Serlachius museot

Käykää rohkeasti
pidemmälle

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Serlachius-museot ovat avoinna talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18.

Sulje

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Avoinna:
talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18
kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18


Käykää rohkeasti
pidemmälle

Torstai 21. Marraskuuta 2013

Helene Schjerfbeckin harvinainen maalaus Serlachius-museoille

Serlachius-museoita ylläpitävä Gösta Serlachiuksen taidesäätiö on ostanut Helene Schjerfbeckin vuonna 1927 maalaaman teoksen Wilhelm von Schwerinin kuolema. Maalaus myytiin Sotheby´s-huutokauppakamarissa Lontoossa keskiviikkona 20. marraskuuta.

Teos on kuulunut aiemmin laajaan ruotsalaiseen Schjerfbeck-kokoelmaan. Se myytiin nyt ensimmäisen kerran huutokaupalla. Kauppahinta oli noin 122 500 puntaa vajaat 147 000 euroa.

Wilhelm von Schwerinin kuolema on toisinto Helene Schjerfbeckin vuonna 1886 maalaamasta teoksesta. 1920-luvulla Schjerfbeck maalasi ystävänsä ja tukijansa, taidekauppias Gösta Stenmanin kannustamana uustulkintoja monista varhaisista maalauksistaan. Wilhelm von Schwerinin kuolema on yksi näistä. Aiheesta tunnetaan vuonna 1879 maalattu versio sekä 1886 valmistunut maalaus, joka on nykyisin Turun taidemuseon omistuksessa.

Serlachius-museoiden johtajan Pauli Sivosen mielestä teos on maamme taidehistorian ja Schjerfbeckin tuotannon kannalta erittäin kiinnostava. – 1920-luvun Schjerfbeck tutkii siinä itse omaa 1880-luvun tuotantoaan retrospektiivisellä mutta samalla tuoreen modernistisella katseella, omaa kehitystään taiteilijana pohtien, hän luonnehtii.

Pauli Sivosen mukaan on mahdollista, että teos nähdään jo ensi kesänä, kun uusi Serlachius-museo Gösta avataan Mäntässä.  – Meidän on tietysti tehtävä aika lailla jatkotutkimusta esimerkiksi teoksen kunnon suhteen, mutta ilman muuta toivomme, että saisimme sen esille, hän kertoo.

Hieno täydennys kokoelmaan

Serlachius-museoiden kokoelmapäällikön Kirsi Eskelisen mukaan Wilhelm von Schwerinin kuolema on hieno esimerkki Schjerfbeckin modernismista. – Se täydentää upeasti taidesäätiön kokoelmissa olevaa Schjerfbeckin 1920-luvun tuotantoa ja tuo esiin hänen uransa alkuvaiheessa tunteman kiinnostuksen historiallisiin aiheisiin, hän kertoo.

Taidesäätiöllä on Schjerfbeckiltä useita 1920-luvun modernismia edustavia teoksia, muun muassa Punaposkinen tyttö (1927), Varjo muurilla (n. 1928), Mustatukkaisen naisen pää (n. 1928) ja Autoilija (1929).

Wilhelm von Schwerinin kuolema liittyy Suomen sotaan, joka käytiin Ruotsin ja Venäjän välillä vuosina 1808-1809. Taidesäätiöllä on muitakin samaiseen aiheeseen liittyviä teoksia. Niistä tunnetuin on Albert Edelfeltin Porilaisten marssi (1892), jonka vuorineuvos Gösta Serlachius hankki vuonna 1928. – Nyt hankittu Schjerfbeckin teos käy ripustamisen näkökulmasta mielenkiintoista vuoropuhelua muun kokoelman kanssa, Kirsi Eskelinen kuvailee.

