Serlachius museot

Käykää rohkeasti
pidemmälle

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Serlachius-museot ovat avoinna talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18.

Sulje

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Avoinna:
talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18
kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18

Käykää rohkeasti
pidemmälle

Perjantai 2. Helmikuuta 2018

Eija-Liisa Ahtilan teos Mahdollinen rakkaus ensiesitetään Serlachius-museoissa

Eija-Liisa Ahtilan teos Mahdollinen rakkaus saa ensiesityksensä Serlachius-museoissa 2.2.2018. Yleisölle näyttely avautuu 3.2. Kolmiosaisessa hybriditeoksessa veistoksellisuus yhdistyy liikkuvaan kuvaan. Teos on Serlachius-museoiden komissio, ja se lähtee Mäntästä laajalle maailmankiertueelle.

Kolmiosainen liikkuvan kuvan veistos
#1 – Videoveistos, 22 DIP LED -moduulia (4K/HD; 8 min. loop; mitat 614 x 384 x 15 cm)
#2 – Kaksi ”monitoripeilillä” varustettua tutkimuspöytää (4K/HD; 4 min. loop; mitat 100 x 72 x 50 cm)
#3 – Äänimaisema, kolme suuntaavaa kaiutinta ja kohdevaloa (kolme erillistä äänikanavaa; 6 min. loop)

Mahdollinen rakkaus (2018) käsittelee mahdollisuutta kokea empatiaa ja rakkautta muita eläviä olentoja kohtaan. Se kohdistaa huomion niihin inhimillisiin tunteisiin, jotka tarjoavat pohjan elollisten olentojen välisten hierarkioiden purkamiselle ja muutokselle kohti toislajisten tunnustamista. Teos heijastelee näiden tunteiden alkuperää, sitä miten me ne määrittelemme ja hahmotamme niiden toiminnan osana laajempaa elollisten olentojen elämän jatkumoa.

Installaation ensimmäinen osa on hybridi, joka yhdistää veistoksen ja liikkuvan kuvan teknologian ja kohdistaa huomion rakkauden syntyhetkeen. Edellisen sukupolven LED-moduuleista koottu teos luo kuvan varhaisesta muistosta - äidistä ja alkuyhteydestä. Se koskettelee myös menettämisen ja etäisyyden kokemusta, sitä hetkeä, jolloin rakkauden mahdollisuus tulee ensimmäistä kertaa todeksi.

Teoksen toinen osa kysyy, keitä me olemme? Mikä on ihminen? Kysymystä lähestytään katsomalla ihmisen ja toislajisen välistä historiallista jakoa. Teoksia on kaksi. Niiden avulla luodaan tilanne, jossa oletetaan ihmisen läsnäolo ja samalla kyseenalaistetaan se. Samalla lähestytään kysymystä siitä, miten toiseus, muukalaisuus, kulttuurissamme rakentuu. Tilanne rakennetaan mukailemalla aavesäryn hoitoon käytettävää menetelmää, jossa pöydälle sijoitetun peilin avulla manipuloidaan kivun aivoihin luomaa muistijälkeä. Teoksissa peilin tilalla on kuitenkin ohut LED-monitori, jossa ihmisen käsivarren sijaan nähdään toisen kädellisen kädet.

Installaation kolmas osa lähestyy teemaa äänen avulla - siinä teemaan luodaan reittejä puheen ja äänimaiseman avulla.

Eija-Liisa Ahtilan mukaan uusi teos poikkeaa hänen aiemmista teoksistaan: se ei ole tietyn mittainen tarina vaan käyttää avuksi eri liikkuvan kuvan elementtejä aiheen lähestymiseen. Näitä ovat esimerkiksi illuusion rakentaminen, äänien kyky luoda emootioita ja liikkuvalla kuvalla esitetyn suhde koettuun todellisuuteen.

– Edelliset teokset ja niiden tekeminen johtivat väistämättömän kysymyksen ääreen: mikä tekee mahdolliseksi ja toisaalta myös oikeuttaa meidät ihmiset kääntymään toisten puoleen, kunnioittamaan ja arvostamaan toisen kaltaista elämää ja eläviä. Se vei miettimään rakkautta ja mitä se on, taiteilija kertoo.

