Serlachius museot

Käykää rohkeasti
pidemmälle

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Serlachius-museot ovat avoinna talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18.

Sulje

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Avoinna:
talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18
kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18


Käykää rohkeasti
pidemmälle

Keskiviikko 12. Maaliskuuta 2014

Mänttä valokuvaajien silmin

Valokuvataiteilija Ville Lenkkeri toteuttaa taidemuseo Göstan paviljonkiin kaksi näyttelyä, joissa molemmissa tarkastelun kohteena on Mänttä-niminen paikkakunta Pirkanmaalla.

Syyskuussa 2014 avattavassa näyttelyssä Kivettynyt metsä on Ville Lenkkerin omia valokuvia Mäntästä sellaisena kuin hän paikkakunnan näkee. Mäntässä varttunut ja koulunsa käynyt Lenkkeri on kuvannut kotipaikkakuntaansa viimeisen viiden vuoden aikana aina, kun hän on palannut sinne. Hän on huomannut kuvaavansa Mänttää siten kuin se on ja siten kuin hän muistaa sen joskus olleen.

– Mänttä on dynaamisuuden ja elinvoimaisuuden ilmentymä suomalaisessa taidekentässä ja pikkukaupunkien joukossa. Mänttä ei ole koskaan entisensä sinne palatessani. Mielikuvani pysähtyneisyydestä ovat kuin jostain toisaalta. Taidan muistaa väärin. Tämä kaupunki sykkii elinvoimaa ja hamuaa kohti muutosta, mutta silti seisoo lammen rannassa sama korkea piippu aina sinne palatessani, Lenkkeri kertoo.

Lenkkeri myöntää, että hänen kuvissaan on usein jotain vialla: jokin päättyy, mieli on apea tai seinän maali rapistuu. – Näen tuon yleissävyn parhaiten vastaavan Mänttää kohtaan tuntemiani ristiriitaisia emootioita, hän tunnustaa, mutta katsoo epätäydellisyyttä hellämielisesti ja näkee sen toivorikkaana uuden alkuna.

Kaukainen kosketus

Kesällä 2015 paviljongissa avattava valokuvanäyttely Kaukainen kosketus  / Touching from a Distance kootaan kymmenen ulkopuolisen valokuvaajan Mänttä-aiheisista kuvista. Ville Lenkkeri on kutsunut joukon suomalaisia ja ulkomaalaisia taiteilijoita syyskuussa 2014 kymmenpäiväiselle työskentelyjaksolle uuteen Serlachius-residenssiin.

Tarkoituksena on, että tuona aikana jokainen toteuttaa omakohtaisen projektin, jossa he työskentelytapojensa, taustojensa ja näkemystensä kautta heijastavat kohtaamistaan kaupungin kanssa. – Halunamme on altistaa Mänttä ulkopuolisten silmille sekä riippumattomalle ja innovatiiviselle kuva-analyysille, Lenkkeri kertoo.

Näyttelyssä ovat mukana Roger Ballen, Elina Brotherus, Petros Efstathiadis, Aino Kannisto, Trish Morrissey, Esko Männikkö, Pekka Niittyvirta, Inta Ruka, Lars Tunbjörk ja Pekka Turunen. Työskentelyjakson järjestäjänä ja näyttelyn kuraattorina toimii Ville Lenkkeri.


Keskiviikko 12. Maaliskuuta 2014

Kultakauden taidetta rajoja rikkoen

Serlachius-museo Göstan kartanossa avataan kesäkuussa 2014 kaksi näyttelyä: Göstan ystävät sekä Malli ja hullu kuvailija. Niissä pääosan saa Gösta Serlachiuksen taidessäätiön oma kokoelma. Esillä on Suomen taiteen kultakauden ja modernismin teoksia. Näyttelyissä nähdään sekä perinteistä että rohkeasti rajoja rikkovaa näyttelyarkkitehtuuria.

Kartanon alakertaan näyttely Göstan ystävät esittelee taidesäätiön perustajalle, vuorineuvos Gösta Serlachiukselle tärkeiden taiteilijoiden teoksia. Kartuttaessaan kokoelmaansa Gösta Serlachius keräsi ympärilleen aikalaistaiteilijoita, joita hän kestitsi Mäntässä ja joilta hän tilasi teoksia. Säätiön perustajan esimerkkiä noudattaen taidesäätiö hankkii myös oman aikamme taidetta, ja näyttelyssä nähdäänkin muutama esimerkki hiljattain hankitusta nykytaiteesta. Näyttelyn on koonnut Serlachius-museoiden pääkuraattori Laura Kuurne.

