Serlachius museot

Käykää rohkeasti
pidemmälle

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Serlachius-museot ovat avoinna talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18.

Sulje

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Avoinna:
talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18
kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18


Käykää rohkeasti
pidemmälle

Tiistai 9. Tammikuuta 2018

Serlachius-museot tarjoaa 10 000 koululaiselle kuljetuksen museoihin

Serlachius-museoita ylläpitävä Gösta Serlachiuksen taidesäätiö järjestää seuraavien viiden vuoden aikana noin 10 000 koululaiselle kuljetuksen Mänttä-Vilppulassa sijaitseviin museoihin. Vuosittain museoretki tarjotaan noin 2 000 koululaiselle.

Serlachius-museot sijaitsevat kaukana isoista keskuksista. Kun taidesäätiö kustantaa matkat, entistä useampien koululaisten on mahdollista vierailla museoissa.

Taidesäätiön hallituksen puheenjohtaja Henrik de la Chapelle tietää koulujen määrärahojen niukkuuden ja sen, miten vähän koulut pystyvät tekemään pidempiä retkiä. Hän pitää kuitenkin tärkeänä, että koululaisilla on mahdollisuus päästä tutustumaan taiteeseen ja historiaan.

– Haluamme avustaa nimenomaan kuljetuksissa, jotka muodostavat yleensä retkien suurimman menoerän. Jos tämä kokeilu onnistuu, jatkamme sitä myös tulevaisuudessa ja voimme kenties jopa lisätä määriä, hän kertoo.

Henrik de la Chapellen mukaan bussikuljetusten maksamisella halutaan kertoa, että lapset ja nuoret ovat Serlachius-museoille tärkeitä asiakkaita. Paikallisten koulujen lisäksi museoiden on mahdollista ottaa vastaan kävijöitä kauempaakin.

Kuljetuksiin varataan 100 000 euroa viiden vuoden aikana. Käytännössä tällä summalla voidaan tarjota noin 10 000 koululaiselle bussimatka museoihin.

Elämyksiä taiteen ja historian äärellä

Museoretkelle Mänttään pääsevät perusopetuksen oppilaat. Ryhmät vierailevat sekä taidemuseo Göstassa että Gustaf-museossa. Vierailun ohjelma kootaan museoiden koululaisohjelmasta, joka on suunniteltu vastaamaan uuteen opetussuunnitelmaan sisältyviä laaja-alaisen oppimisen sisältöjä.

Vierailuilla oppilaat pääsevät näkemään Suomen ja eurooppalaisen taiteen mestariteoksia ja nykytaidetta. Tarkoitus on herättää heissä kiinnostus taidetta ja historiaa kohtaan. Oppilaiden ikä otetaan huomioon, kun ryhmille räätälöidään toiminnallisia ja tutkivaan lähestymistapaan pohjautuvia ohjelmia.

Koululaisvierailut ajoittuvat talvikauteen, ja ensimmäiset vierailut järjestetään jo helmi-maaliskuussa 2018. Koulut valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä.

Lisätiedot:
Vastaava museolehtori Päivi Nieppola, p. 050 465 2777, paivi.nieppola@serlachius.fi
Tiedottaja Susanna Yläjärvi, p. 050 560 0156, susanna.ylajarvi@serlachius.fi


Lauantai 25. Marraskuuta 2017

Helene Schjerfbeckin muotokuva Matti Kiianlinnasta Serlachius-museoille

Gösta Serlachiuksen taidesäätiö on ostanut kokoelmaansa Helene Schjerfbeckin maalaaman muotokuvan näyttelijä Matti Kiianlinnasta. Taidesäätiö hankki yksityiskokoelmaan kuuluneen teoksen lauantaina 25.11. Hagelstamin huutokaupasta 445 000 eurolla.

Muotokuva näyttelijä Matti Kiianlinnasta (1900–1931) on ollut valmistumisestaan saakka mallin ja hänen sukunsa hallussa, eikä sitä ole koskaan nähty Helene Schjerfbeckin (1862–1946) tuotannon esittelyissä. Teoksesta ei tiettävästi ole tehty luonnoksia tai toisintoja.

