Serlachius museot

Käykää rohkeasti
pidemmälle

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Serlachius-museot ovat avoinna talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18.

Sulje

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Avoinna:
talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18
kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18


Käykää rohkeasti
pidemmälle

Perjantai 8. Kesäkuuta 2018

Sampsa Virkajärven näyttely kiteyttää vanhempien ja lasten muuttuvan suhteen

Sampsa Virkajärven näyttely Serlachius-museo Göstassa muodostuu kahdesta  esseistisestä videoteoksesta. Sun kanssa kertoo hänen kuolevasta isästään ja Mitä jää? muistisairaasta äidistä. Intiimit ja henkilökohtaiset teokset laajenevat yleisinhimilliselle tasolle kuvaten vanhempien ja lasten muuttuvaa suhdetta, minuutta ja luopumista.

Sun kanssa -teoksessa (2011–18) vanha isä makaa sängyssä eikä jaksa enää edes puhua. On aika jättää jäähyväisiä. Keski-ikäinen poika yrittää ymmärtää isäänsä ja samalla itseään pienten lasten isänä. Teoksessa käydään läpi isän ja pojan suhdetta: läheisyyttä, ihailua ja puhumattomuutta.

Henkilökohtaisen tason lisäksi teoksessa hahmottuu se suuri muutos, mikä perheiden sisällä on tapahtunut. Sotien alla syntyneen sukupolven ja heidän lastensa ajatukset eivät ole aina kohdanneet. Videoteoksessa poika hakee isänsä kuolinvuoteen äärellä yhteyttä heidän välilleen. ”Osa meidän erilaisuuttamme on meidän aikojemme erilaisuutta”, hän toteaa.

”Muisti ylläpitää minuuden”

Mitä jää? (2015–18) kertoo muistisairaan äidin viimeisistä vuosista omassa kodissaan ja siitä, millaiseksi aika ja paikka muuttuvat sairauden edetessä. Teos kuvaa niitä vaikeuksia, joita vanha ihminen ja hänen hoitajansa kohtaavat, kun ei muista, näe ja hahmota.

Vanhojen valokuvien kautta välittyy kuva naisesta ja äidistä, jonka minuus muuttuu sairauden edetessä. ”Sitä katoaa, kun ei muista. Muisti ylläpitää minuuden”, kertojana toimiva Sampsa Virkajärvi sanoo. ”Mä toimin nyt sun muistina ja kerron, mitä me ollaan yhdessä koettu.”

Vaikka Virkajärven teokset ovat hyvin henkilökohtaisia, taiteelliset valinnat ja elokuvakerronnan keinot siirtävät ne yleisinhimilliselle tasolle. Vanhat valokuvat ja kaitafilmit leikkautuvat kodin tuttuihin esineisiin ja lopulta hoitokodin huoneeseen.

Teoksissa on samaan aikaan läsnä eri aikakerrostumia: mennyt, nykyhetki ja tuleva. Muistisairas äiti asuu samaan aikaan montaa taloa. Taidolla tehty leikkaus asettaa kuvan ja äänen ristiriitaan, mikä tuo esiin sekä hoitajan että hoidettavan kokemuksen ja tekee näkyväksi raskaan tilanteen aikaansaamia tunteita.

Oonks mä nukkunut täällä montakin yötä?”
Äiti 44 vuotta olet ollut täällä. Tää on sun koti.”

Sun kanssa -teos valmistui vuonna 2011 kuvataidekriitikko Otso Kantokorven kuratoimille Mäntän kuvataideviikoille. Isän kuolema kesken teoksen tekemisen yllätti kuitenkin Sampsa Virkajärven, ja hän jatkoi myöhemmin teoksen työstämistä. Mitä jää? -teos oli esillä Pirkanmaan triennaalissa 2015. Sen jälkeen taiteilija on tehnyt siitä uuden, pidennetyn version.


Näyttelyn kuraattori: Serlachius-museoiden pääkuraattori Laura Kuurne.
Näyttelyn esittelyteksti: taidekriitikko, kuraattori, toimittaja ja kolumnisti Otso Kantokorpi (1957–2018).

Serlachius-museot ovat avoinna kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18.