Wilhelm von Schwerin (1792-1808) oli ruotsalainen kreivi ja sotilas, joka kuoli vain 15-vuotiaana Suomen sodassa. Hänestä tuli erityisesti Ruotsissa kansallissankari sen jälkeen, kun J. L. Runeberg julkaisi kansalliseepoksensa Vänrikki Stoolin tarinat vuonna 1848. Suomen sotaa käsittelevät aiheet olivat taiteessa hyvin suosittuja 1800-luvun lopussa, jolloin kansallisuusaate oli herännyt ja Suomen valtiollinen asema Venäjän yhteydessä heikkeni.

Faktaa:

Gösta Serlachiuksen taidesäätiö perustettiin 1933 Mäntässä.
Taidesäätiö ylläpitää Mäntässä kahta museota: Serlachius-museo Göstaa ja Gustafia.
Taidemuseo Göstan yhteyteen rakennetaan parhaillaan suurta uudisosaa, joka avataan kesäkuussa 2014.
Puurakenteisen museolaajennuksen kokonaisala on noin 5 700 neliömetriä.
Uudisosaan tulee kolme eri kokoista näyttelytilaa sekä tasokkaat kokous-, ravintola- ja asiakaspalvelutilat.
Museolaajennus maksaa runsaat 19 miljoonaa euroa. Se toteutetaan taidesäätiön omin varoin.

Teostiedot: Helene Schjerfbeck, Wilhelm von Schwerinin kuolema, öljy kankaalle, 1927, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö.

Lisätiedot: Kokoelmapäällikkö Kirsi Eskelinen, p. 044 0345 646, kirsi.eskelinen@serlachius.fi, Serlachius-museoiden johtaja Pauli Sivonen, p. 050 566 1355, pauli.sivonen@serlachius.fi


Maanantai 21. Lokakuuta 2013

Serlachius-museoiden verkkojulkaisu avaa ovet historiallisten karttojen pariin

Arkistojen aarteet päätyvät useimmiten vain tutkijoiden tai virkamiesten silmien eteen. Serlachius-museoiden verkkojulkaisu tarjoaa historiasta kiinnostuneille mahdollisuuden tutustua Mäntän vanhoihin karttoihin, suunnitelmiin ja ilmakuviin vaikka omalta kotitietokoneelta.

Mäntän entinen kaupungingeodeetti, diplomi-insinööri Markku Pohja ryhtyi eläkkeelle jäätyään tutkimaan Mäntän paikannimien historiaa. Samassa yhteydessä tutuiksi tulivat niin vanhat kartat kuin arkistotkin. Tutkimustaan varten hän otti yhteyttä Serlachius-museoihin, joissa säilytetään G.A. Serlachius Osakeyhtiön vanhaa arkistoaineistoa.
 
Yhteydenotto johti kaikkiaan 202 karttaa ja kuvaa sisältävään Mänttä historiallisissa kartoissa -verkkojulkaisuun. Kokoelmasuunnittelija Leena Leimanin mukaan Serlachius-museoilla on käytössään tietokanta, jonka avulla aineisto oli mahdollista julkaista. Yhteistyössä on ollut mukana myös Oy Communication Pro Ab.
 
– Karttajulkaisu eteni vauhdilla, ja erityisen tärkeäksi tämän projektin tekee yhteistyö museon ja ympäröivän yhteisön välillä. Idea julkaisusta tuli museon ulkopuolelta ja se toteutettiin tiiviissä yhteistyössä Markku Pohjan kanssa, Leena Leiman korostaa.
 
Serlachius-museoiden kokoelmia on saatettu sähköiseen muotoon ja tallennettu tietojärjestelmään yli kymmenen vuoden ajan. Lähes kaikki museon arkistotietokannat onkin muutettu selainpohjaisiksi. Näin tutkijat pääsevät tutustumaan aineistoihin tilaamalla käyttäjätunnuksen arkistopalvelun kautta.
 
Kartat kertovat unohtunutta historiaa
 
Markku Pohjan mukaan Mäntän vanhat kartat ja kaavasuunnitelmat kertovat 1650-luvulta alkaen kiinnostavaa historiaa, joka on monilta osin päässyt lähes unohduksiin.
 