Schjerfbeck tutustui Matti Kiianlinnaan muutettuaan Tammisaareen kesällä 1925. Kiianlinna oli Tammisaaren pakkotyölaitoksen johtajan Edvard Kiianlinnan poika. Nuoresta iästään huolimatta hän oli jo saanut kokemusta vaativistakin teatterirooleista. Hän tarjoutui itse malliksi taiteilijalle, joka tuskaili uudessa kotikaupungissaan mallien puutetta.

Schjerfbeck ei ollut erityisen innostunut teatterista, sillä näyttelijöiden teennäisyys kiusasi häntä. Taiteilija kirjoitti kuitenkin uudesta tuttavuudestaan mm. ystävälleen Einar Reuterille: ”Herra Kiianlinna liikkuu sulavasti kuin käärme käsivarsiaan sivellen ja puhuu, puhuu, puhuu – – tarvitaan yksi istunto lisää ääriviivan takia, mutta nyt en jaksa sitä.”

Näiden kahden herkän persoonan tuttavuus syveni ystävyydeksi, joka katkesi Kiianlinnan ennenaikaiseen kuolemaan vuonna 1931.

Matti Kiianlinnan muotokuva täydentää Helene Schjerfbeckin modernististen henkilökuvien sarjaa Serlachius-museoiden kokoelmassa. Säätiölle aiemmin hankitut 1920-lukua edustavat Ryöväri paratiisin portilla (1924–25) ja Autoilija (Måns Schjerfbeck) (1929) muodostavat yhdessä näyttelijän intensiivisen muotokuvan kanssa eheän mieskuvien kokonaisuuden.
 


Perjantai 27. Lokakuuta 2017

Jiri Gellerin FUCK THE WORLD! Serlachius-museoissa

Kuvanveistäjä Jiri Gellerin kuvastoa ovat populaarikulttuurin ikoniseksi muodostuneet asiat tai esineet, joita hän varioi väreillä, kuvioilla ja tunnelmilla. Hänen näyttelynsä FUCK THE WORLD!  avautuu 28.10. yleisölle Serlachius-museoissa.

Jiri Gellerin retrospektiivisessä näyttelyssä nähdään taiteilijan uran klassikoita 2000-luvulta sekä otteita kahdesta uudesta teossarjasta. Geller on kiinnostunut yleisesti tunnetuista ja visuaalisesti kestävistä kuvista ja merkeistä. Kaikessa on kuitenkin kyse hänen tavoitteestaan, jonka hän tiivistää seuraavasti: ”Haluan tehdä taidetta, joka näyttää paremmalta kuin todellisuus – ikuisesti kestävän ilon hetken”.

Gellerin taiteessa asiat ja esineet valuvat, purkautuvat, räjähtävät tai menevät rikki. Teoksissaan hän usein dramatisoi tilanteita, joiden symboliikassa yhdistyvät eri kuvastoista tutut aiheet. Kuvan aika on pysähtynyt sekunnin murto-osaan tai kattaa niin menneen, nykyisyyden kuin tulevankin.

Geller hyödyntää omalla ainutlaatuisella tavallaan Yhdysvalloista lähtöisin olevaa kustomointikulttuuria. Virikkeitä hän saa sarjakuvista, graafisesta suunnittelusta ja underground-julkaisuista. Populaarikulttuuri täsmentyy punk-rockiksi, ja hänen veistoksiaan voisi hyvin kutsua punk-esineiksi.

Astronautin tervehdys

Jiri Gellerin uusia kiinnostuksen kohteita ovat hymiöt ja astronautit. Hymiöt ovat nykyisin tuttuja ja käytössä lähes kaikkialla maailmassa. Hän näkee ne jopa uutena kansantaiteena. Avaruus on ollut osa Gellerin kuvastoa alusta lähtien. Se on pakopaikka tai henkinen vaihtoehto omalle planeetallemme ja sen kasvaville ongelmille.

Näyttelyn nimikkoteos FUCK THE WORLD! esittää hymiökasvoista, luonnollisen kokoista astronauttia, joka heilauttaa kättään tervehdykseksi mutta jättää katsojan miettimään, onko kyseessä meno vai paluu.

Näyttelyn kuraattori on Maaretta Jaukkuri, ja sen visuaalisesta suunnittelusta vastaa Panu Puolakka yhteistyössä taiteilijan kanssa.

