä kertaa esillä oleva näyttelijä Matti Kiianlinnan muotokuva.

Kaikkiaan näyttelyssä on lähes 150 teosta noin 100 taiteilijalta. Kartanon klassikot on pysyvä ripustus, jonka teoksia vaihdetaan kuitenkin jonkin verran esimerkiksi teoslainojen myötä. Sen äärelle voi Halmetojan mukaan palata aina uudestaan ja löytää joka kerran jotain uutta.

”Tämä ripustus sisältää yhtä monta tarinaa, kuin sillä on katsojia. Jokainen polku on oikea, mutta museon loistavilla oppailla on tarjota polku, jossa useat tarinat on kiedottu kokonaisuudeksi”, Halmetoja sanoo.

Vanha eurooppalainen taide esille

Tärkeän kokonaisuuden kartanossa muodostaa Suomessa harvinainen kokoelma vanhaa eurooppalaista taidetta. Erityisesti espanjalainen, flaamilainen ja alankomaalainen taide 1500–1600-luvuilta on esillä omana kokonaisuutenaan. Esimerkkeinä kokoelman näistä klassikoista ovat Fracisco ja Juan de Zurbaránin sekä Jusepe de Riberan teokset.

Valolle herkät paperipohjaiset työt ovat saaneet oman pimennetyn paperisalonkinsa, jonka kahdessa kokoelmalaatikostossa on esillä mm. Hugo Simbergin grafiikanvedoksia. Tulevana kesänä salongissa voi tutustua myös kokoelman yhteen avainteokseen, Albert Edelfeltin Porilaisten marssiin.

Gösta Serlachius (1879–1942) keräsi aikanaan ennakkoluulottomasti oman aikansa taidetta. Taidesäätiö on viime vuosina palannut juurilleen ja kartuttanut kokoelmaa jälleen nykytaiteella. Sille on varattu oma huoneensa, jonka ripustus vaihtuu uusien hankintojen myötä tiheämmin kuin muualla kartanossa. Lisäksi muutamia nykytaiteilijoiden teoksia on sijoitettu harkitusti vanhemman taiteen sekaan.