– Esimerkiksi Mäntän koskikannaksesta vuodesta 1787 lähtien laaditut kartat kertovat, että 1820-luvulle saakka Keurusselkä purkautui alapuoliseen vesistöön peräti kolmen kosken kautta. 1820-luvulla keskimmäistä koskea perattiin kovalla kädellä Keurusselän tulvien vähentämiseksi. Samalla kaksi reunimmaista uomaa kuivui, hän kertoo.
 
1870-luvulla laadittiin suunnitelmia Mäntän ja Vilppulankosken kanavoimiseksi. Vireillä oli laivaliikenteen vesireitti Tampereelta Keuruulle. Nämä suunnitelmat hautautuivat siinä vaiheessa, kun G. A. Serlachius sai Pohjanmaan radan linjauksen kulkemaan Näsijärven itäpuolitse läheltä Mänttää.
 
Mäntän taajaman suunnitelmallinen rakentaminen käynnistyi 1910-luvulla. Julkaisuun sisältyy G.A. Serlachius Oy:n toimeksiannosta laadittuja asemakaavasuunnitelmia 1930-luvulle saakka. Kaavoitussuunnitelmia laativat arkkitehdit Valter Thomé ja W. G. Palmqvist. Nähtävillä on myös Mäntän kauppalan ensimmäinen virallinen asemakaava vuodelta 1951. Sen suunnitteli arkkitehti Heimo Kautonen.
 
Ilmakuvia 1920-luvulta asti
 
Karttojen ja kaavasuunnitelmien lisäksi Mänttä historiallisissa kartoissa -julkaisu sisältää runsaasti ilmavalokuvia Mäntästä. Ensimmäiset valokuvat on otettu 1920-luvulla, tuoreimmat ovat vuodelta 2010.
 
Osa kartoista on kopioita Kansallisarkiston ja Maamittauslaitoksen arkistokeskuksen alkuperäisistä Mäntän ja sen lähialueen piirustuksista. Maankäyttösuunnitelmat ovat Serlachius-museoiden piirustusarkistosta. Mukana on myös digitaalisia kopioita Mänttä-Vilppulan kaupungin arkistossa olevista alkuperäisistä suunnitelmista.
 
Verkkojulkaisuun voi tutustua osoitteessa http://kokoelmajulkaisut.serlachius.fi/piirustukset/
 
Lisätietoja verkkojulkaisusta antavat Serlachius-museoiden kokoelmasuunnittelija Leena Leiman, p. 050 325 0976, leena.leiman@serlachius.fi ja Markku Pohja, p. 03-335 1230, markku.pohja@kolumbus.fi
 
Kuvat:
 
Mäntän koskikannasta vuonna 1787 kuvaava kartta kertoo, että Keurusselän vedet laskivat tuolloin alapuoliseen vesistöön kolmen kosken kautta. 1820-luvulla keskimmäinen koski perattiin. Sen seurauksena reunimmaiset kosket kuivuivat.
 
W. G. Palmqvist laati vuonna 1920 Mäntän taajamasta asemakartan, jonka oli tilannut G.A. Serlachius Osakeyhtiö.
 
Kokoelmasuunnittelija Leena Leiman ja diplomi-insinööri Markku Pohja ovat tehneet tiivistä yhteistyötä karttajulkaisun toteuttamiseksi.


Perjantai 4. Lokakuuta 2013

Serlachius-museo Göstan laajennus harjakorkeudessa

Serlachius-museo Göstan laajennusosa Mäntässä on noussut harjakorkeuteen. Puurakenteinen museolaajennus on tarjonnut haasteita niin suunnittelijoille kuin rakentajillekin. Puun, betonin ja lasin liittämiseksi toisiinsa on jouduttu kehittämään aivan uudenlaisia, innovatiivisia ratkaisuja.