Jiri Geller (s. 1971) on koulutukseltaan hopeaseppä. Hän oli yksi ROR – Revolutions on Request -taiteilijaryhmän perustajajäsenistä ja kuului ryhmään vuosina 1997–2008. Ryhmä toi aivan uudenlaista energiaa ja räväkkyyttä Suomen taidekenttään ja esiintyi useissa kotimaisissa ja kansainvälisissä näyttelyissä, mm. Manifestassa Frankfurt-am-Mainissa 2002, Venetsian biennaalissa 2003 ja Mori Art Museumissa Tokiossa 2005.

Yksityisnäyttelyitä Jiri Geller on pitänyt vuodesta 2006. Lisäksi hän on osallistunut lukemattomiin yhteisnäyttelyihin vuodesta 1993 lähtien.

FUCK THE WORLD! on avoinna 28.10.2017– 22.4.2018. Näyttelyyn liittyy samanniminen julkaisu, jonka on kustantanut Kustannusosakeyhtiö Parvs Oy. Julkaisua myydään Serlachius-museoiden verkkokaupassa: kauppa.serlachius.fi.

Serlachius-museot ovat avoinna talviaikaan 1.9.– 31.5. tiistaista sunnuntaihin klo 11–18.

Haastattelu- ja kuvapyynnöt:
Serlachius-museoiden tiedottaja Susanna Yläjärvi, p. 050 560 0156, susanna.ylajarvi@serlachius.fi


Tiistai 24. Lokakuuta 2017

Vanmechelen, Ahtila, Brotherus ja Dalí Serlachius-museoissa 2018

Serlachius-museoissa nähdään ensi vuonna kansainvälisesti tunnettuja taiteilijoita ja heidän uusia teoksiaan ensimmäistä kertaa Suomessa. Kesän 2018 päänäyttely esittelee laajasti belgialaisen Koen Vanmechelenin tuotantoa. Uudet teoksensa Serlachiukselle tuovat myös Eija-Liisa Ahtila ja Elina Brotherus. Dalín Gaala on Salvador Dalín myöhäistuotantoon pohjautuva installaatio.

Koen Vanmechelen (s.1965) on Belgian tunnetuimpia nykytaiteilijoita, jonka tuotantoon kuuluu maalauksia, veistoksia, valokuvia, videoita ja installaatioita. Hänen näyttelynsä It´s About Time | Kyse on ajasta tuo Serlachius-museo Göstaan ja sitä ympäröivään puistoon hänen taiteensa koko sen monimuotoisuudessaan 19.5.2018.

Vanmechelenin uraauurtavat teokset käsittelevät biokulttuurista monimuotoisuutta ja identiteettiä. Hänen tuotantonsa keskiössä ovat kanat, joista tulee hänen hankkeissaan sekä taideteoksia että yhteiskunnan vertauskuvia. Vanmechelen kietoo yhteen taiteen, tieteen sekä filosofian ja tarkastelee niiden välistä vuorovaikutusta.

Taiteilijalle on ominaista yhteisöllinen toiminta ja monitieteellinen yhteistyö, josta hänet on palkittu kansainvälisesti. Risteyttämällä erilaisia kanarotuja hän on onnistunut luomaan pitkäikäisiä ja terveitä kanoja. Näitä kanoja nähdään ensi kesänä myös Serlachius-museoissa. Näyttelyn kuratoi Timo Valjakka.

Eija-Liisa Ahtilan (s. 1959) uusi teos kulkee työnimellä Potentiality for Love. Se on veistoksellinen, LED-moduuleihin perustuva videoinstallaatio, joka tutkii aineen ja visuaalisen illuusion sekä ajatuksen ja fyysisen kosketuksen yhteyttä. Teoksen teemana on jokaisen inhimillisen kokemus äidistä ja olemisesta osana toista. Teos ensiesitetään Serlachius-museoissa 3.2.2018, ja se lähtee sen jälkeen laajalle maailmankiertueelle, muun muassa Sydneyn biennaaliin.

Brotherus ja Dalí Gustafissa

Elina Brotheruksen (s. 1972 ) näyttely Leikkikenttä / Playground esittelee taiteilijan uusia teoksia vuosilta 2016–18. Esillä on sekä valokuvia että lyhyitä videoita. Serlachius-museo Gustafin näyttely on laajennettu versio Brotheruksen Pompidou-keskuksessa Pariisissa juuri päättyneestä näyttelystä.