Kartanon klassikot -kokoelmaripustuksen taiteilijat

Wäinö Aaltonen (1894–1966)
Fredrik Ahlstedt (1839–1901)
Aarne Aho (1904–1978)
Tor Arne (* 1934)
Hannes Autere (1888–1967)
Gunnar Berndtson (1854–1895)
Irina Bäcksbacka (1919–2002)
Bror Börjeson (1903–1999)
Jan van de Cappelle (1626–1679)
Birger Carlstedt (1907–1975)
Alwar Cawén (1886–1935)
Fanny Churberg (1845–1892)
Ina Colliander (1905–1985)
Marcus Collin (1882–1966)
Camille Corot (1796–1875)
Gustave Courbet (1819–1877)
Elin Danielson-Gambogi (1861–1919)
Gösta Diehl (1899–1964)
Albert Edelfelt (1854–1905)
Ragnar Ekelund (1892–1960)
Magnus Enckell (1870–1925)
Erik Enroth (1917–1975)
Giovanni Antonio Fasolo (1530–1572)
Alfred William Finch (1854–1930)
Gunnar Finne (1886–1952)
Peter Frie (* 1947)
Akseli Gallen–Kallela (1865–1931)
Noora Geagea (* 1981)
Pekka Halonen (1865–1933)
Sasha Huber (* 1975)
Heikki Häiväoja (* 1929)
Väinö Hämäläinen (1876–1940)
Eero Järnefelt (1863–1937)
Dzamil Kamanger (* 1948)
Väinö Kamppuri (1891–1972)
Harry Kivijärvi (1931–2010)
Nils Kreuger (1858–1930)
Antti Laitinen (* 1975)
Pieter Lastman (1583–1633)
Blas de Ledesma (n. 1546–1614)
Jani Leinonen (* 1978)
Bruno Liljefors (1860–1939)
Amélie Lundahl (1850–1914)
William Lönnberg (1887–1949)
Mauno Markkula (1905–1959)
Åke Mattas (1920–1962)
Claude Monet (1840–1926)
Hjalmar Munsterhjelm (1840–1905)
Eemu Myntti (1890–1943)
Jussi Mäntynen (1886–1978)
Eero Nelimarkka (1891–1977)
Elin Nordlund (1855–1932)
Yrjö Ollila (1887–1932)
Sami Parkkinen (* 1974)
Oscar Parviainen (1880–1938)
Tuulikki Pietilä (1917–2009)
Ben Renvall (1903–1979)
Essi Renvall (1911–1979)
Ilja Repin (1844–1930)
Jusepe de Ribera (1591–1652)
Riku Riippa (* 1974)
Juho Rissanen (1873–1950)
Walter Runeberg (1838–1920)
Jalmari Ruokokoski (1886–1936)
Riiko Sakkinen (* 1976)
Martin Saks (1902–1962)
Tyko Sallinen (1879–1955)
Greta Schalin (1897–1993)
Sigrid Schauman (1877–1979)
Helene Schjerfbeck (1862–1946)
Lennart Segerstråle (1892–1975)
Ida Silfverberg (1834–1899)
Hugo Simberg (1873–1917)
Wilho Sjöström (1873–1944)
Frans Snyders (1579–1657)
Louis Sparre (1863–1964)
David Teniers, nuorempi (1610–1690)
Ellen Thesleff (1869–1954)
Verner Thomé (1878–1953)
Aimo Tukiainen (1917–1996)
Katja Tukiainen (* 1969)
Ragnar Ungern (1885–1955)
Aukusti Uotila (1858–1886)
Ville Vallgren (1855–1940)
Sam Vanni (1908–1992)
Anthonie van Verstralen (1593/94–1641)
Sebastian Vrancx (1573–1647)
Johanna Väisänen (* 1972)
Isak Wacklin (1720–1758)
Torsten Wasastjerna (1863–1924)
Maria Wiik (1853–1928)
Victor Westerholm (1860–1919)
Rogier van der Weyden, ateljee (1399/1400–1464)
Emil Wikström (1864–1942)
Ferdinand von Wright (1822–1906)
Magnus von Wright (1805–1868)
Anders Zorn (1860–1920)
Francisco de Zurbarán (1598–1664)
Juan de Zurbarán (1620–1649)

Serlachius-museot ovat avoinna:
Talviaikaan 1.9.–31.5. tiistaista sunnuntaihin klo 11–18.

Kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18.

Lisätiedot:
Kuraattori Veikko Halmetoja, p. 044 215 3005, veikkohalmetoja@gmail.com.

Tutkija Suvi-Mari Eteläinen, p. 044 263 0580, suvi-mari.etelainen@serlachius.fi.

Kuvapyynnöt:
Tiedottaja Susanna Yläjärvi, p. 050 560 0156, susanna.ylajarvi@serlachius.fi.
 


Torstai 28. Maaliskuuta 2019

Mänttä Food Festival ihastuttaa klassikoilla ja palvelulla elokuussa

Mänttä Food Festival tunnelmoi rakastetuilla klassikoilla 30.–31. elokuuta Serlachius-museoissa ja ravintola Göstassa. Maamme tunnetuimmat huippukokit valmistavat kahtena iltana seitsemän ruokalajin illallisen, joiden klassikkoruoat saavat seurakseen ensiluokkaista palvelua. Lauantaina tapahtuma laajenee taidekaupunkiin makupoluksi, jonka voi kiertää omatoimisesti tai opastetusti.

Mänttä Food Festival on herkuttelun ystäville suunnattu tapahtuma, jolle Serlachius-museoiden erikoislaatuinen kokonaisuus tarjoaa ikimuistoiset puitteet. Mäntässä moderni ja klassinen taide sekä arkkitehtuuri yhdistyvät järviin, metsään ja ennakkoluulottomaan rohkeuteen – Serlachiuksen perintöön luoda metsän keskelle jotain mieleenpainuvaa.

