Serlachius museot

Käykää rohkeasti
pidemmälle

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Serlachius-museot ovat avoinna kesäaikaan 1.6.–31.8. ma-su klo 10–18.

Sulje

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Avoinna:
kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18
talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18

Käykää rohkeasti
pidemmälle

Perjantai 24. Elokuuta 2012

Serlachius-museoiden suururakka käynnistyy

Gösta Serlachiuksen taidesäätiön taidemuseo Gösta sulkee ovensa yleisöltä 3.9. Tällöin alkavat käytännön valmistelut museon uuden lisärakennuksen pystyttämiseksi. Taidemuseon kylkeen nousee 5000 neliömetriä modernia taidemuseotilaa. Museo on suljettuna kesään 2014, jolloin se avataan noin viisi kertaa entistä tilavampana.

Taidemuseolla valmistaudutaan marraskuussa käynnistyvään rakennusurakkaan huolellisesti. Koska tontilla tehdään tärinää aiheuttavia louhinta- ja räjäytystöitä, taidesäätiön kokoelman kansalliset arvoteokset on siirrettävä turvaan rakennustöiden ajaksi. Osa teoksista suojataan paikan päällä.

Kokoelman parhaimmisto pääsee turvaan ja esille Turun taidemuseoon. Siellä avataan 14.9. näyttely Mäntän Medicit - Kultakauden klassikoita Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmasta.Kaikkiaan esille tulee 92 teosta.

Käytännössä rakennusurakka alkaa vanhan jääkellarin ja autotallin purulla sekä noin 50 puun kaadolla. Tontilta kaadettavat puut on valittu kulttuurihistoriallisesti arvokasta puistoa mahdollisimman paljon säästäen. Lisärakennuksen lopullinen paikkakin valittiin osin säilytettävän puuston ehdoilla.

Toiminta laajenee ja monipuolistuu

Laajennus antaa säätiölle mahdollisuuden uudenlaiseen näyttelytoimintaan. Aiemmin Serlachius on ollut tunnettu toiminnastaan ennen kaikkea vanhemman taiteen kentällä. Tulevaisuudessa vanha taide ja nykytaide asettuvat museon näyttelyissä aktiiviseen vuoropuheluun.

Lisäksi synnytetään palveluiltaan monipuolinen keskus, joka pystyy tarjoamaan kulttuurielämysten oheen korkeatasoisia ruokapalveluita ja monipuolisia tiloja.

Myös museon taidesäilytystilat uudistetaan täysin ja niiden paloturvallisuutta lisäämään tuodaan ns. vajaahappilaitteisto. Laitteisto toimii siten, että suojattavan tilan happipitoisuus lasketaan normaalista pitoisuuteen, jossa useimmat kiinteät aineet ja nesteet eivät voi enää syttyä. Järjestelmä ei kuitenkaan estä työskentelyä tilassa, sillä sen happipitoisuus vastaa olosuhteita n. 3000 metrin korkeudella merenpinnasta. Vastaavaa laitteistoa ei ole vielä käytössä taidesäilytytiloissa Suomessa.

Taidemuseossa on 2.9. saakka esillä kaksi näyttelyä, jotka esittelevät taidesäätiön omaa kokoelmaa.

Serlachius-museo Gösta on avoinna 31.8. saakka joka päivä 10 - 18 sekä 1. ja 2.9. klo 12 - 17. Göstan sulkeuduttua Gustaf-museo jatkaa avoinna oloaan entiseen tapaan.

Lisätietoja: Serlachius-museot, johtaja Pauli Sivonen, p. 050 566 1355; palvelu- ja viestintäpäällikkö Päivi Viherkoski, p. 050 352 2567, etunimi.sukunimi@serlachius.fi.


Perjantai 17. Elokuuta 2012

Serlachius-museoiden uutuusjulkaisu käsittelee taideväärennöksiä

Serlachius-museoiden uusin julkaisu tarkastelee harvoin julkisuudessa käsiteltyä aihetta, väärennettyä taidetta ja raottaa näin taideväärennöksiin liittyvää salaperäisyyden verhoa.

Museoiden tutkija Marjo-Riitta Simpanen esittelee seitsemän Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmiin kuuluvaa maalausta, joita on epäilty väärennöksiksi. Hän kertoo maalausten päätymisestä taidesäätiön kokoelmiin ja avaa teosten provenienssiin eli niiden alkuperään sekä väärennösepäilyihin liittyviä selvityksiä. Yksi maalauksista osoittautui lähemmissä tutkimuksissa Schjerfbeck-kopioksi ja kolme väärennöksiksi. Akseli Gallen-Kallelan ja Pehr Hilleströmin maalauksina hankituista teoksista on esitetty vahvoja väärennösepäilyjä; näitä kahta teosta koskevat tutkimukset ovat vielä kesken. Yksi aiemmin väärennöksenä pidetty Gallen-Kallelan maalaus osoittautui kuitenkin aidoksi.

