Serlachius museot

Käykää rohkeasti
pidemmälle

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Serlachius-museot ovat avoinna talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18.

Sulje

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Avoinna:
talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18
kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18

Käykää rohkeasti
pidemmälle

Keskiviikko 14. Marraskuuta 2012

Taidemuseo Göstan laajennusosan urakoitsijat valittiin

Taidemuseo Göstan laajennustyöt alkavat Mänttä-Vilppulassa. Joenniemen kartanon yhteyteen nousee moni-ilmeinen puurakennus, joka käsittää noin 5100 neliötä. Uuden museorakennuksen pääurakoitsijana toimii Jämsän Kone- ja Rakennuspalvelu Oy.

 

LV-teknisten töiden urakasta vastaa Jämsän Vesi ja Lämpö Oy ja IV-teknisistä töistä MHS-Asennus Oy Lempäälästä. Sähkötyöt urakoi Are Oy / Jyväskylän toimisto. Rakennusautomaatio-, piha- ja eräistä pienemmistä urakoista päätetään myöhemmin.

Rakennustöiden kustannusarvio on tarkentunut noin 19 miljoonaan euroon. Hanke toteutetaan Gösta Serlachiuksen taidesäätiön omin varoin.

Työt Joenniemen alueella alkavat lähipäivinä maanrakennustöillä. Uuden museon on määrä valmistua huhtikuussa 2014. Gösta-museo on siihen asti suljettuna. Puurakenteinen, puistoa mukaileva laajennus sijoittuu Gösta-museon viereen ja se yhdistetään katetulla lasikäytävällä nykyiseen museoon. Museon pääsisäänkäynti siirtyy laajennusosaan.

- Museon perusrakenteena ovat liimapuupalkit, jotka jäävät näkyviin museon sisä- ja ulkotiloihin. Ulkoasussa vuorottelevat lasi- ja puupinnat, Serlachius-museoiden talous- ja hallintojohtaja Juha Roponen kertoo.

Toimitusjohtaja Matti Järvelä Jämsän Kone- ja Rakennuspalvelusta kertoo, että laajennus on monimuotoinen ja vaativa rakennuskohde, jossa on runsaasti käsityötä vaativia yksityiskohtia. - Museosta tulee persoonallinen ja omaperäinen kokonaisuus. En tiedä, löytyykö koko maasta vastaavaa, hän arvelee.

Järvelä arvioi museon laajennuksen työllistävän yksinomaan rakennusurakan osalta yli 50 henkeä. Kun sen päälle lasketaan vielä muut urakoitsijat, on hankkeella merkittävä työllisyysvaikutus lähiseudulla.

Museolaajennukseen tulee kolme erikokoista näyttelytilaa, juhlasali, ravintolatilat, museokauppa ja toimistotiloja. Museoon tulee myös runsaasti teknistä tilaa sekä asianmukaiset konservointitilat. Alan uusinta tekniikkaa Suomessa edustaa taidesäilytystiloissa käyttöön otettava vajaahappilaitteisto. Sen avulla säilytystilojen happipitoisuus voidaan laskea niin alhaiseksi, että useimmat kiinteät ja nestemäiset aineet eivät syty palamaan.

Rakennuksen pääsuunnittelusta on vastannut espanjalainen MX_SI architectural studio, joka voitti laajennuksesta käydyn arkkitehtikilpailun keväällä 2011. Arkkitehtitoimiston suomalaisena yhteistyökumppanina on toiminut Huttunen-Lipasti-Pakkanen Arkkitehdit Oy.

 

Tiistai 30. Lokakuuta 2012

Paperisydän kertoo Gösta Serlachiuksen elämäntarinan

Serlachius-museoilta on ilmestynyt uusi julkaisu. Filosofian tohtori Oula Silvennoisen kirjoittama Paperisydän, Gösta Serlachiuksen elämä, pureutuu nimensä mukaisesti G. A. Serlachius Osakeyhtiön vahvan johtajan Gösta Serlachiuksen (1876-1942) elämään.

Mänttään puuhiomon ja paperitehtaan perustaneen Gustaf Adolf Serlachiuksen veljenpoika Gösta Serlachius astui yhtiön johtoon, kun vanha patruuna kuoli 1901 ja yhtiö ajautui oman pojan Axel Ernstin johdolla nopeasti vaikeuksiin.

Gösta Serlachiuksesta kasvoi vahva ammattijohtaja, joka teki liike-elämässä harkittuja siirtoja, mutta ei kaihtanut riskejäkään. Sotien välisenä aikana hän oli yksi Suomen vaikutusvaltaisimmista teollisuusjohtajista ja merkittävä poliittinen taustavaikuttaja. Mäntästä Gösta Serlachius rakensi patriarkaalisen yhteisön, jossa yhtiö vaikutti kaikilla elämänalueilla.

Oula Silvennoisen mukaan Gösta Serlachius oli määrätietoinen ja monisärmäinen henkilö, joka oli valmis uhraamaan kaiken työlleen. Menestys liike-elämässä ei tarkoittanut menestystä henkilökohtaisessa elämässä. Serlachiuksen elämää varjostivat lähipiirissä tapahtuneet vararikot, erot, mielisairaus ja itsemurhat.