Lisätiedot:
Sampsa Virkajärvi, p. 050 300 9583, sampsa.virkajarvi@gmail.com
Laura Kuurne, p. 044 269 6677, laura.kuurne@serlachius.fi


Perjantai 18. Toukokuuta 2018

Koen Vanmechelenin näyttely levittäytyy Serlachius-museo Göstasta ympäröivään puistoon

Koen Vanmechelen on belgialainen käsitetaiteilija, jonka tuotanto sisältää maalauksia, veistoksia, videotaidetta, suuria bioinstallaatioita sekä sosiaalisia ja yhteisöllisiä hankkeita. Hänen näyttelynsä It’s About Time, Kyse on ajasta tuo hänen taiteensa koko sen monimuotoisuudessaan Serlachius-museo Göstaan ja sitä ympäröivään puistoon.

Kansainvälisesti tunnettu Koen Vanmechelen (s. 1965) tekee väkivahvoja, ekspressionistisia maalauksia ja arvoituksellisia veistoksia, joiden materiaaleissa eläimet ovat näkyvästi läsnä. Taiteilija korostaa, ettei hän koskaan tapa eläimiä vaan antaa luonnollisesti kuolleille eläimille uuden elämän teostensa osina.

Taidemuseo Göstan puistossa on näyttelyyn liittyen esillä Mechelse Maatiaiskanoja, jotka edustavat 22. sukupolvea taiteilijan maailmankuulussa kanojen risteyshankkeessa Cosmopolitan Chicken Projectissa (CCP). Risteytystyön tuloksena syntyneitä kanoja on ollut näyttelyissä eri puolilla maailmaa. Hanke on herättänyt mielenkiintoa tiedemaailmassa, sillä jokainen risteyttämällä syntynyt kanasukupolvi on osoittautunut entistä elinvoimaisemmaksi, terveemmäksi ja vastustuskykyisemmäksi.

Lucy puolestaan on kosmopoliittinen sika, joka on unkarilaisen villasian Mangalitzan ja Duroc-teollisuussian risteytys. Mangalitza-emakko porsaineen majailee kesän ajan Taavetinsaaressa, johon niille on rakennettu oma sikala ja aitaus.

Monimuotoisuuden puolestapuhuja

Koen Vanmechelen työskentelee taiteen ja tieteen rajapinnassa johtoajatuksenaan monialainen yhteistyö ja yhteisöllisyys. Risteyttäminen ja sen tuloksena syntyvä monimuotoisuus ovat hänen taiteensa keskeisiä käsitteitä. Hän soveltaa niitä paitsi taiteessaan myös yhteiskunnallisessa ajattelussaan ja näkee niiden olevan elämän jatkuvuuden ja kehityksen ehto maapallolla.

Hän on syvästi eettinen taiteilija, joka pyrkii symbolisesti ja konkreettisesti avaamaan näkymiä tulevaisuuteen, jossa ihmiset eivät riistä luontoa tai toisiaan vaan elävät tasapainossa keskenään. Hän korostaa ihmisten ja ajatusten liikkuvuutta ja vuorovaikutusta samalla, kun näkee henkiset ja fyysiset raja-aidat uhkana inhimillisen kulttuurin ja yhteiskunnan tulevaisuudelle.

”Kello käy. Meidän on tajuttava, että tulevaisuutemme on riippuvainen kyvystämme jakaa ja luoda yhteyksiä. Olemme olleet liian keskittyneitä omaan elämäämme, mikä on mielestäni tärkeää. Evoluution kannalta on elintärkeää ajatella myös muita, päästä eroon monokulttuurista ja hyväksyä monimuotoisuus”, Vanmechelen sanoo.

Timo Valjakan kuratoima näyttely on toteutettu yhteistyössä JSVCProjects/Lontoon kanssa. Näyttelyyn liittyy 144-sivuinen julkaisu, johon ovat kirjoittaneet artikkelin Rod Mengham ja Hanna Johansson. Taiteilijan haastattelun on tehnyt Jill Silverman van Coenegrachts. Serlachius-museoiden julkaiseman kirjan on kustantanut Kustannusosakeyhtiön Parvs.

www.koenvanmechelen.be

Lue lisää: http://www.serlachius.fi/en/exhibitions/upcoming-exhibitions/54-koen-vanmechelen/

Serlachius-museot ovat avoinna kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18 ja talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18.