Kartanon yläkerrassa on esillä perinteisen taidenäyttelyn rajoja ylittävä näyttely, jossa kaunokirjallisten tekstien rytmittämä dramaturgia ja tilakokemus saavat suuren osan.
Näyttelyn nimi Malli ja hullu kuvailija viittaa Akseli Gallen-Kallelaan, joka oleskeli ja työskenteli 1880-luvun lopulla Keuruulla Ekolan torpassa. Hän sai paikallisten mielissä hullun maineen ja kutsumanimen ”kuvailija”.

Näyttely esittelee suomalaista kultakauden taidetta ja modernismia taidehistorian aikajanaa seuraillen. Tällä kertaa Suomen taiteen tuttu tarina kerrotaan teosten mallien, eikä taiteilijoiden ja taidehistorian näkökulmasta. Suunvuoron saavat niin Ekolan isäntä Eerikki, Pariisin taidekoulussa poseeraava alastonmalli kuin työmiehen verkapöksyille laskeutunut perhonen.

Riikka Ala-Harjan fiktiivisten tekstien taustalla on faktoja taiteen historiasta. Monesti nimettömiksi jääneistä malleista ei tiedetä paljoakaan, mutta Ala-Harjan tekstien kautta pääsemme eläytymään aikakauteen ja maalausten kuvitteelliseen tekohetkeen. Ala-Harjan tekstit ovat vallanneet tavallista enemmän tilaa – ne levittäytyvät seinille maalausten joukkoon. Tavoitteena on ollut kokonaistaideteos, jossa näyttelyarkkitehtuuri ja tekstit laajentavat taulun tarinan osaksi tilaa.

Näyttelyn kuraattorina on toiminut Laura Kuurne, sen visuaalisen ilmeen on luonut Serlachius-museoiden näyttelypäällikkö Tarja Väätänen ja tekstit ovat kirjailija ja dramaturgi Riikka Ala-Harjan käsialaa.
 
Kartanon näyttelyissä ovat mukana taiteilijat: Wäinö Aaltonen, Hannes Autere, Gunnar Berndtson, Bror Börjeson, Alvar Cawén, Marcus Collin, Elin Danielson-Gambogi, Albert Edelfelt, Eric O. W. Ehrström, Magnus Enckell, Antti Favén, Akseli Gallen-Kallela, Pekka Halonen, Eero Järnefelt, Amélie Lundahl, Jussi Mäntynen, Yrjö Ollila, Jorma Puranen, Jalmari Ruokokoski, Helene Schjerfbeck, Hugo Simberg, Wilho Sjöström, Georges von Swetlik, Verner Thomé, Ville Vallgren, Johanna Väisänen, Emil Wikström ja Anders Zorn.
 


Torstai 23. Tammikuuta 2014

Uusi kulttuuriyhteistyö tuo taiteilijaresidenssin Mänttään

Mäntän kuvataideviikot, Mäntän Musiikkijuhlat ja Serlachius-museot tiivistävät yhteistyötään. Sen tuloksena Mänttään saadaan taiteilijaresidenssi, Mäntän Musiikkijuhlien konsertteja kuullaan ensi kesänä taidemuseo Göstassa ja Kuvataideviikot ulottaa näyttelynsä taidemuseo Göstan läheiseen Taavetinsaareen.

Serlachius-museoiden ja Mäntän kuvataideviikkojen taiteilijaresidenssi aloittaa toimintansa tammikuussa 2015. Se tarjoaa mahdollisuuden luovaan työhön Aleksanterin linnaksi kutsutussa vanhassa jugendtalossa Mäntän keskustassa. Työskentely- ja näyttelytilana toimivan rakennuksen lisäksi residenssivieraiden käytössä on talo taidemuseo Göstan pihapiirissä.

Residenssiin voivat hakea taiteilijat, tutkijat ja kuraattorit 1–6 kuukaudeksi. Residenssistä ei peritä vuokraa. Sen sijaan vierailta edellytetään raporttia työskentelystään. Vieraat voivat myös osallistua paikkakunnan kulttuuritoimintaan luennoimalla, opastamalla tai yhteisöllisillä projekteillaan.