Vastaava mestari Markku Kokkonen pääurakoitsijana toimivasta Jämsän Kone- ja Rakennuspalvelusta myöntää, että taidemuseo on erittäin haastava rakennuskohde.
– Kaikki siinä on erikoista: suunnittelu, rakenteet, liittymät ja yksityiskohdat. Vastaavaa ei kovin usein pääse tekemään, hän kertoo.

Laajennusosan kantavana rakenteena on noin sata liimapuukehää, jotka antavat rakennukselle sen arkkitehtonisen ilmeen. Jokainen kehä koostuu viidestä erillisestä liimapuupalkista, ja jokainen palkki on eri pituinen. Rakentaminen vaatiikin poikkeuksellisen tarkkaa suunnittelua ja paljon käsityötä. Uudenlaisesta suunnittelusta esimerkkinä on betonilattian valaminen liimapuukehikon varaan.

Museolaajennus sijoittuu vanhan kartanon taakse puistoon, jossa se laskeutuu loivana kaarena kohti rantaa. Rakennus on 135 metriä pitkä ja keskimäärin 22 metriä leveä. Korkeimmalta kohdaltaan se on 17 metriä korkea, ja suurimman näyttelysalin korkeus on 12 metriä.

Valmistuttuaan laajennusosa moninkertaistaa taidemuseo Göstan tilat. Siihen tulee kolme eri kokoista näyttelytilaa, ravintola, kokoustiloja sekä runsaasti työskentely- ja säilytystiloja säätiön arvokasta taidekokoelmaa varten. Uutta tekniikkaa Suomessa edustaa rakennuksen taidesäilytystiloissa käyttöön otettava vajaahappijärjestelmä. Ilman happipituisuus lasketaan säilytystiloissa niin alhaiseksi, etteivät materiaalit syty enää tuleen.

Alkuperäinen ilme säilynyt

Alkuperäisen kilpailuehdotuksen laatineen arkkitehtitoimisto MX_SI:n arkkitehti Boris Bezan on tyytyväinen rakennustöiden etenemiseen ja käytännön toteutukseen. Yhteistyö suomalaisten suunnittelijoiden ja erityisesti pääsuunnittelija Pekka Pakkasen kanssa on sujunut hyvin. – Alkuperäiseen suunnitelmaan ei ole tarvinnut tehdä merkittäviä muutoksia. Sitä on lähinnä täsmennetty ja konkretisoitu.

Bezan kertoo espanjalaisten arkkitehtien käyneen Suomessa vähintään kerran kuukaudessa tutustumassa rakennustyömaahan tai suunnittelua koskeviin yksityiskohtiin. Hän iloitsee erityisesti siitä, että museo rakennetaan kokonaan paikallisesta puusta, eikä puuta käytetä ainoastaan julkisivussa tai sisätilojen viimeistelyssä.

Ainutlaatuinen rakennus kestää aikaa

Serlachius-museoiden johtajan Pauli Sivosen mielestä uuden Göstan parhaita puolia ovat erittäin toimivat tilat. Rakennus asettuu hienovaraisesti ja luontevasti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön tämän hetken rakennustaiteellisista arvoista tinkimättä.

– Haluamme, että uusi Gösta asettuu omanlaisella, tästä ajasta kumpuavalla identiteetillään osaksi Joenniemen kartanon historiallisia kerroksia. Toivottavasti se myös kestää aikaa niin, että se joskus tulevaisuudessa koetaan paikkaan ja sen henkeen olennaisesti kuuluvaksi rakennukseksi, hän pohtii.

Rakennuksen kustannusarvio on runsaat 19 miljoonaa euroa, ja se toteutetaan kokonaan Gösta Serlachiuksen taidesäätiön omin varoin. Museolaajennus valmistuu ensi keväänä, ja uuden Göstan avajaisia vietetään kesäkuussa 2014.