Lisätiedot:
Kuraattori Timo Valjakka, p. +358 (0) 40 548 4450, timo.valjakka@gmail.com

Kuvapyynnöt:
Tiedottaja Susanna Yläjärvi, p. +358 (0) 50 560 0156, susanna.ylajarvi@serlachius.fi


Torstai 26. Huhtikuuta 2018

Pienoismallit auttavat näkövammaisia hahmottamaan Serlachius-museoiden muodot

Näkövammaiset ja heikkonäköiset voivat nyt tutustua Serlachius-museoihin konkreettisesti tunnustelemalla niitä. 3D-tulostetut pienoismallit museoista auttavat näkörajoitteisia hahmottamaan, millaisissa rakennuksissa he liikkuvat.

Pienoismallit noudattelevat tarkasti Serlachius-museo Göstan kartanon ja paviljongin sekä Gustaf-museon mittasuhteita. Muoviseoksesta 3D-tulostettuihin pienoismalleihin on saatu mukaan rakennusten pienimmätkin yksityiskohdat: ikkunat ja ovet, savupiiput, portaat ja terassit.

Erityisen hyvin näkövammaisia palvelevat Serlachius-museo Göstan kartanosta ja paviljongista tehdyt pienoismallit. Monimuotoinen paviljonki sisältää runsaasti vinoja kulmia ja leikkauksia. Lisäksi rakennuskokonaisuuden eri osia yhdistävät lasiset kulkusillat. Myös kartanon ja paviljongin sijoittuminen toisiinsa nähden selviää pienoismallien avulla.

Mäntän seudun Näkövammaiset apuna

Yhteistyökumppanina pienoismallien toteuttamisessa on ollut Mäntän seudun Näkövammaiset ry, jonka edustajat saivat esittää toiveitaan sopivista kohteista. Tampereen seudun Näkövammaisten hallituksen jäsen ja aktiivitoimija Mari Ojala oli mukana projektissa ja auttoi 3D-tulostuksen toteuttaneen yrityksen löytämisessä.

Mäntän seudun Näkövammaisten jäsenet pääsivät tutustumaan uusiin pienoismalleihin vuosikokouksensa päätteeksi 18. huhtikuuta. Yhdistyksen puheenjohtaja Tero Ala-Ajos kertoo, että erityisesti Göstan kartanon ja paviljongin pienoismallit auttavat suuresti rakennusten muodon, mittakaavan ja asemoinnin hahmottamisessa.

– Olen käynyt paviljongissa sisällä, mutta en saanut siitä kokonaiskuvaa. Pienoismalli auttaa siinä todella hyvin, Tästä käy ilmi jopa se, millainen paviljongin liimapuurakenne on, Ala-Ajos toteaa.

Mari Ojala kertoo, että näkövammaisille ja heikkonäköisille olisi tärkeää saada pienoismalleja juuri sellaisista rakennuksista, joissa he käyvät usein. Näitä ovat esimerkiksi työpaikat, erilaiset virastot, harrastuspaikat ja toimintakeskukset.

Aistirajoitteet huomioon museoissa

Pienoismallit ovat jatkoa Serlachius-museoiden aistirajoitteisille toteuttamille palveluille. Yleisötyön päällikkö Päivi Nieppola kertoo, että museoissa on vähitellen pyritty lisäämään palveluja, jotka helpottavat museovierailuja ja syventävät niiden antia.

Museoissa on jo aiemmin tehty näkövammaisille suunnattuja kuvailutulkkauksia muutamista taidesäätiön avainteoksista. Kuulovammaisille on toteutettu samoista teoksista viittomakieliset teosesittelyt.

Teokset ovat Albert Edelfeltin Porilaisten marssi, Claude Monet’n Heinäsuova ilta-auringossa, Akseli Gallen-Kallelan Talonpoikaiselämää ja Gunnar Berndtsonin Taiteentuntijoita Louvressa. Ne löytyvät museoiden internetsivuilta, näyttelyt-osiosta.

Lisäksi Serlachius-museoiden monet näyttelyt ovat moniaistisia. Esimerkiksi Gustaf-museon Paperiperkele-näyttely perustuu tarinaan ja äänimaailmaan, jonka jokainen vieras voi kokea henkilökohtaisesti kuulokkeidensa kautta.