Kuvataideviikkojen teoksia Taavetinsaareen

Serlachius-museoiden ja Kuvataideviikkojen tiivistyvä yhteistyö tuo Mänttään myös yhteisiä näyttelyprojekteja. Ensi kesänä Kuvataideviikot tulevat myös fyysisesti lähelle taidemuseo Göstaa, sillä Minna Joenniemen kokoamassa näyttelyssä sijoitetaan teoksia Pekilon lisäksi Göstaa vastapäätä sijaitsevaan Taavetinsaareen.
Toiminnanjohtaja Tiina Nyrhinen iloitsee siitä, että Kuvataideviikkojen toimintaa pystytään tiiviimmän yhteistyön ansiosta saattamaan ympärivuotiseksi.

– Residenssiä on haaveiltu Mänttään jo 1990-luvulta lähtien. On hieno asia, että se nyt toteutuu. Residenssi tuo lisää taiteilijoita, alan ammattilaisia ja hedelmällisiä kontakteja Mänttään. Yhteisöprojektien kautta koko kaupunki saa hyötyä residenssitaiteilijoista, hän korostaa.

Serlachius-museoiden johtaja Pauli Sivonen pitää yhteistyön alkamista Kuvataideviikkojen kanssa historiallisena tapahtumana.

– Serlachius-museoiden tuleminen mukaan nykytaidekentälle merkitsee luontevaa yhteistoimintaa Kuvataideviikkojen kanssa. Näin me alamme tasapuolisesti kehittää nykytaidekulttuuria Mäntässä, hän kertoo.

Musiikkijuhlien konsertteja taidemuseo Göstaan

Tiivistyvä yhteistyö tuo ensi kesänä Mäntän Musiikkijuhlien konsertteja uuteen taidemuseo Göstaan. Pääkonserttipaikkana toimii Göstan paviljongin Kivijärvisali. Uutuutena kuullaan Serlachius-konsertti, joka on myös musiikkijuhlien pääkonsertti.

Mäntän Musiikkijuhlat on maamme ainoa joka vuosi järjestettävä pianomusiikkifestivaali. Musiikkijuhlien taiteellinen johtaja Niklas Pokki odottaa paljon tulevalta yhteistyöltä.

– Uusi museorakennus musiikkijuhlien pääkonserttipaikkana on valtavan innostava ajatus. Museomiljöö upeine puistoineen luo ainutlaatuisen ympäristön musiikille. Yhteistyössä museon kanssa pystymme myös järjestämään entistä elämyksellisempiä konsertteja ja mahdollisesti luomaan jotain ihan uutta, hän arvioi.

Taiteilijaresidenssiä koskevia lisätietoja löytyy Serlachius-residenssin internetsivuilta, osoitteesta http://www.serlachius.fi/fi/residenssi

Lisätiedot:
Serlachius-museot: Pauli Sivonen, p. 050 566 1355, pauli.sivonen@serlachius.fi
Mäntän Musiikkijuhlat: Niklas Pokki, p. 040 7073 429, niklas.pokki@gmail.com
Mäntän kuvataideviikot: Tiina Nyrhinen, p. 044 2599 194, kuvataideviikot@gmail.com


Perjantai 13. Joulukuuta 2013

Apteekkarin kauppahuone tarjoaa tekemisen iloa Serlachius-museo Gustafissa

Serlachius-museo Gustafissa Mäntässä avataan lauantaina 14. joulukuuta erityisesti lapsille ja nuorille suunnattu toiminnallinen näyttely Apteekkarin kauppahuone, jossa vanhan ajan kaupankäynti tulee tutuksi tekemällä ja tutkimalla.

Apteekkarin kauppahuone liittyy väljästi Gustaf-museon viime kesänä avattuun Paperiperkele-näyttelyyn. Mäntän ensimmäinen patruuna Gustaf Adolf Serlachius toimi apteekkarina Tampereella ennen kuin päätti vuonna 1868 vaihtaa alaa ja perustaa Mänttään puuhiomon.