Faktaa:

Tausta: Göstan laajennusosasta järjestettiin vuosina 2010-2011 kansainvälinen arkkitehtikilpailu, josta muodostui Suomen kaikkien aikojen suurin. Kilpailuun saatiin kaikkiaan 579 ehdotusta 42 maasta. Niistä voittajaksi valittiin Barcelonassa toimivan MX_SI architechtural studion ehdotus. Voittajatyön suunnittelivat arkkitehdit Héctor Mendoza, Boris Bezan ja Mara Partida.

Rakennuttaja: Gösta Serlachiuksen taidesäätiö
Suunnittelijat: MX_SI architectural studio, Huttunen-Lipasti-Pakkanen arkkitehdit Oy, A-Insinöörit Oy
Rakennuttajakonsultti: Pöyry Oy
Pääurakoitsija: Jämsän Kone- ja Rakennuspalvelu Oy
Sähkötyöt: Are Oy / Jyväskylän toimisto
LV-työt: Jämsän Vesi ja Lämpö Oy
IV-tekniset työt: MHS-Asennus Oy
Kokonaispinta-ala: 5 700 neliömetriä
Huoneistoala: 3 500 neliömetriä
Kokonaistilavuus: 28 213 kuutiometriä

Lisätiedot: Gösta Serlachiuksen taidesäätiön talous- ja hallintojohtaja Juha Roponen, p. 050 3555 796, juha.roponen@serlachius.fi, Serlachius-museoiden johtaja Pauli Sivonen p. 050 566 1355, pauli.sivonen@serlachius.fi
 


Tiistai 3. Syyskuuta 2013

Serlachius-museo Göstan ravintola huippukokkien hyppysiin

Hyvän ruoan ystävien tuntemat Pekka Terävä, Henry Tikkanen ja Pasi Heinonen aloittavat ravintoloitsijoina Mäntässä taidemuseo Göstassa, joka avautuu kesällä mittavan laajennusosan valmistuttua.

Vanhan kartanon kylkeen nousee 19 miljoonan euron investointi, uuden puuarkkitehtuurin malliesimerkki. Rakennuksen suunnittelijaksi valikoitui barcelonalainen arkkitehtitoimisto MX_SI architects Suomen kaikkien aikojen suurimmassa kansainvälisessä arkkitehtikilpailussa.

Göstassa ravintolatoiminta sijoittuu uudisosan avariin, kartanon puistoon levittäytyviin ravintolatiloihin, juhlasaliin, perinteiseen Autereen tupaan ja kartanon vanhaan viinitupaan. Monipuoliset tilat kartanoympäristössä keskellä taidetta tarjoavat mahdollisuuden korkeatasoisten ravintolapalvelujen tarjoamiseen erilaisille kohderyhmille kokousasiakkaista kahvilakävijöihin.

Pekka Terävä uskoo taiteen ja ruoan liittoon
 
Keittiömestari Pekka Terävä havaitsee taiteen ja ruoan nauttimisessa yhtäläisiä piirteitä: sekä taiteen että ruoan äärellä ihminen on rauhassa, keskittyneesti läsnä.

– On rauhoittavaa siirtyä pois arkisesta, hektisestä ympäristöstä keskelle luontoa, taiteen, hyvän palvelun ja ruoan pariin. Suomalaisetkin ovat jo löytäneet ruokamatkailun. Nyt lähdetään makumatkalle omia nurkkia kauemmaksi sekä töissä että vapaa-ajalla. Taidemuseo Göstassa järvimaisema, kaunis puisto, taideaarteet ja hyvä ruoka muodostavat ylivoimaisen yhdistelmän kaiken nähneelle ja maistaneelle matkailijalle, maalailee Terävä. 