Ravintola Göstan ja Serlachius-museoiden järjestämän ruokatapahtuman kokkitiimiä isännöi ravintoloitsija Henry Tikkanen. Hän on kutsunut mukaan keittiömestarit Sasu Laukkosen, Heikki Liekolan, Henri Alénin, Kai Kallion sekä kondiittori Toni Rantalan. Illallisen valmistamiseen osallistuu myös kalastaja Klaus Berglund.

Serlachius-museo Göstan uusi kokoelmaripustus Kartanon klassikot tarjoaa tänä vuonna teeman ruokatapahtumalle. Huippukokkien käsissä perinteiset klassikkoruoat Suomesta ja maailmalta muuntuvat uusiksi elämyksiksi, jotka luovat siltaa menneeseen ja uudistavat samalla makuja ennakkoluulottomasti.

Klassikkoteemaan sopien ruokatapahtuma korostaa huipputason palvelua. Mukaan on kutsuttu palvelun intohimoisia ammattilaisia maamme tunnetuimmista ravintoloista. He haluavat omalta osaltaan luoda illasta ikimuistoisen kokemuksen. Illan juontajana toimii sommelier ja hovimestari Samuil Angelov, joka tunnetaan Suomen Sommelierien vauhdikkaana puheenjohtajana.

”Klassikkoteema on valtavan inspiroiva. Nyt meillä on mahdollisuus tarjota tuulahduksia vanhoilta hyviltä ajoilta sekä menussa että palvelukokemuksessa. Haluamme nostaa palvelun tärkeäksi osaksi tapahtumaa”, Henry Tikkanen sanoo.

Uusia elämyksiä klassikkoruoista

Ilta alkaa kuraattori Veikko Halmetojan opastuksella Kartanon klassikot -näyttelyyn, seurustelemalla ja maistelemalla alkupaloja Kivijärvi-salissa. Sen jälkeen siirrytään ravintola Göstaan nauttimaan seitsemän ruokalajin illallinen huipputason palvelun siivittämänä. Ilta jatkuu vielä Kivijärvi-salissa tyylikkään viihdemusiikin parissa.

Illallisilla Heikki Liekola uudistaa suomalaisen kalapöytäklassikon. Sasu Laukkonen loihtii illan iloksi version tunnetusta äyriäisklassikosta. Henri Alén taituroi nykyaikaisen tulkinnan yhdestä ruokaperinteemme klassikosta. Kalastaja Klaus Berglund uudistaa savukalaklassikon yhdessä kokkien kanssa.

Kai Kallio saa inspiroivan raaka-aineen mänttäläiseltä fasaanitilalta ja valmistaa siitä klassisen ruokalajin Joenniemen tyyliin. Henry Tikkasen vastuulla on ruotsalainen klassikko vasikkaa Oscar. Kondiittori Toni Rantala taituroi illan huipennukseksi jälkiruokia uudistaen niitä rohkeasti.

”Tänä vuonna teema klassikoiden parissa on varmasti toisenlainen kuin tulevissa tapahtumissa. Yhteistä on se, että haluamme joka vuosi tarjota tasokkaan tilaisuuden nauttia erinomaisesta ruoasta, palvelusta, taiteesta ja viihteestä taidemuseomme ainutlaatuisessa miljöössä”, Serlachius-museoiden kehitysjohtaja Päivi Viherkoski sanoo.

Lauantaina taidekaupungin sydämessä voi lähteä makupolulle. ArtHotel Honkahovi, Café Alex, Gustaf-museon kahvila ja Viinitupa Vuorenmaja tarjoavat viiden euron hintaisina maistelupaloina omia klassikoitaan. Niitä voi nautiskella varaamalla paikan opastetulta kierrokselta tai tekemällä kierroksen omatoimisesti. Opastetun makupolun tarinat kertovat Mäntästä ja mänttäläisyydestä. Osa yrityksistä tuo tarjolle myös omia klassikkoaterioitaan.