Teosten aitousselvitysten oheen on liitetty taidemaalari Riikka Lenkkerin lyhyet arviot teoksista. Niitä antaessaan hän ei tiennyt, mitkä teoksista olivat aitoja ja mitkä väärennöksiä. Kirjan alkupuolella tarkastellaan väärennysrikoksen käsitettä, tavallisimpia väärennöstyyppejä ja aitouden selvittämistä teknisine tutkimuksineen.

Julkaisu liittyy taidemuseossa vielä 2.9. saakka avoinna olevaan Göstan harvinaisuudet -näyttelyyn, sen väärennettyä taidetta käsittelevään saliin, jossa kirjan teokset ovat nähtävillä.

"Aito vai väärennös? - Väärennettyä ja aitoa taidetta Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmista -kirjasta saa Serlachius-museoilta ja tilaamalla museoiden nettisivujen kautta.

Lisätietoja: Marjo-Riitta Simpanen, etunimi.sukunimi@serlachius.fi


Perjantai 11. Toukokuuta 2012

Serlachius-museo Göstan näyttelyssä harvinaisuuksia

Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelman vähiten tunnettu osa esittäytyy, mukana myös taideväärennöksiä

Toukokuun 12. päivä Mäntässä avautuva Göstan harvinaisuudet -näyttely esittelee Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelman harvoin esillä olleita teoksia. Mukana on yli 70 teosta ja lähes 50 taiteilijaa. Joenniemen kartanon yläkerta täyttyy nyt modernismista; uusimmat teokset ovat 1970-luvulta.

Göstan harvinaisuudet nostaa julkisuuteen myös aiheen, josta museot yleensä vaikenevat - taideväärennökset. Näyttelyssä nähdään väärennettyä taidetta ja teoksia, joita on jossakin vaiheessa epäilty väärennöksiksi.

Muotojen ja värien vuoropuhelua, lähellä ja kaukana

Nähtävillä on surrealismin ja kubismin perinnettä muun muassa Gösta Diehlin esittävissä, Etelä-Eurooppaan johdattelevissa maalauksissa ja Ragnar Ekelundin espanjalaisen kaupunkinäkymän tiilikattomeressä. Heti yläaulassa näyttelyyn tultaessa kohdataan ranskalaisen Roland Oudot´n maalaukset Le Majoral (1938) ja Luode (1938), joka muistuttaa surrealisti Otto Mäkilän pohdiskelevia töitä.

Säätiön kokoelman pohjoismaisessa taiteessa hehkuvat ekspressiiviset värit esimerkkeinä norjalaisten taiteilijoiden, Reidar Aulien Paja (1937) ja Per Kroghin Hollantilaismyssy (1936). Sodan jälkeistä suomalaista ekspressiivisyyttä edustavat Erik Enrothin voimakkaat maalaukset.

Ina Colliander kuvaa Kaloja-asetelmassaan arkista, kotoista aihetta. Sitä vastoin Sigrid Schaumanin kaksi maisema-aihetta ja Mauno Markkulan teos Yksinäinen saari johdattelevat katsojan kodin piiriä kauemmaksi.

Joenniemessä nähdään nyt myös analyyttisesti jäsenneltyjä geometrisia pintoja muun muassa 1970-luvun serigrafiasarjassa 11 suomalaista maalaria (1977) ja Eero Hiirosen Heijastavat muodot teräksellä -reliefissä (1970).

Antiikin ja bysantin perintöä

Käytävien kivipiirroksissa on viittauksia antiikkiin. Myös Helene Schjerfbeck kokeili kivipiirrostekniikkaa ja teki maalaustensa toisintoina kuusi kivipiirrosta. Niistä neljä on säätiön kokoelmassa. Nähtävillä on nyt Pukukuva, Silkkikenkä, Rippilapsi ja Toipilas.

Kokoelmaan on vuosikymmenten varrella hankittu hengellistä taidetta. Esimerkiksi Tyko SallisenLuostariveljien hyvästijättö (1922) on kuvattu Vanhassa Valamossa. Bysanttilainen kuvaperinne näkyy ikoneissa ja mosaiikeissa.

Aito vai väärennös

Kävijä joutuu myös pohtimaan aitouden käsitettä: näyttely kysyy, erotatko väärennöksen aidosta. Mukana on neljä väärennettyä maalausta, jotka tulivat kokoelmaan vuonna 1956 lunastamatta jääneen lainan panttina. Nämä ovat Akseli Gallen-Kallela ja Helene Schjerfbeck -väärennöksiä. Schjerfbeck kuuluukin eniten väärennettyihin taiteilijoihin Suomessa. Nähtävillä on myös teos, jota epäillään Pehr Hilleström -väärennökseksi; asian tutkimus on vielä kesken.