Paikallista kansainvälisesti

Taidemuseon ravintolan sijainti keskellä maaseutua ja metsiä takaa laadukkaat sesongin mukaiset raaka-aineet. Ravintolan tarjonnan johtavana ajatuksena onkin paikallisuus, mutta vaikutteita haetaan myös maamme rajojen ulkopuolelta.  – Konseptina on paikallista kansainvälisesti, toteaa keittiömestari Henry Tikkanen.
Tikkanen haluaa jokaisen taidemuseokävijän saavan toivomansa laadukkaan ruokakokemuksen oli kyseessä sitten pikaiset kahvit, mutkaton, nopea lounas tai kokoustajan levollinen nautiskeluhetki.
– Sekä museon että ravintolan puolesta halutaan tarjota sekä elämyksiä että hyvää palvelua. Tervetuloa, me pidämme teistä huolen, lupaa Tikkanen.

Liikematkailun keskittymä


Taidemuseo sijaitsee järven rannalla, saman Kuoreveden äärellä kuin tunnettu kokousmatkailukohde Rapukartano. Rapukartanon isäntä ja nyt yksi museon uusista ravintoloitsijoista Pasi Heinonen visioi uusia matkailupaketteja:

– Kohteidemme erilaisuus on voimavara. Museoilla saa kokea vanhaa, arvokasta patruunahenkeä. Meillä taas ihastella jylhää erämaista maisemaa ja krouvia rakennustapaa. Museoilla katsellaan hienoa taidetta, meillä saunotaan ja nukutaan - tietenkin molemmissa syödään hyvin. Mutta kaiken kukkuraksi vielä siirtymä kohteidemme välillä on mieleen painuva: juuri sopiva matka lipua veneellä pitkin järvenselkää joko kuskin kanssa tai omin voimin soutamalla.  

Koko Mänttä on niittänyt viime vuosina mainetta kokousmatkailussa. Vuorineuvosten jäljiltä matkailukäyttöön otetut monumentaalirakennukset, kuten Klubi, Honkahovi, Serlachiuksen kartano ja vanha pääkonttori ovat kuin luotuja bisnesmatkailuun.

– Pystymme täyttämään huipputason tilaisuutta järjestävän tarpeet prikulleen. Meillä on upeat herraskaiset puitteet, joissa suomalainen luonto metsineen ja järvineen on vahvasti läsnä. Museoissa kerromme suomalaisen teollisuuden historiaa ja näytämme kansallisia taideaarteita, joten korkeatasoinen ohjelma sekä kotimaisille että kansainvälisille vieraille on aina taattu. Nyt saimme vielä huippukokit tiimiimme, joten kaikki ainekset tasokkaiden elämysten tuottamiseen ovat kasassa, summaa museoiden kehittämispäällikkö Päivi Viherkoski.

Serlachius-museo Göstan uudet ravintoloitsijat:

Pekka Terävä
Michelin-ravintola Olon ravintoloitsija Pekka Terävä on pitkäaikainen kokkimaajoukkueen kapteeni ja toimii alan arvostetuimman kilpailun Bocuse d’Orin Suomen tuomaristossa.  Pekan voi tavata myös MTV3:n  aamulähetyksissä.

Henry Tikkanen
Henry Tikkanen on hankkinut kannuksensa maamme arvostetuimmissa ravintoloissa, kuten G.W.Sundmansissa, Ravintola Haviksessa sekä Hotelli Kämpin ravintoloissa. Vuoden Kokki -tittelinkin saanut Henry on myös edustanut Suomea Bocuse d’Orissa.

Pasi Heinonen
Pasi Heinonen on rapukasvatuksen edelläkävijä Suomessa ja kuulun Rapukartanon yrittäjä ja isäntä. Rapukartano sijaitsee saman veden äärellä kuin Serlachius-museo Gösta.