Tapahtuman tuottavat ravintola Gösta ja Serlachius-museot. Yhteistyössä on mukana taidekaupunki Mänttä-Vilppula.


Lue lisää tunnelmia ja tietoa tapahtumaan liittyen: http://www.serlachius.fi/fi/info/mantta-food-festival/

Illallis- ja ohjelmapaketit: https://mff.storefront.travel/

Lisätiedot:
Ravintola Göstan ravintoloitsija Henry Tikkanen, p. 050 585 8812, htikkan3@gmail.com
Serlachius-museoiden kehitysjohtaja Päivi Viherkoski, p. 050 352 2567, paivi.viherkoski@serlachius.fi


Perjantai 22. Helmikuuta 2019

Johanna Lecklinin näyttely pureutuu vuoden 1918 sisällissotaan

Olipa kerran, tässä paikassa

Serlachius-museo Gustaf 23.2.2019–16.2.2020

Taiteilija, kuvataiteen tohtori Johanna Lecklin käsittelee uudessa näyttelyssään Olipa kerran, tässä paikassa Suomen historian kipupistettä, sisällissotaa ja tarkastelee vuoden 1918 tapahtumien mahdollisia vaikutuksia ja jälkiä. Hän etsii historiasta tarinoita ja tapahtumia, joiden avulla voi kertoa myös omasta ajastamme.

Serlachius-museo Gustafissa avautuva näyttely koostuu valokuvasarjasta ja liikkuvan kuvan teoksesta. Johanna Lecklin työskenteli 2017 ja 2018 Serlachius-residenssissä kuvaten näkymiä Mänttä-Vilppulassa. Samalla hän tutki ja hyödynsi Serlachius-museoiden sisällissotaa koskevaa arkistomateriaalia.

Häntä kiinnostaa Mäntän historiassa kahtiajako, joka ilmeni tehdaspaikkakunnalla monin tavoin. Serlachius-museoiden arkistosta hän löysi valokuvia punaisista ja valkoisista, kirjeitä ja postikortteja sekä haastatteluaineistoa. ”Kirjeet olivat riipaisevaa luettavaa, sillä niissä puhuttiin usein ruokapulasta ja haaveiltiin herkuista. Vankileiriltä lähetetyissä korteissa kaivattiin perhettä ja toivottiin pikaista jälleennäkemistä”, taiteilija kertoo.

Valokuvasarjaa varten Lecklin kuvasi Mänttä-Vilppulassa rakennuksia ja maisemia, joista osa liittyi vuoden 1918 tapahtumiin. Kuvissa näkyy myös uudempia rakennuksia ja paikkoja, jotka herättivät hänen mielikuvituksensa.

Yhteyksiä nykypäivään

Liikkuvan kuvan teoksessa Ei ainoastaan intohimosta kaksi tarinaa kulkee rinnakkain. Kaksi tyttöä pohtii sisällissotaa pelatessaan lautapeliä Punaisten ja valkoisten taistelu Suomessa 1918. Johanna Lecklin tarkastelee teoksessa punaisten naisten ja lasten kohtaloita sisällissodan ajoilta, yhteiskunnan kahtiajakautumista sekä vihollisen epäinhimillistämistä. Tapahtumat sijoittuvat kuitenkin nykypäivään.

”Minua kiinnostaa erityisesti propaganda, joka mustamaalasi punaisia naisia ja asetti paheellisiksi leimatut punaiset naiset ja hyveellisinä pidetyt valkoiset äidit ja vaimot vastakkain. Tätä vastakkainasettelua harjoittivat useat lehtimiehet ja tunnetut kirjailijat.”

Lecklin näkee tässä joitain yhteyksiä omaan aikaamme. Hän haluaa ihmisten muistavan vuoden 1918 vastakkainasettelun ja tavat, joilla vihollisesta annettiin epäinhimillinen kuva. Hänen mukaansa tietynlainen propaganda voi normalisoitua puheessa, kun sitä toistetaan riittävän monta kertaa.