Mahdollinen rakkaus
Esiintyjät Jenny & Matleena Kuusniemi
Käsikirjoitus ja ohjaus Eija-Liisa Ahtila
Kuvaus Jussi Eerola – Editointi Heikki Kotsalo – Lentoefektit Reijo Kontio - 3D Jari Hakala – Äänet Olli Pärnänen – Musiikki Ville Ahonen - Eläinhoitaja Roger Farr
Komissio Serlachius-museot
Avustus Avek, Biennale of Sydney, Frame, Suomen Kulttuurirahasto, Suomen elokuvasäätiö, Alfred Kordelinin säätiö, Museum M
Courtesy Marian Goodman Gallery, New York, Paris, London
Tuottaja Ilppo Pohjola
© 2018 - Crystal Eyes www.crystaleye.fi

Mahdollinen rakkaus on esillä Serlachius-museo Göstassa 3.2.2018–6.1.2019.

Serlachius-museot ovat avoinna talviaikaan 1.9.–31.5. tiistaista sunnuntaihin klo 11–18, kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt: 
Serlachius-museoiden tiedottaja Susanna Yläjärvi, p. 050 560 0156, susanna.ylajarvi@serlachius.fi.


Tiistai 9. Tammikuuta 2018

Serlachius-museot tarjoaa 10 000 koululaiselle kuljetuksen museoihin

Serlachius-museoita ylläpitävä Gösta Serlachiuksen taidesäätiö järjestää seuraavien viiden vuoden aikana noin 10 000 koululaiselle kuljetuksen Mänttä-Vilppulassa sijaitseviin museoihin. Vuosittain museoretki tarjotaan noin 2 000 koululaiselle.

Serlachius-museot sijaitsevat kaukana isoista keskuksista. Kun taidesäätiö kustantaa matkat, entistä useampien koululaisten on mahdollista vierailla museoissa.

Taidesäätiön hallituksen puheenjohtaja Henrik de la Chapelle tietää koulujen määrärahojen niukkuuden ja sen, miten vähän koulut pystyvät tekemään pidempiä retkiä. Hän pitää kuitenkin tärkeänä, että koululaisilla on mahdollisuus päästä tutustumaan taiteeseen ja historiaan.

– Haluamme avustaa nimenomaan kuljetuksissa, jotka muodostavat yleensä retkien suurimman menoerän. Jos tämä kokeilu onnistuu, jatkamme sitä myös tulevaisuudessa ja voimme kenties jopa lisätä määriä, hän kertoo.

Henrik de la Chapellen mukaan bussikuljetusten maksamisella halutaan kertoa, että lapset ja nuoret ovat Serlachius-museoille tärkeitä asiakkaita. Paikallisten koulujen lisäksi museoiden on mahdollista ottaa vastaan kävijöitä kauempaakin.

Kuljetuksiin varataan 100 000 euroa viiden vuoden aikana. Käytännössä tällä summalla voidaan tarjota noin 10 000 koululaiselle bussimatka museoihin.

Elämyksiä taiteen ja historian äärellä

Museoretkelle Mänttään pääsevät perusopetuksen oppilaat. Ryhmät vierailevat sekä taidemuseo Göstassa että Gustaf-museossa. Vierailun ohjelma kootaan museoiden koululaisohjelmasta, joka on suunniteltu vastaamaan uuteen opetussuunnitelmaan sisältyviä laaja-alaisen oppimisen sisältöjä.

Vierailuilla oppilaat pääsevät näkemään Suomen ja eurooppalaisen taiteen mestariteoksia ja nykytaidetta. Tarkoitus on herättää heissä kiinnostus taidetta ja historiaa kohtaan. Oppilaiden ikä otetaan huomioon, kun ryhmille räätälöidään toiminnallisia ja tutkivaan lähestymistapaan pohjautuvia ohjelmia.

Koululaisvierailut ajoittuvat talvikauteen, ja ensimmäiset vierailut järjestetään jo helmi-maaliskuussa 2018. Koulut valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä.