Kuvailutulkkaukset ja viittomakieliset teosesittelyt löytyvät Serlachius-museoiden sivuilta osoitteista:
http://www.serlachius.fi/fi/nayttelyt/kuvailutulkkaukset/
http://www.serlachius.fi/fi/nayttelyt/teosesittelyt-viittoen/

Lisätiedot:
Yleisötyön päällikkö Päivi Nieppola, p. 050 465 2777, paivi.nieppola@serlachius.fi


Tiistai 20. Maaliskuuta 2018

Kymmenen polkua johdattaa Serlachiuksen taidekokoelmaan

Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmasta on julkaistu pitkään odotettu kirja Kymmenen polkua kokoelmaan. Serlachius-museoiden kokoelmapäällikön Tarja Talvitien toimittama kirja esittelee arvokkaan taidekokoelman teoksia ja keskeisiä taiteilijoita näyttävin kuvin ja kiinnostavin teostekstein.

Serlachiuksen taidekokoelma kuluu Pohjoismaiden suurimpiin yksityisiin kokoelmiin. Se tunnetaan erityisesti Suomen kultakauden taiteesta, varhaisesta modernismista sekä vanhan eurooppalaisen taiteen kokoelmasta.

Tarja Talvitie halusi esitellä kokoelmaa irrallaan taidehistoriallisesta kronologiasta, tyypittelystä ja kategorisoinnista. Kuvapainotteisten kokoelmapolkujen varrella saadaan tutustua uusiin teoskohtaisiin näkökulmiin, joita asiantuntijakirjoittajat tarjoavat lukijoille.

Kymmenen polkua kokoelmaan esittelee lähes sata taiteilijaa. 272 sivua sisältävässä kirjassa on runsaat 170 teoskuvaa. Julkaisu tarjoaa laajuudestaan huolimatta vain pienen makupalan Serlachiuksen taidekokoelmaan, joka on karttunut jo yli 13 000 teokseen. Kokoelman tunnetuimpien teosten lisäksi mukana on paljon yllättävää nähtävää. Viime vuosina kokoelmaan on hankittu myös nykytaidetta, josta kirjassa nähdään esimerkkejä.

Tarja Talvitien mukaan kirja on muotoutunut vähitellen runsaan kolmen vuoden aikana, jotka hän on työskennellyt Serlachius-museoiden kokoelmapäällikkönä. Tehtävä ei ollut helppo, sillä jo laajaan kokoelmaan tutustuminen vei oman aikansa.

– Kun kokoelman teokset tulivat tutummaksi, alkoi valikoima jäsentyä teemallisiksi poluiksi. Lopputulos on henkilökohtainen valinta valtavasta määrästä erilaisia vaihtoehtoja. Tarkoitus on jakaa samanlaista nautintoa, jota itse tunnen teoksia katsellessani, hän kertoo.

Kokoelman kotipaikka Mäntässä

Aikansa merkittävimpiin taiteenkeräilijöihin ja taidevaikuttajiin kuulunut vuorineuvos Gösta Serlachius perusti vuonna 1933 nimeään kantavan taidesäätiön kasvavan taidekokoelmansa turvaksi. Kokoelma on ollut esillä vuodesta 1945 lähtien Mäntässä Serlachiuksen kodikseen rakentamassa Joenniemen kartanossa, nykyisessä Serlachius-museo Göstassa.

Kokoelmasta on aiemmin julkaistu kokoelmaluettelot vuosina 1965 ja 1977. Taidesäätiön 60-vuotisjuhlan yhteydessä vuonna 1994 tehtiin kokoelmakirjan kaltainen näyttelyjulkaisu.

Kymmenen polkua kokoelmaan
Teoksia Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmasta

Toimittaja: Tarja Talvitie
Kirjoittajat: Leena Ahtola-Moorhause, Kirsi Eskelinen, Tarja Haikara, Helena Hänninen, Laura Kuurne, Tomi Moisio, Virpi Nikkari, Helena Sederholm, Pauli Sivonen, Tarja Talvitie, Minna Tuominen, Minna Turtiainen, Timo Valjakka, Nina Zilliacus
Kuvatoimitus: Leena Leiman ja Teemu Källi
Graafinen suunnittelu: Minna Luoma, Candy Graphics
Kustantaja: Kustannusosakeyhtiö Parvs Oy
Paino: Bookwell Oy, Porvoo 2018
Serlachius-museoiden julkaisuja 47
Kirja on saatavana myös englanninkielisenä.
Kirjaa myydään Serlachius-museoiden verkkokaupassa. Hinta 42 €.