Johanna Lecklin on valmistunut kuvataiteen tohtoriksi Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta viime joulukuussa. Hänen tutkimuksensa käsittelee muun muassa tallenteen ja fiktion välistä suhdetta. Väitöskirjan aihe sivuaa nyt avattavaa näyttelyä. Hänen liikkuvan kuvan teoksensa käsittelytapa nojaa fiktioon sillä hän käyttää esiintyjiä, jotka esittävät käsikirjoitettua tekstiä. Materiaalina on kuitenkin arkistosta peräisin olevaa aineistoa ja taustatutkimukseen perustuvaa tietoa.

”Teokseen liittyy eettisiä kysymyksiä, joita käsittelen tutkimuksessani: miten taiteilija saa hyödyntää muiden ihmisten tarinoita? Tässä tapauksessa vielä edesmenneiden henkilöiden kertomuksia.”

Lisätiedot:
Johanna Lecklin, www.johannalecklin.com, jlecklin@gmail.com

Serlachius-museot ovat auki talviaikaan 1.9.–31.5. tiistaista sunnuntaihin klo 11–18.
 


Perjantai 22. Helmikuuta 2019

Pieni näyttely väristä luo tunnelmia ja tarjoaa tietoa väreistä

Kaukana viileä varjo – Pieni näyttely väristä
Serlachius-museo Gösta 23.2.–8.9.2019

Miten näemme värit ja miten ne meihin vaikuttavat? Serlachius-museo Göstassa avautuva Pieni näyttely väristä herättelee katsojissa väreihin liittyviä ajatuksia ja kokemuksia. Samalla se tarjoaa tietoa värienkäytöstä ja historiasta.

Näyttely nostaa esille värinkäytön helmiä Serlachiuksen taidekokoelmasta. Mukana on myös lainateoksia museokokoelmista ja nykytaiteilijoilta. Näyttelyn ovat suunnitelleet Serlachius-museoiden pääkuraattori Laura Kuurne ja väripedagogiikkaan perehtynyt opettaja Hannele Karppinen.

Näyttelyyn valitut teokset ja niihin liittyvät salitekstit herättelevät ajatuksia väreistä ennemmin kuin tarjoavat valmiita vastauksia. Näyttelyyn liittyvässä multimediassa tarjotaan lisätietoa väreistä fysikaalisena ilmiönä ja niiden kokemisesta, väriaineiden kehityksestä ja käytöstä taidehistoriassa.

Väri on aiheena laaja ja siitä on tietoa valtavasti. ”Näyttelyn nimen avulla haluamme kertoa, että kyseessä on pieni katsaus värien käyttöön ja historiaan taiteessa. Painopisteenä näyttelyssä on värien kokemuksellinen puoli”, kuraattori Laura Kuurne kertoo.

Vaikka teemana on väri, siinä ei räjäytetä koko väripalettia. Laura Kuurne halusi mukaan myös teoksia, joissa värejä on käytetty hienovaraisesti. ”Värinkäyttö on parhaimmillaan yhtä nautinnollista kuin musiikin harmonia. Värit ikään kuin soivat yhdessä”, hän sanoo.

Näyttelyssä mukana olevien nykytaiteilijoiden suhde väriin on leikkisä ja tutkiva. Anu Tuominen on käyttänyt teoksissaan valmiita väriliituja tai kirppurtorilta löytyneitä esineitä. Päivi Hintsasen teos puolestaan pohjautuu kuparin korroosioon, joka tuottaa espanjanvihreäksi kutsuttua väriainetta.

Teolliset värit muuttivat maalaustaiteen

Eräs värinkäytön taitekohta oli 1800-luku, jolloin kemianteollisuus alkoi kehittyä ja teolliset värit yleistyivät. Se lisäsi taitelijoiden värivalikoimaa merkittävästi. Kalliit tai harvinaiset pigmentit eivät enää määritelleet sitä, minkä värisiä teoksia oli varaa maalata.