Vanhan ajan apteekki oli kauppahuone, jossa myytiin rohdosten lisäksi tavaraa konserttilipuista kananpoikiin. Gustaf-museoon onkin rakennettu vanhan kauppahuoneen vahvoja tunnelmia välittävä oppimisympäristö. Tehtäväpisteissä kävijät tunnistavat yrttejä, kirjoittavat reseptejä ja punnitsevat salmiakkia. Kaupankäyntiin saadaan tuntumaa roolileikkien, vanhan kassakoneen ja kirjeenvaihdon parissa.

G. A. Serlachiuksella oli apteekissaan Tampereella yksi Suomen ensimmäisistä valokuvauskojeista. Niinpä kauppahuoneen vieraatkin pukevat ylleen ajan tyyliin sopivia  asusteita  ja ottavat vanhanaikaisella kameralla tyylikkäitä ateljeekuvia. Vierailun päätteeksi he saavat muistoksi oman kuvansa.

Tehtävät taipuvat eri-ikäisille

Apteekkarin kauppahuoneessa on otettu huomioon eri-ikäiset kävijät. Vanhemmilla kävijöillä hyväkin kielitaito voi joutua koetukselle kansainvälisten liikekirjeiden parissa. Toisaalta kauppahuoneessa riittää tekemistä, vaikka ei osaisi vielä lukea ja kirjoittaa.

– Esimerkiksi rohdoksiin tai lääkkeisiin liittyvien tehtävien ratkaiseminen onnistuu rakentamalla palapeli oikein. Reseptin tai asiakirjan voi kirjoittaa hienolla käsialalla tai varustaa pelkällä leimalla, ja pillereiden määrää voi arvioida, vaikka ei osaisi vielä laskea, vastaava museolehtori Päivi Nieppola kertoo.

Kauppahuoneen tehtäviä voidaan ratkoa ohjatusti, mutta vierailu onnistuu hyvin myös omatoimisesti. Näyttelyn tehtäviä voi ratkaista sähköisesti älypuhelimen tai tablettitietokoneen avulla. Toisaalta näyttelyssä voi poiketa vain aistimassa ja haistelemassa vanhan, hämyisen kauppahuoneen tunnelmaa.

Apteekkareilla omat reseptinsä

Apteekkityön alkeet selviävät näyttelyyn liittyvän multimediaesityksen avulla. Siinä vanhan ajan apteekkari näyttää, miten hän pyörittää pillereitä ja valaa peräpuikkoja. Apteekkarit olivatkin käsityöläisiä, jotka tiesivät paljon erilaisista rohdoksista. Monet heistä olivat taitavia ja innostuneita yrttitarhureita.

– Lääkkeet, pulverit ja pillerit tehtiin apteekissa itse. Eri apteekit saattoivat valmistaa samaa vaikuttavaa ainetta sisältävää lääkettä kukin hiukan eri koostumuksella ja nimellä. Näin apteekista sai ostaa esimerkiksi Prinssin tippoja tai Merimiehen rintapulveria.

Serlachius-museo Gustaf on avoinna talviaikana 1.9. – 31.5. keskiviikosta sunnuntaihin kello 12 – 17. Ryhmille tilauksesta myös varsinaisten aukioloaikojen ulkopuolella. Museoon on talviaikana vapaa pääsy ilman opastusta.

Lisätiedot: vastaava museolehtori Päivi Nieppola, p. 050 465 2777, paivi.nieppola@serlachius.fi
 


Keskiviikko 4. Joulukuuta 2013

Serlachius-museo Göstan laajennus voitti merkittävän arkkitehtuuripalkinnon Espanjassa

Espanjalainen MX_SI architectural studion suunnitelma Serlachius-museo Göstan laajennukseksi on voittanut merkittävän arkkitehtuuripalkinnon Espanjassa. Palkinnon luovutti tiistaina 3. joulukuuta Madridissa Espanjan kruununprinssi Felipe. Sen vastaanottivat suunnitelman laatineet arkkitehdit Boris Bezan, Mara Partida ja Héctor Mendoza.

Spanish International Architecture Prize jaettiin nyt ensimmäisen kerran. Kilpailuun osallistui yhteensä 99 espanjalaista arkkitehtiä tai arkkitehtitoimistoa, joilla on parhaillaan käynnissä tai vastikään valmistunut merkittäviä projekteja ulkomailla.