Lisätiedot:
Kokoelmapäällikkö Tarja Talvitie, p. 040 638 6700, tarja.talvitie@serlachius.fi

Arvostelukappaleet ja kuva-aineisto medialle:
Kustantaja Hanna Karppanen, p. 040 684 9188, hanna.karppanen@parvs.fi


Maanantai 12. Maaliskuuta 2018

Serlachiuksen tarina tutuksi tunnettujen näyttelijöiden avulla

Serlachius-museot jatkaa teatterin keinojen hyödyntämistä museokokemuksen syventämisessä. Kulttuuriyhteistyönä syntynyt uusi draamallinen opastus kertoo kohtauksia taidesäätiön perustajan Gösta Serlachiuksen elämästä. Pääosia esittävät näyttelijät Tommi Raitolehto ja Karoliina Blackburn.

Serlachius-museoissa on totuttu rikkomaan rajoja ja jalkauttamaan tutkimustietoa yli kulttuurirajojen. Tällä kertaa museo tekee yhteistyötä ammattinäyttelijöiden kanssa. Uusi draamaa sisältävä opastus Kohtauksia vuorineuvoksen elämästä on enemmän kuin asiantuntijaoppaan vetämä pukuopastus. 

– Teatterin ammattilaiset tuovat elämykseen vahvasti emotionaalisen tason, ja näin historian tutkimustieto avautuu katsojille entistä helpommin. Emme silti halua vähätellä opastuksen viihdyttävää puolta, Serlachius-museoiden kehittämispäällikkö Päivi Viherkoski kertoo. 

Tommi Raitolehtoa voi hyvällä syyllä nimittää suurmiesnäyttelijäksi. Yleisö muistaa hänet kuningas Yrjö VI:n, Lauri Viidan ja Urho Kekkosen rooleista Tampereen Työväen Teatterista. Nyt vuorossa on siis vuorineuvos Gösta Serlachius. Raitolehdon kanssa Göstan roolissa vuorottelee Tuukka Huttunen. Karoliina Blackburn tunnetaan muun muassa TV-sarjoista Hovimäki, Pirunpelto ja Ex-onnelliset ja Neiti Etiketti. 

Henkilödraamaa kartanossa 

Dramatisoidut kohtaukset perustuvat väljästi historiantutkija (FT) Oula Silvennoisen Gösta Serlachiuksesta kirjoittamaan elämäkertaan Paperisydän (2012). Kohtaukset kirjoittanut Karoliina Blackburn kertoo heidän olevan innoissaan yhteistyöstä. 

– Historiallisen henkilön esittäminen ja hänen elämäänsä tutustuminen aidossa taidemuseoympäristössä on mieleenpainuva kokemus. Näyttelijälle parasta on yleisön välitön kohtaaminen intiimissä, suorassa kontaktissa, jaettu taideinnostus ja alati muuttuva olosuhde ryhmän mukaan, hän sanoo. 

Katso kohtaus draamaopastuksesta. Siinä eletään 1910-lukua, jolloin Gösta Serlachiuksen ja hänen ensimmäisen puolisonsa Sissin avioliitto jo rakoili.

https://youtu.be/XSqlQGb5Lek

Serlachius-museoiden tavoitteena on ollut luoda opastus, joka on mahdollista kokea usean vuoden ajan. Aiempia esimerkkejä ovat vahvasti dramatisoitu ja lavastettu Paperiperkele-näyttely. Opastusten ikisuosikki on Yhtiölle töihin!, jossa ryhmät pääsevät kokemaan 1950-luvun alun työhönottotilanteen Serlachius-yhtiön tiukkapipoisen sihteerikön käsittelyssä. Vuodesta 2004 ohjelmistoon kuulunutta työhönottohaastattelua on esitetty yli 1 400 kertaa ja siihen on osallistunut yli 20 000 vierasta. 

Lisätiedot:
Serlachius-museoiden tiedottaja Susanna Yläjärvi, p. 050 560 0156, susanna.ylajarvi@serlachius.fi
Näyttelijä Karoliina Blackburn, p. 040 502 7202, karoliina.blackburn@luukku.com