Brotherus käyttää uusissa teoksissaan lähtökohtana muun muassa 1960-luvun Fluxus-taiteilijoiden kirjoittamia teosohjeita. Omakuvia kaksikymmentä vuotta tehneen Brotheruksen tuotannossa nämä performatiiviset, kummalliset ja leikkisät työt kääntävät uuden lehden. Teoksia nähdään Suomessa nyt ensimmäisen kerran 16.6.2018 alkaen. Näyttelyn kuratoi Susan Bright.

Surrealismin mestari Salvador Dalí (1904–1989) julkaisi 1970-luvulla keittokirjan Les dïners de Gala. Dalin gaala on tähän kirjaan perustuva, taiteilijan myöhäistuotannon teoksia sisältävä installaatio. Se on ilotteleva kunnianosoitus Salvador Dalílle, jonka elämää ja taidetta ei voi erottaa toisistaan. Näyttely avautuu Gustaf-museossa 16.6.2018. Sen kuratoivat Pauli Sivonen ja Tarja Väätänen.

Kiven aika kunnioittaa Harry Kivijärveä

Kiven aika esittelee 13.10.2018 alkaen Harry Kivijärven (1931–2010) tuotantoa. Hän oli yksi sukupolvensa merkittävimpiä suomalaisia kuvanveistäjiä 1960–70-luvuilla. Kiven aika -näyttelyssä on mukana myös kuusi suomalaista nykykuvanveistäjää, joiden materiaalina on kivi. Näyttelyn taiteilijat Harry Kivijärven lisäksi ovat Maria Duncker, Timo Hannunen, Aaron Heino, Anne Koskinen, Laura Könönen ja Ville Mäkikoskela. Näyttelyn kuratoi Laura Kuurne.

Taidemaalari Riikka Lenkkerin (s. 1971) näyttely Yötä vasten (3.2.–27.5.2018) avaa aamuöisen näkymän suomalaisiin makuuhuoneisiin. Lenkkerin kokovartalokuvat sänkyihinsä painautuvista ihmisistä näyttävät meidän jokapäiväisen ja samalla katseilta piilotetun ruumiinkielemme. Italiassa taidekoulutuksensa saanut Lenkkeri yhdistääkin taitavasti nykypäivän realismia eurooppalaisen taiteen perinteisiin.

Sampsa Virkajärven (s. 1970) näyttely Sun kanssa | Mitä jää? (9.6.2018–3.2.2019) sisältää kaksi videoteosta. Sun kanssa -teoksessa käydään läpi isän ja pojan muuttuvaa suhdetta ja jätetään jäähyväisiä. Mitä jää? -teos kuvaa muistisairaan äidin viimeisiä vuosia omassa kodissaan ja sitä, millaiseksi aika ja paikka muuttuvat sairauden edetessä.

Lisää näyttelyistä: www.serlachius.fi/fi/nayttelyt/tulevat-nayttelyt/

Serlachius-museot ovat avoinna talviaikaan 1.9.–31.5. tiistaista sunnuntaihin klo 11–18 ja kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18.

Lisätiedot ja kuvapyynnöt:
Tiedottaja Susanna Yläjärvi, p. 050 560 0156, susanna.ylajarvi@serlachius.fi
 


Perjantai 29. Syyskuuta 2017

Marja Pirilän näyttely on kunnianosoitus camera obscuralle, valolle ja valokuvaukselle

Miten me näemme maailman? Voiko tyhjästä syntyä jotakin? Näitä kysymyksiä pohtii valokuvataiteilija Marja Pirilän näyttely Strindbergin huoneissa, joka syntyi camera obscurassa, valon ja valokuvauksen koelaboratoriossa. Näyttely avautuu yleisölle 30.9. Serlachius-museo Göstassa.

Marja Pirilä kuvasi uusimman valokuvasarjansa taiteilijaresidenssissä Grez-sur-Loingissa Ranskassa vuonna 2015. Hänen toteutti Hotel Chevillonissa käytössään olleeseen huoneistoon camera obscuran peittämällä ikkunat mustalla muovilla ja päästämällä valon sisään pienistä aukoista, joihin hän asensi yksinkertaiset linssit. Näin pienen kylän pääkadulle ja torille avautuva näkymä piirtyi huoneisiin ylösalaisin olevina kuvajaisina.