”Öljyvärien halpeneminen teki mahdolliseksi kokeilla ja käyttää värejä entistä rohkeammin. On kiehtovaa, miten värien teollinen valmistus on muuttanut oleellisesti taiteilijoiden työskentelyä ja taiteen historiaa; miten se on osaltaan ollut vaikuttamassa esimerkiksi impressionismin syntyyn”, Hannele Karppinen kertoo.

Näyttelyn taiteilijat ovat Carolus Enckell, Magnus Enckell, Jussi Goman, Päivi Hintsanen, Pekka Jylhä, Marra Lampi, Alexander Lauréus, William Lönnberg, Claude Monet, Riiko Sakkinen, Sigrid Schauman, Helene Schjerfbeck, Georges von Swetlik, Reidar Särestöniemi, Anu Tuominen ja Rafael Wardi.

Lisätiedot:
Pääkuraattori Laura Kuurne, p. 044 269 6677, laura.kuurne@serlachius.fi
Hannele Karppinen, p. 050 525 3493, hannele@karppiset.net


Torstai 24. Tammikuuta 2019

Unohdetun taiteilijapariskunnan tuotanto esille Serlachius-museoissa

Olga Gummerus-Ehrström (1876–1938) ja Eric O. W. Ehrström (1881–1934) olivat lahjakas ja monipuolinen taiteilijapariskunta, joka on jäänyt lähes unohduksiin Suomen taidehistoriassa. Serlachius-museoissa avautuva suurnäyttely kertoo Ehrströmien taiteesta ja elämästä laajemmin kuin koskaan ennen.

Olli ja Bucklan – Ehrströmien elämä ja taide 
26.1.2019–12.1.2020 Serlachius-museot Gösta ja Gustaf

Näyttely levittäytyy kahteen museoon. Serlachius-museo Gustafissa on esillä Eric O. W. Ehrströmin tuotantoa ja luonnoksia sekä pariskunnan elämää ja yhteisiä projekteja. Taidemuseo Göstassa nähdään erityisesti Olga Gummerus-Ehrströmin teoksia, joista useimmat eivät ole koskaan ennen olleet julkisesti esillä. Olgan tuotanto tuokin Suomen naistaiteilijoiden tarinaan oman, hienon lisänsä.

Eric O. W. Ehrström oli yksi vuorineuvos Gösta Serlachiuksen luottotaiteilijoista, ja hän teki paljon erilaisia tilaustöitä sekä vuorineuvokselle että G. A. Serlachius -yhtiölle. Serlachius oli paitsi Ehrströmien mesenaatti myös heidän ystävänsä. Lapseton pariskunta testamenttasikin 1930-luvun puolivälissä koko taiteellisen jäämistönsä: noin 4 000 teosta ja luonnosta Gösta Serlachiuksen taidesäätiölle hakien sopimuksella taloudellista turvaa loppuvuosilleen.

Ehrström-kokoelmaa on tutkittu ja esitelty vuosikymmenien saatossa hyvin vähän, edellisen kerran 1970-luvulla. 2010-luvulla alkaneen ja vuosia kestäneen luettelointi- ja tutkimustyön tuloksena kokoelma on saatu sähköisiin arkistojärjestelmiin ja sitä kautta tutkijoiden käyttöön.

Kokoelman luetteloinut Serlachius-museoiden tutkija Helena Hänninen on kuratoinut nyt avautuvan näyttelyn yhdessä Visavuoren museonjohtajan Pälvi Myllylän kanssa. Myllylä on perehtynyt erityisesti Olga Gummerus-Ehrströmin taiteeseen.