Lisätietoja:
Ravintolan keittiömestarit Pekka Terävä p. 050 5697095 ja Henry Tikkanen p. 050 585 8812.
Kehittämispäällikkö Päivi Viherkoski, Serlachius-museot p. 050 3522 567, paivi.viherkoski@serlachius.fi

Kuvapyynnöt: 
Suunnittelija Susanna Yläjärvi, Serlachius-museot, p. 03 488 6800, susanna.ylajarvi@serlachius.fi
 


Perjantai 16. Elokuuta 2013

Serlachius-museo Göstan laajennus tarjoaa näyttävän esimerkin puurakentamisen mahdollisuuksista

Gösta Serlachiuksen taidesäätiön museohanke Mäntässä vastaa suomalaiselle rakennusteollisuudelle viime vuosina asetettuun haasteeseen puurakentamisen lisäämiseksi myös suurissa rakennuskohteissa. Taidemuseo Göstan noin 5 700 neliömetrin suuruista laajennusosaa rakennetaan parhaillaan liimapuisen rungon varaan. Uusi Gösta avataan kesäkuussa 2014.

Museolaajennuksen suomalaisena pääsuunnittelijana toimiva arkkitehti Pekka Pakkanen Arkkitehtitoimisto Huttunen-Lipasti-Pakkanen Oy:stä tunnetaan muun muassa puurakentamisen puolestapuhujana. Hänen mukaansa Göstan laajennusosan erityispiirteenä olevasta tiheästä liimapuurungosta on esimerkkejä maailmalta. Suomesta vastaavaa ei löydy.

Museon runko rakentuu yli sadasta liimapuukehästä, jotka jäävät näkyviin sekä museon sisä-, että ulkopuolelle. Jokainen kehä muodostuu viidestä eri mittaisesta liimapuuosasta. Käytännössä lähes käsityönä tehty rakennuksen runko on jo saatu pystytettyä. Parhaillaan työn alla on seinien ja vesikaton teko. Rakennukseen on määrä saada lämmöt lokakuun puolivälissä.

– Liimapuurunko on museolle tunnusomainen piirre. Puukehät eivät ainoastaan kanna rakennusta, vaan muodostavat tilaa ja antavat luonnetta sekä tunnistettavuutta rakennukselle niin sisällä kuin ulkonakin, Pekka Pakkanen luonnehtii.

Göstan laajennuksessa käytetyt rakenteet on kehitetty tätä rakennusta varten. Pakkasen mukaan innovatiivisuutta edustavat muun muassa puupilari-betonivälipohjaliitokset sekä ulkopuolisten liimapuurakenteiden oivaltavat liitokset.

Puurakentaminen kärkihankkeena

Maan nykyinen hallitus on nostanut Valtakunnallisen puurakentamisohjelman erääksi Metsäalan strategisen ohjelman kärkihankkeeksi. Työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toteutettavan ohjelman tarkoituksena on lisätä lähivuosina merkittävästi kotimaisen puun käyttöä rakentamisessa.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan puurakentamisen suurimmat kasvumahdollisuudet ovat suurissa puurakennuskohteissa, kuten kerrostaloissa, julkisessa rakentamisessa ja hallimaisissa kohteissa. Pientalorakentamisessa puu on säilyttänyt suosionsa läpi vuosikymmenien, eikä siellä nähdä kovin suuria kasvun mahdollisuuksia.

– Puu on edullinen, kevyt ja helposti työstettävä rakennusmateriaali. Se on uusiutuva luonnonvara, joka kasvaessaan sitoo hiilidioksidia ja vapauttaa happea. Kestävän kehityksen näkökulmasta puun käyttäminen rakentamiseen kaikissa mittakaavoissa on kannatettavaa, Pekka Pakkanen korostaa.

Suurissa rakennuskohteissa betonirakentaminen on kuitenkin yhä selvästi puurakentamista suositumpaa. Pakkasen mukaan syynä ovat rakennusteollisuuden jäykät asenteet, jotka muuttuvat hitaasti. Puurakentamisen yleistymistä ovat osaltaan hidastaneet betonirakentamista suosiva palolainsäädäntö ja investointiriskien hallinta.