– Käytännössä asuin liki puoli vuotta camera obscurassa, ja huoneistoni toimi valon ja valokuvauksen koelaboratoriona. Huoneisto oli kuin suuri kamera, jonka sisällä kuvasin. Sitä voi verrata ihmisen silmään ja huoneen seiniä verkkokalvoon, jonne valo kantaa ulkomaailman kuvajaisia pienen aukon kautta ylösalaisin, Pirilä kertoo.

Monikerroksisia kuvia

Marja Pirilä on valmistunut 1986 valokuvaajaksi Taideteollisesta korkeakoulusta ja samana vuonna Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi biologia pääaineenaan. Hänen luonnontieteellinen taustansa on heijastunut kokeilevana lähestymistapana valokuvaukseen ja hän on koko uransa ajan laajentanut ja kyseenalaistanut perinteisen valokuvauksen käytäntöjä muun muassa neulanreikä- ja camera obscura -menetelmillä.

Pirilä on hyödyntänyt camera obscuran monikerroksellisuutta useissa eri sarjoissaan 1990-luvulta lähtien. Niistä vanhinta, yhä jatkuvaa Sisätila/Ulkotila-sarjaa hän kuvaa ihmisten kanssa heidän omissa huoneissaan. Se laajentaa häntä aina kiehtoneen miljöömuotokuvauksen mahdollisuuksia.

– Aloittaessani sarjan kuvaamisen minulle tuli valtava oivallus, että camera obscuraa käyttämällä saan yhdellä valotuksella kuvaan ihmisen, hänen huoneensa ja ikkunasta avautuvan maiseman – miten kokonaisvaltainen menetelmä ihmisen elinpiirin kuvaamiseksi! Oli vain kokeiltava ja ratkaistava, miten saisin sen käytännössä toimimaan, taiteilija kertoo.

Vaikka Marja Pirilä painottaa kokeilevaa lähestymistapaa työskentelyssään, se ei sulje pois tai vähennä hänen kuviensa kauneutta, katsojan lumoutumista taianomaisen ilmiön äärellä.

– Pitkällä valotusajalla otettuihin kuviin on vangittu ainutlaatuinen tunnelma, joissa aika on pysähtynyt. Teokset houkuttelevat esiin alitajuisia ja sanattomia ajatuksia. Ne tekevät myös näkyväksi maailman kauneutta, mikä on nykytaiteessa turhan vähän arvostettu ominaisuus, näyttelyn kuraattori Laura Kuurne luonnehtii.

Kokeiluja Strindbergin hengessä

Taiteilijaresidenssinä nykyisin toimivassa Hotel Chevillonissa työskenteli jo 1800-luvun lopulla monia tunnettuja ruotsalaisia ja suomalaisia taiteilijoita ja kirjailijoita. Marja Pirilä sai kuulla asuvansa samassa huoneistossa, jossa oli 1880-luvulla asunut August Strindberg (1849–1912), yksi Ruotsin merkittävimmistä ja ristiriitaisimmista kirjailijoista. Strindberg oli myös varhaisen valokuvauksen pioneeri, jonka kokeilut olivat Pirilälle jo ennestään tuttuja

– Hänen ennakkoluulottomat valokuvauskokeensa ja ajatuksensa inspiroivat minua uusiin kokeiluihin. Strindberg oivalsi, että kuvamme maailmasta on vain optinen illuusio. Meitä yhdistääkin kiinnostus perinteisen valokuvauksen käytäntöjen kyseenalaistamiseen ja laajentamiseen.

Strindbergin huoneissa sisältää valokuvien ja kahden videoteoksen lisäksi vanhan vaatekaapin, jonka Marja Pirilä on muuttanut camera obscuraksi yhdessä valokuvataiteilija Petri Nuutisen kanssa. Wunderkamera-teos sai nimensä Strindbergin tekemästä kamerasta. Sen avulla jokainen kävijä voi nähdä yhtä aikaa yksinkertaisen ja maagisen ilmiön.

Strindbergin huoneissa on avoinna Serlachius-museo Göstassa 30.9.2017–21.1.2018
Serlachius-museot ovat avoinna talviaikaan 1.9.–31.5. tiistaista sunnuntaihin klo 11–18.

Lisätiedot: 

Taiteilija Marja Pirilä, p. 040 7166 979, pirila@kolumbus.fi

Pääkuraattori Laura Kuurne, p. 044 269 6677, laura.kuurne@serlachius.fi