Näyttely on esillä 2.9.2012 saakka. Taidemuseo Gösta sulkeutuu 3.9. laajennusosan rakennustöiden vuoksi.

Muut näyttely Göstassa 2.9. saakka: Göstan helmet sekä Tuulia Susiahon Lummelampi -videoinstallaatio.


Keskiviikko 18. Huhtikuuta 2012

Lapsuuden historiasta kertova näyttely päättyy Gustafissa

Lasten puuhista ja arjesta eri vuosikymmeninä kertova Lapsuuden tarinat -näyttely päättyy Gustaf-museolla 22.4.

Jättikokoisen pelilaudan päälle rakennettu näyttely kuljettaa kävijän lapsuusaikojen historiaan. Perinnekeruuna kootut äänitarinat ja tekstit, kuvat, multimediat, vanha esineistö sekä pienet tehtävät tarjoavat muistoja lapsuuden monenkirjavista asioista: kasvatuksesta, koulusta, päivähoidosta, pukeutumisesta, leikeistä, peleistä ja vaaran paikoista.

- Lapsille näyttely on tekemistä ja touhuamista tarjoava puuhamaa. Innostusta herättävät jo pelkästään suurella pelilaudalla tepastelu ja näyttelyn värikäs ja iloinen ilme. Aikuisille näyttely on nostalgiaa tulvillaan. Moni on varmasti löytänyt muistinsa sopukoista uuden lapsuusmuiston ja saattanut samalla myös pyyhkäistä silmäkulmaansa, sanoo näyttelyn sisältösuunnittelusta vastannut Serlachius-museoiden palvelu- ja viestintäpäällikkö Päivi Viherkoski.

Lapsuuden tarinat avautui toukokuussa 2009, ja näyttelyyn on tutustunut tähän mennessä 46 147 kävijää.

Uutuusnäyttelynä Gustaf-museolla avautuu kesäkuussa taidekaupunki Mäntän synnystä ja vaiheista kertova salapoliisimainen tarina.

Siirry sivun alkuun


Maanantai 2. Huhtikuuta 2012

Harry Kivijärven kokoelma Serlachiuksen taidesäätiölle

Kokoelma Kivijärvi -säätiö on lahjoittanut Gösta Serlachiuksen taidesäätiölle kuvanveistäjä Harry Kivijärven säätiöidyn taidekokoelman. Kokoelmaan kuuluu yhteensä 87 taideteosta, joista 23 on Harry Kivijärven omia teoksia ja 64 hänen taidekeräilijänä hankkimiansa muiden taiteilijoiden teoksia.

 

Kivijärven omien teosten joukossa on 21 veistosta, joista osa on isompia ulkotiloihin tarkoitettuja monumentaalisia teoksia ja osa pienempiä, sisätiloihin tarkoitettuja teoksia. Lisäksi mukana on kaksi gobeliinia, jotka Kivijärvi on itse paitsi suunnitellut, myös kutonut.

Kerätty kokoelma puolestaan sisältää suomalaista kultakautta, vanhempaa eurooppalaista taidetta ja suomalaista sekä ulkomaista modernismia. Teoksia on attribuoitu muun muassa Akseli Gallen-Kallelalle, Hugo Simbergille, Pekka Haloselle, Tyko Salliselle, Albrecht Dürerille, Marc Chagallille, Henri Matisselle, Alberto Giacomettille ja Pablo Picassolle. Lisäksi mukana on antiikin kreikkalaista ja roomalaista taidetta sekä kiinalaista ja japanilaista taidetta.

Serlachius-museoissa pohditaan parhaillaan, miten Kivijärveä tullaan Mäntässä esittelemään kuvanveistäjänä ja taiteenkerääjänä. Serlachius-museo Göstan 2014 avautuva laajennusosa tulee antamaan tähän erinomaisia mahdollisuuksia.

Kokoelma Kivijärvi -säätiön puheenjohtaja Liisa Kivijärvi uskoo, että Mänttä tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet pitää Harry Kivijärveä esillä:

"Harrylla oli henkilökohtainen suhde Mänttään ja Serlachiuksiin, ja Serlachiuksen taidesäätiö onnistui vakuuttamaan meidät erityisesti siinä, että Mäntässä halutaan pitää hänen taidettaan näkyvästi esillä", Liisa Kivijärvi korostaa.

Serlachius-museo Göstan johtaja Pauli Sivonen on iloinen kokoelman saamisesta Mänttään:

"Serlachiukset hankkivat jo aikoinaan Kivijärveltä teoksia tänne, ja kokoelma sopii profiililtaan muutenkin hyvin Mänttään. Meille on kunnia-asia esitellä Harry Kivijärveä ja hänen työtään jatkossa hyvin kattavasti."

Säätiöiden tekemä sopimus mahdollistaa myös sen, että Kivijärven veistoksia voidaan sijoittaa Mäntän lisäksi muualle Suomeen.