Kilpailussa oli viisi kategoriaa, joista MX_SI:n suunnitelma voitti kansainvälisten arkkitehtuurikilpailujen kategorian. Palkinnon tavoitteena on tehdä tunnetuksi espanjalaista arkkitehtuuria ja vahvistaa sen brändiä kansainvälisesti.

– Kilpailulla on suuri symbolinen merkitys Espanjassa. Sen avulla pyritään vastaamaan arkkitehtuurin vaikeaan nykytilanteeseen, joka on seurausta Espanjan rakennusteollisuuden viime vuosien taloudellisesta ahdingosta, arkkitehti Héctor Mendoza kertoo.

Tuomaristo korosti arviossaan Serlachius-museo Göstan laajennusosan suunnitelman hienovaraista sopeutumista ympäristöönsä sekä perinteistä rakennusmateriaalia, puuta. Arviossa kiinnitettiin myös huomiota MX_SI:n voittaman arkkitehtikilpailun suureen osallistujamäärään. 2010-2011 järjestettyyn suunnittelukilpailuun saatiin peräti 579 kilpailuehdotusta.

MX_SI:n arkkitehdit ovat innoissaan saamastaan palkinnosta. He kertovat saaneensa aiemminkin palkintoja, mutta eivät koskaan näin merkittävää.

– Tämä merkitsee sitä, että työtämme arvostetaan ja se sijoitetaan korkealle espanjalaisen ja kansainvälisen arkkitehtuurin kentällä. Henkilökohtaisesti palkinto antaa meille valtavasti energiaa. Se tarkoittaa, että meidän on määrä jatkaa huolellista ja omistautunutta työtä valitsemallamme linjalla, Héctor Mendoza kertoo.

Puurakennus kunnioittaa paperisuvun perinteitä

Myös Serlachius-museoiden johtaja Pauli Sivonen iloitsee arkkitehtien saamasta tunnustuksesta. Hänen mukaansa rakennus asettuu ympäristöönsä sitä paremmin, mitä pidemmälle rakennustyöt etenevät. – Uskon, että parin, kolmen vuoden kuluttua rakennus näyttää siltä kuin se olisi juurtunut paikalleen ja kuulunut siihen aina, hän arvioi.

MX_SI:n suunnitelmaan pohjautuvaa museolaajennus on puurakenteinen. Arkkitehdit halusivat kunnioittaa sillä suomalaista metsää ja Serlachiuksen paperisuvun perinteitä. Rakennuksen kantavana rakenteena on noin sata liimapuukehää, jotka jäävät osittain näkyviin ja antavat rakennukselle sen arkkitehtonisen ilmeen.

Museon rakennustyöt etenevät taidesäätiön talous- ja hallintojohtajan Juha Roposen mukaan aikataulussaan.

– Parhaillaan käynnissä ovat laajennusosan sisätyöt sekä sähkö-, LV- ja IV-työt. Samaan aikaan tehdään rakennuksen ulkoverhousta, pihatöitä sekä tarvittavia muutostöitä vanhan kartanon puolella. Uusi taidemuseo Gösta avataan yleisölle 14. kesäkuuta 2014.

Fakta:

Puurakenteisen laajennusosan kokonaispinta-ala on 5 700 neliömetriä. Laajennusosaan tulee kolme eri kokoista näyttelytilaa, tasokkaat kokous- ja juhlatilat, ravintola sekä ajanmukaiset säilytystilat Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmalle.
Rakennushankkeen kustannusarvio on runsaat 19 miljoonaa euroa.

Lisätiedot: Gösta Serlachiuksen taidesäätiön talous- ja hallintojohtaja Juha Roponen p. 050 3555 796, juha.roponen@serlachius.fi.

Kuvatekstit:

MX_SI:n arkkitehdit Boris Bezan, Héctor Medoza ja Mara Partida vastaanottivat Spanish International Architecture -palkinnon kruununprinssi Felipeltä tiistaina 3. joulukuuta  Madridissa Senaatin rakennuksessa järjestetyssä palkitsemistilaisuudessa.

Taidemuseo Göstan laajennusosa asettuu luontevasti vanhaa kartanoa ympäröivään puistoon.

Katso video palkinnon luovutustilaisuudesta: http://www.youtube.com/watch?v=YM9H1vy45rU#t=65

Katso video taidemuseo Göstan laajennustyömaasta: http://www.youtube.com/watch?v=JVEY8AcdRdw&feature=youtu.be