Lisätiedot:
Vastaava museolehtori Päivi Nieppola, p. 050 465 2777, paivi.nieppola@serlachius.fi
Tiedottaja Susanna Yläjärvi, p. 050 560 0156, susanna.ylajarvi@serlachius.fi


Lauantai 25. Marraskuuta 2017

Helene Schjerfbeckin muotokuva Matti Kiianlinnasta Serlachius-museoille

Gösta Serlachiuksen taidesäätiö on ostanut kokoelmaansa Helene Schjerfbeckin maalaaman muotokuvan näyttelijä Matti Kiianlinnasta. Taidesäätiö hankki yksityiskokoelmaan kuuluneen teoksen lauantaina 25.11. Hagelstamin huutokaupasta 445 000 eurolla.

Muotokuva näyttelijä Matti Kiianlinnasta (1900–1931) on ollut valmistumisestaan saakka mallin ja hänen sukunsa hallussa, eikä sitä ole koskaan nähty Helene Schjerfbeckin (1862–1946) tuotannon esittelyissä. Teoksesta ei tiettävästi ole tehty luonnoksia tai toisintoja.

Schjerfbeck tutustui Matti Kiianlinnaan muutettuaan Tammisaareen kesällä 1925. Kiianlinna oli Tammisaaren pakkotyölaitoksen johtajan Edvard Kiianlinnan poika. Nuoresta iästään huolimatta hän oli jo saanut kokemusta vaativistakin teatterirooleista. Hän tarjoutui itse malliksi taiteilijalle, joka tuskaili uudessa kotikaupungissaan mallien puutetta.

Schjerfbeck ei ollut erityisen innostunut teatterista, sillä näyttelijöiden teennäisyys kiusasi häntä. Taiteilija kirjoitti kuitenkin uudesta tuttavuudestaan mm. ystävälleen Einar Reuterille: ”Herra Kiianlinna liikkuu sulavasti kuin käärme käsivarsiaan sivellen ja puhuu, puhuu, puhuu – – tarvitaan yksi istunto lisää ääriviivan takia, mutta nyt en jaksa sitä.”

Näiden kahden herkän persoonan tuttavuus syveni ystävyydeksi, joka katkesi Kiianlinnan ennenaikaiseen kuolemaan vuonna 1931.

Matti Kiianlinnan muotokuva täydentää Helene Schjerfbeckin modernististen henkilökuvien sarjaa Serlachius-museoiden kokoelmassa. Säätiölle aiemmin hankitut 1920-lukua edustavat Ryöväri paratiisin portilla (1924–25) ja Autoilija (Måns Schjerfbeck) (1929) muodostavat yhdessä näyttelijän intensiivisen muotokuvan kanssa eheän mieskuvien kokonaisuuden.
 


Perjantai 27. Lokakuuta 2017

Jiri Gellerin FUCK THE WORLD! Serlachius-museoissa

Kuvanveistäjä Jiri Gellerin kuvastoa ovat populaarikulttuurin ikoniseksi muodostuneet asiat tai esineet, joita hän varioi väreillä, kuvioilla ja tunnelmilla. Hänen näyttelynsä FUCK THE WORLD!  avautuu 28.10. yleisölle Serlachius-museoissa.

Jiri Gellerin retrospektiivisessä näyttelyssä nähdään taiteilijan uran klassikoita 2000-luvulta sekä otteita kahdesta uudesta teossarjasta. Geller on kiinnostunut yleisesti tunnetuista ja visuaalisesti kestävistä kuvista ja merkeistä. Kaikessa on kuitenkin kyse hänen tavoitteestaan, jonka hän tiivistää seuraavasti: ”Haluan tehdä taidetta, joka näyttää paremmalta kuin todellisuus – ikuisesti kestävän ilon hetken”.

Gellerin taiteessa asiat ja esineet valuvat, purkautuvat, räjähtävät tai menevät rikki. Teoksissaan hän usein dramatisoi tilanteita, joiden symboliikassa yhdistyvät eri kuvastoista tutut aiheet. Kuvan aika on pysähtynyt sekunnin murto-osaan tai kattaa niin menneen, nykyisyyden kuin tulevankin.

Geller hyödyntää omalla ainutlaatuisella tavallaan Yhdysvalloista lähtöisin olevaa kustomointikulttuuria. Virikkeitä hän saa sarjakuvista, graafisesta suunnittelusta ja underground-julkaisuista. Populaarikulttuuri täsmentyy punk-rockiksi, ja hänen veistoksiaan voisi hyvin kutsua punk-esineiksi.