Puu sopii suuriin rakennuskohteisiin

Pohjoismaista Ruotsi ja Norja ovat ottaneet Suomeen nähden selvän etumatkan puurakentamisessa. Etumatkan kurominen kiinni edellyttää alan tutkimusta, uskallusta ja asenteiden muuttumista puurakentamista kohtaan. Pakkasen mukaan paras tapa vaikuttaa asenteisiin ovat onnistuneet esimerkit, kohteet, joissa on kokeiltu ennakkoluulottomasti ja onnistuttu lopputuloksessa.

– Suomessa on merkittävä määrä puuta, jonka jalostaminen loppuun asti kehitetyiksi rakennustuotteiksi olisi koko rakennusteollisuuden etu. Korkean teknologian osaajia ei ole vielä motivoitu riittävästi valjastamaan osaamisensa puurakentamisen kehittämiseen, hän  arvioi.

Puu sopii suuriin rakennuskohteisiin siinä kuin betonikin. Se edellyttää kuitenkin materiaalin ominaisuuksien tuntemista. Puu palaa, elää kosteuden mukaan ja eristää heikosti ääntä. Toisaalta puu on sellaisenaan kiinnostavan, miellyttävän ja lämpimän näköistä. – Puuta ei kannata sokeasti käyttää joka paikassa, vaan yhdistää järkevästi muiden materiaalien kanssa ja suunnitella yksityiskohdat hyvin, Pekka Pakkanen korostaa.

Taidemuseo Göstan laajennusosan rakennustöiden etenemiseen voi tutustua serlachius-museoiden sivuilla osoitteessa http://serlachius.fi/fi/museomme/gostan-laajennus/nettividoita-projektista/

Lisätiedot: Serlachius-museoiden talous- ja hallintojohtaja Juha Roponen, p. 050 355 3796, juha.roponen@serlachius.fi


Fakta 1:

Taidemuseo Göstan laajennus

Perustuu barcelonalaisen arkkitehtitoimisto MX_SI:n ehdotukseen Parallels. Laajennuksen  jatkosuunnittelusta on vastannut suomalainen Arkkitehtitoimisto Huttunen-Lipasti-Pakkanen Oy yhteistyössä MX_SI:n kanssa.

Göstan laajennuksesta järjestettiin vuonna 2010 kansainvälinen arkkitehtikilpailu, johon saatiin peräti 579 ehdotusta. Kilpailu on osallistujien määrällä mitattuna suurin Suomessa koskaan järjestetty arkkitehtikilpailu.

Göstan laajennusosan kokonaispinta-ala on 5 700 neliömetriä ja kustannusarvio noin 19 miljoonaa euroa.

Rakennuksen pääurakasta vastaa Jämsän Kone- ja Rakennuspalvelu.

Taidemuseo Gösta avataan yleisölle kesäkuussa 2014. Vanhassa kartanossa nähdään tulevaisuudessakin suomalaisen taiteen kultakauden ja vanhan eurooppalaisen taiteen helmiä. Uuden Göstan kolmessa näyttelytilassa on tarjolla erilaisia teemanäyttelyjä sekä kotimaista ja ulkomaista aikalaistaidetta.

Fakta 2:

Puurakentamisen etuja

Puu rakennusmateriaalina sitoo hiilidioksidia, kun muut materiaalit tuottavat sitä.

Kiloon kuivaa puuta on sitoutunut puolitoista kiloa ilmakehän hiilidioksidia. Näin puinen omakotitalo sitoo hiiltä nelihenkisen perheen kymmenen vuoden autoilun verran.

Vuotuiseen kotimaiseen asuntotuotantoon tarvittava puumäärä kasvaa metsissämme vajaan työpäivän aikana.

Kansainvälisesti menestyvän puurakennusteollisuuden luominen edellyttää, että Suomeen rakennetaan kiinnostavia esimerkkirakennuksia, rakentamismääräykset nostetaan uudelle tasolle, vahvistetaan huippuosaamista ja luodaan yrityksille valmiuksia kehittää puurakentamisen tuotteita ja ratkaisuja.

Lähde: Metsäteollisuus ry, Puurakentaminen on ratkaisu.