Lahjakas taidemaalari Olli

Olga Gummerus-Ehrström oli Suomen ja Pariisin taidekouluissa opiskellut taidemaalari, jonka lahjakkuus tunnustettiin jo nuorena. Hän osallistui yksittäisillä teoksilla muutamiin näyttelyihin käyttäen toisinaan lempinimeään Olli, minkä vuoksi kriitikotkin erehtyivät luulemaan häntä mieheksi. Hän tapasi 1900-luvun vaihteessa Pariisissa nuoren Eric O. W. Ehrströmin, ja pariskunta meni pian naimisiin. Olga toimi miehensä työparina tämän projekteissa luopuen paljolti omasta urastaan taidemaalarina.

Eric O. W. Ehrström (Bucklan) halusi nuorena taidemaalariksi, mutta löysi Akseli Gallen-Kallelan opissa Ruoveden Kalelassa kutsumuksensa taideteollisuuden ja taidekäsityön parista sekä graafikkona. Hän suunnitteli ja toteutti mm. tunnetun arkkitehtitoimisto Gesellius-Lindgren-Saarisen suunnittelemiin jugend-rakennuksiin sisustuksen yksityiskohtia ja koristeaiheita.

Arkkitehtitoimiston tunnettuja töitä ovat mm. Hvitträskin ja Hvittorpin huvilat Kirkkonummella, Vakuutusyhtiö Pohjolan sekä Pohjoismaiden Osakepankin konttorit sekä Suur-Merijoen kartano Viipurin maalaiskunnassa. Näihin kaikkiin Ehrström toteutti erilaisia yksityiskohtia jugendin kokonaistaiteen hengessä. Suunnittelu vaati saumatonta yhteistyötä arkkitehtien kanssa.

Bucklan – monitaitoinen nautiskelija

Ehrström oli taiteilijana poikkeuksellisen monipuolinen. Hän osasi metallin pakotuksen, siselöinnin sekä emali- ja jalokivisepän työt. Hän suunnitteli ja teki lasi- ja freskomaalauksia sekä grafiikkaa, heraldiikkaa, astioita ja tekstiilejä. Hän kirjoitti ja kuvitti kirjoja, piirsi ja maalasi. Kaiken tämän lisäksi Ehrström toimi konservaattorina, opettajana, intendenttinä ja taiteellisena johtajana. Hän kuului myös taidetakomo Taito Oy:n perustajiin yhdessä Gösta Serlachiuksen kanssa.

Ehrström suunnitteli Suomeen sisällissodan jälkeen syksyllä 1918 valitun kuninkaan kruunun. Kruunusta myöhemmin tehty malli on esillä nyt avautuvassa näyttelyssä.

Olga ja Eric erosivat ihmisinä toisistaan täysin. Olga oli hillitty ja kiehtova kaunotar, Bucklan puolestaan pieni ja pyöreä elämäniloinen seuramies, joka rakasti hyvää ruokaa ja seurustelua. Täysin eriparisena näyttäytyvä pariskunta rakasti syvästi toisiaan. Heidän taiteellinen yhteistyönsä oli niin tiivistä, että joitain kokoelman teoksista ja luonnoksista on ollut mahdoton nimetä vain toisen tekemäksi.

Serlachius-museoiden näyttelyyn liittyy näyttelyjulkaisu Olli & Bucklan – Olga Gummerus-Ehrström ja Eric O. W. Ehrström. Kirja on ensimmäinen Ehrströmeistä tehty laaja taidehistoriallinen tutkimus. Sen on kustantanut Kustannusosakeyhtiö Parvs Oy. Kirjaa myydään Serlachius-museoissa ja Serlachiuksen verkkokaupassa kauppa@serlachius.fi

Lisätiedot:
Tutkija Helena Hänninen, p. 040 832 1692, helena.hanninen@serlachius.fi
Museonjohtaja Pälvi Myllylä, p. 040 759 7719, palvi.myllyla@valkeakoski.fi

Serlachius-museot ovat avoinna talviaikaan 1.9.–31.5. tiistaista sunnuntaihin klo 11–18.

Museoiden käyntiosoitteet:
Serlachius-museo Gösta, Joenniementie 47, Mänttä
Serlachius-museo Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2, Mänttä