Astronautin tervehdys

Jiri Gellerin uusia kiinnostuksen kohteita ovat hymiöt ja astronautit. Hymiöt ovat nykyisin tuttuja ja käytössä lähes kaikkialla maailmassa. Hän näkee ne jopa uutena kansantaiteena. Avaruus on ollut osa Gellerin kuvastoa alusta lähtien. Se on pakopaikka tai henkinen vaihtoehto omalle planeetallemme ja sen kasvaville ongelmille.

Näyttelyn nimikkoteos FUCK THE WORLD! esittää hymiökasvoista, luonnollisen kokoista astronauttia, joka heilauttaa kättään tervehdykseksi mutta jättää katsojan miettimään, onko kyseessä meno vai paluu.

Näyttelyn kuraattori on Maaretta Jaukkuri, ja sen visuaalisesta suunnittelusta vastaa Panu Puolakka yhteistyössä taiteilijan kanssa.

Jiri Geller (s. 1971) on koulutukseltaan hopeaseppä. Hän oli yksi ROR – Revolutions on Request -taiteilijaryhmän perustajajäsenistä ja kuului ryhmään vuosina 1997–2008. Ryhmä toi aivan uudenlaista energiaa ja räväkkyyttä Suomen taidekenttään ja esiintyi useissa kotimaisissa ja kansainvälisissä näyttelyissä, mm. Manifestassa Frankfurt-am-Mainissa 2002, Venetsian biennaalissa 2003 ja Mori Art Museumissa Tokiossa 2005.

Yksityisnäyttelyitä Jiri Geller on pitänyt vuodesta 2006. Lisäksi hän on osallistunut lukemattomiin yhteisnäyttelyihin vuodesta 1993 lähtien.

FUCK THE WORLD! on avoinna 28.10.2017– 22.4.2018. Näyttelyyn liittyy samanniminen julkaisu, jonka on kustantanut Kustannusosakeyhtiö Parvs Oy. Julkaisua myydään Serlachius-museoiden verkkokaupassa: kauppa.serlachius.fi.

Serlachius-museot ovat avoinna talviaikaan 1.9.– 31.5. tiistaista sunnuntaihin klo 11–18.

Haastattelu- ja kuvapyynnöt:
Serlachius-museoiden tiedottaja Susanna Yläjärvi, p. 050 560 0156, susanna.ylajarvi@serlachius.fi


Tiistai 24. Lokakuuta 2017

Vanmechelen, Ahtila, Brotherus ja Dalí Serlachius-museoissa 2018

Serlachius-museoissa nähdään ensi vuonna kansainvälisesti tunnettuja taiteilijoita ja heidän uusia teoksiaan ensimmäistä kertaa Suomessa. Kesän 2018 päänäyttely esittelee laajasti belgialaisen Koen Vanmechelenin tuotantoa. Uudet teoksensa Serlachiukselle tuovat myös Eija-Liisa Ahtila ja Elina Brotherus. Dalín Gaala on Salvador Dalín myöhäistuotantoon pohjautuva installaatio.

Koen Vanmechelen (s.1965) on Belgian tunnetuimpia nykytaiteilijoita, jonka tuotantoon kuuluu maalauksia, veistoksia, valokuvia, videoita ja installaatioita. Hänen näyttelynsä It´s About Time | Kyse on ajasta tuo Serlachius-museo Göstaan ja sitä ympäröivään puistoon hänen taiteensa koko sen monimuotoisuudessaan 19.5.2018.

Vanmechelenin uraauurtavat teokset käsittelevät biokulttuurista monimuotoisuutta ja identiteettiä. Hänen tuotantonsa keskiössä ovat kanat, joista tulee hänen hankkeissaan sekä taideteoksia että yhteiskunnan vertauskuvia. Vanmechelen kietoo yhteen taiteen, tieteen sekä filosofian ja tarkastelee niiden välistä vuorovaikutusta.

Taiteilijalle on ominaista yhteisöllinen toiminta ja monitieteellinen yhteistyö, josta hänet on palkittu kansainvälisesti. Risteyttämällä erilaisia kanarotuja hän on onnistunut luomaan pitkäikäisiä ja terveitä kanoja. Näitä kanoja nähdään ensi kesänä myös Serlachius-museoissa. Näyttelyn kuratoi Timo Valjakka.