Kovan teollisuusjohtajan julkisivun takaa löytyi kuitenkin kauneutta rakastava taiteiden suosija. Gösta Serlachius keräsi yhden Pohjoismaiden mittavimmista yksityisistä taidekokoelmista. Sen säilyttämiseksi hän perusti Mänttään nimeään kantavan taidesäätiön.

Serlachius puhui itse paperisydämestään. Hänen sydämensä sykki paperille ja sen edut olivat ensimmäisenä mielessä. Samalla nimi viittaa sydänvaivoihin, jotka varjostivat hänen elämäänsä 20 viimeistä vuotta.

Paperisydän jatkaa Serlachius-elämäkertojen sarjaa. Sen ensimmäinen osa, Teemu Keskisarjan kirjoittama Vihreän kullan kirous, G. A. Serlachiuksen elämä ja afäärit, ilmestyi vuonna 2010.


Perjantai 24. Elokuuta 2012

Serlachius-museoiden suururakka käynnistyy

Gösta Serlachiuksen taidesäätiön taidemuseo Gösta sulkee ovensa yleisöltä 3.9. Tällöin alkavat käytännön valmistelut museon uuden lisärakennuksen pystyttämiseksi. Taidemuseon kylkeen nousee 5000 neliömetriä modernia taidemuseotilaa. Museo on suljettuna kesään 2014, jolloin se avataan noin viisi kertaa entistä tilavampana.

Taidemuseolla valmistaudutaan marraskuussa käynnistyvään rakennusurakkaan huolellisesti. Koska tontilla tehdään tärinää aiheuttavia louhinta- ja räjäytystöitä, taidesäätiön kokoelman kansalliset arvoteokset on siirrettävä turvaan rakennustöiden ajaksi. Osa teoksista suojataan paikan päällä.

Kokoelman parhaimmisto pääsee turvaan ja esille Turun taidemuseoon. Siellä avataan 14.9. näyttely Mäntän Medicit - Kultakauden klassikoita Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmasta.Kaikkiaan esille tulee 92 teosta.

Käytännössä rakennusurakka alkaa vanhan jääkellarin ja autotallin purulla sekä noin 50 puun kaadolla. Tontilta kaadettavat puut on valittu kulttuurihistoriallisesti arvokasta puistoa mahdollisimman paljon säästäen. Lisärakennuksen lopullinen paikkakin valittiin osin säilytettävän puuston ehdoilla.

Toiminta laajenee ja monipuolistuu

Laajennus antaa säätiölle mahdollisuuden uudenlaiseen näyttelytoimintaan. Aiemmin Serlachius on ollut tunnettu toiminnastaan ennen kaikkea vanhemman taiteen kentällä. Tulevaisuudessa vanha taide ja nykytaide asettuvat museon näyttelyissä aktiiviseen vuoropuheluun.

Lisäksi synnytetään palveluiltaan monipuolinen keskus, joka pystyy tarjoamaan kulttuurielämysten oheen korkeatasoisia ruokapalveluita ja monipuolisia tiloja.

Myös museon taidesäilytystilat uudistetaan täysin ja niiden paloturvallisuutta lisäämään tuodaan ns. vajaahappilaitteisto. Laitteisto toimii siten, että suojattavan tilan happipitoisuus lasketaan normaalista pitoisuuteen, jossa useimmat kiinteät aineet ja nesteet eivät voi enää syttyä. Järjestelmä ei kuitenkaan estä työskentelyä tilassa, sillä sen happipitoisuus vastaa olosuhteita n. 3000 metrin korkeudella merenpinnasta. Vastaavaa laitteistoa ei ole vielä käytössä taidesäilytytiloissa Suomessa.

Taidemuseossa on 2.9. saakka esillä kaksi näyttelyä, jotka esittelevät taidesäätiön omaa kokoelmaa.

Serlachius-museo Gösta on avoinna 31.8. saakka joka päivä 10 - 18 sekä 1. ja 2.9. klo 12 - 17. Göstan sulkeuduttua Gustaf-museo jatkaa avoinna oloaan entiseen tapaan.

Lisätietoja: Serlachius-museot, johtaja Pauli Sivonen, p. 050 566 1355; palvelu- ja viestintäpäällikkö Päivi Viherkoski, p. 050 352 2567, etunimi.sukunimi@serlachius.fi.


Perjantai 17. Elokuuta 2012

Serlachius-museoiden uutuusjulkaisu käsittelee taideväärennöksiä

Serlachius-museoiden uusin julkaisu tarkastelee harvoin julkisuudessa käsiteltyä aihetta, väärennettyä taidetta ja raottaa näin taideväärennöksiin liittyvää salaperäisyyden verhoa.