Eija-Liisa Ahtilan (s. 1959) uusi teos kulkee työnimellä Potentiality for Love. Se on veistoksellinen, LED-moduuleihin perustuva videoinstallaatio, joka tutkii aineen ja visuaalisen illuusion sekä ajatuksen ja fyysisen kosketuksen yhteyttä. Teoksen teemana on jokaisen inhimillisen kokemus äidistä ja olemisesta osana toista. Teos ensiesitetään Serlachius-museoissa 3.2.2018, ja se lähtee sen jälkeen laajalle maailmankiertueelle, muun muassa Sydneyn biennaaliin.

Brotherus ja Dalí Gustafissa

Elina Brotheruksen (s. 1972 ) näyttely Leikkikenttä / Playground esittelee taiteilijan uusia teoksia vuosilta 2016–18. Esillä on sekä valokuvia että lyhyitä videoita. Serlachius-museo Gustafin näyttely on laajennettu versio Brotheruksen Pompidou-keskuksessa Pariisissa juuri päättyneestä näyttelystä.

Brotherus käyttää uusissa teoksissaan lähtökohtana muun muassa 1960-luvun Fluxus-taiteilijoiden kirjoittamia teosohjeita. Omakuvia kaksikymmentä vuotta tehneen Brotheruksen tuotannossa nämä performatiiviset, kummalliset ja leikkisät työt kääntävät uuden lehden. Teoksia nähdään Suomessa nyt ensimmäisen kerran 16.6.2018 alkaen. Näyttelyn kuratoi Susan Bright.

Surrealismin mestari Salvador Dalí (1904–1989) julkaisi 1970-luvulla keittokirjan Les dïners de Gala. Dalin gaala on tähän kirjaan perustuva, taiteilijan myöhäistuotannon teoksia sisältävä installaatio. Se on ilotteleva kunnianosoitus Salvador Dalílle, jonka elämää ja taidetta ei voi erottaa toisistaan. Näyttely avautuu Gustaf-museossa 16.6.2018. Sen kuratoivat Pauli Sivonen ja Tarja Väätänen.

Kiven aika kunnioittaa Harry Kivijärveä

Kiven aika esittelee 13.10.2018 alkaen Harry Kivijärven (1931–2010) tuotantoa. Hän oli yksi sukupolvensa merkittävimpiä suomalaisia kuvanveistäjiä 1960–70-luvuilla. Kiven aika -näyttelyssä on mukana myös kuusi suomalaista nykykuvanveistäjää, joiden materiaalina on kivi. Näyttelyn taiteilijat Harry Kivijärven lisäksi ovat Maria Duncker, Timo Hannunen, Aaron Heino, Anne Koskinen, Laura Könönen ja Ville Mäkikoskela. Näyttelyn kuratoi Laura Kuurne.

Taidemaalari Riikka Lenkkerin (s. 1971) näyttely Yötä vasten (3.2.–27.5.2018) avaa aamuöisen näkymän suomalaisiin makuuhuoneisiin. Lenkkerin kokovartalokuvat sänkyihinsä painautuvista ihmisistä näyttävät meidän jokapäiväisen ja samalla katseilta piilotetun ruumiinkielemme. Italiassa taidekoulutuksensa saanut Lenkkeri yhdistääkin taitavasti nykypäivän realismia eurooppalaisen taiteen perinteisiin.

Sampsa Virkajärven (s. 1970) näyttely Sun kanssa | Mitä jää? (9.6.2018–3.2.2019) sisältää kaksi videoteosta. Sun kanssa -teoksessa käydään läpi isän ja pojan muuttuvaa suhdetta ja jätetään jäähyväisiä. Mitä jää? -teos kuvaa muistisairaan äidin viimeisiä vuosia omassa kodissaan ja sitä, millaiseksi aika ja paikka muuttuvat sairauden edetessä.

Lisää näyttelyistä: www.serlachius.fi/fi/nayttelyt/tulevat-nayttelyt/

Serlachius-museot ovat avoinna talviaikaan 1.9.–31.5. tiistaista sunnuntaihin klo 11–18 ja kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18.

Lisätiedot ja kuvapyynnöt:
Tiedottaja Susanna Yläjärvi, p. 050 560 0156, susanna.ylajarvi@serlachius.fi