Museoiden tutkija Marjo-Riitta Simpanen esittelee seitsemän Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmiin kuuluvaa maalausta, joita on epäilty väärennöksiksi. Hän kertoo maalausten päätymisestä taidesäätiön kokoelmiin ja avaa teosten provenienssiin eli niiden alkuperään sekä väärennösepäilyihin liittyviä selvityksiä. Yksi maalauksista osoittautui lähemmissä tutkimuksissa Schjerfbeck-kopioksi ja kolme väärennöksiksi. Akseli Gallen-Kallelan ja Pehr Hilleströmin maalauksina hankituista teoksista on esitetty vahvoja väärennösepäilyjä; näitä kahta teosta koskevat tutkimukset ovat vielä kesken. Yksi aiemmin väärennöksenä pidetty Gallen-Kallelan maalaus osoittautui kuitenkin aidoksi.

Teosten aitousselvitysten oheen on liitetty taidemaalari Riikka Lenkkerin lyhyet arviot teoksista. Niitä antaessaan hän ei tiennyt, mitkä teoksista olivat aitoja ja mitkä väärennöksiä. Kirjan alkupuolella tarkastellaan väärennysrikoksen käsitettä, tavallisimpia väärennöstyyppejä ja aitouden selvittämistä teknisine tutkimuksineen.

Julkaisu liittyy taidemuseossa vielä 2.9. saakka avoinna olevaan Göstan harvinaisuudet -näyttelyyn, sen väärennettyä taidetta käsittelevään saliin, jossa kirjan teokset ovat nähtävillä.

"Aito vai väärennös? - Väärennettyä ja aitoa taidetta Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmista -kirjasta saa Serlachius-museoilta ja tilaamalla museoiden nettisivujen kautta.

Lisätietoja: Marjo-Riitta Simpanen, etunimi.sukunimi@serlachius.fi


Perjantai 11. Toukokuuta 2012

Serlachius-museo Göstan näyttelyssä harvinaisuuksia

Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelman vähiten tunnettu osa esittäytyy, mukana myös taideväärennöksiä

Toukokuun 12. päivä Mäntässä avautuva Göstan harvinaisuudet -näyttely esittelee Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelman harvoin esillä olleita teoksia. Mukana on yli 70 teosta ja lähes 50 taiteilijaa. Joenniemen kartanon yläkerta täyttyy nyt modernismista; uusimmat teokset ovat 1970-luvulta.

Göstan harvinaisuudet nostaa julkisuuteen myös aiheen, josta museot yleensä vaikenevat - taideväärennökset. Näyttelyssä nähdään väärennettyä taidetta ja teoksia, joita on jossakin vaiheessa epäilty väärennöksiksi.

Muotojen ja värien vuoropuhelua, lähellä ja kaukana

Nähtävillä on surrealismin ja kubismin perinnettä muun muassa Gösta Diehlin esittävissä, Etelä-Eurooppaan johdattelevissa maalauksissa ja Ragnar Ekelundin espanjalaisen kaupunkinäkymän tiilikattomeressä. Heti yläaulassa näyttelyyn tultaessa kohdataan ranskalaisen Roland Oudot´n maalaukset Le Majoral (1938) ja Luode (1938), joka muistuttaa surrealisti Otto Mäkilän pohdiskelevia töitä.

Säätiön kokoelman pohjoismaisessa taiteessa hehkuvat ekspressiiviset värit esimerkkeinä norjalaisten taiteilijoiden, Reidar Aulien Paja (1937) ja Per Kroghin Hollantilaismyssy (1936). Sodan jälkeistä suomalaista ekspressiivisyyttä edustavat Erik Enrothin voimakkaat maalaukset.

Ina Colliander kuvaa Kaloja-asetelmassaan arkista, kotoista aihetta. Sitä vastoin Sigrid Schaumanin kaksi maisema-aihetta ja Mauno Markkulan teos Yksinäinen saari johdattelevat katsojan kodin piiriä kauemmaksi.

Joenniemessä nähdään nyt myös analyyttisesti jäsenneltyjä geometrisia pintoja muun muassa 1970-luvun serigrafiasarjassa 11 suomalaista maalaria (1977) ja Eero Hiirosen Heijastavat muodot teräksellä -reliefissä (1970).

Antiikin ja bysantin perintöä

Käytävien kivipiirroksissa on viittauksia antiikkiin. Myös Helene Schjerfbeck kokeili kivipiirrostekniikkaa ja teki maalaustensa toisintoina kuusi kivipiirrosta. Niistä neljä on säätiön kokoelmassa. Nähtävillä on nyt Pukukuva, Silkkikenkä, Rippilapsi ja Toipilas.

Kokoelmaan on vuosikymmenten varrella hankittu hengellistä taidetta. Esimerkiksi Tyko SallisenLuostariveljien hyvästijättö (1922) on kuvattu Vanhassa Valamossa. Bysanttilainen kuvaperinne näkyy ikoneissa ja mosaiikeissa.

Aito vai väärennös

Kävijä joutuu myös pohtimaan aitouden käsitettä: näyttely kysyy, erotatko väärennöksen aidosta. Mukana on neljä väärennettyä maalausta, jotka tulivat kokoelmaan vuonna 1956 lunastamatta jääneen lainan panttina. Nämä ovat Akseli Gallen-Kallela ja Helene Schjerfbeck -väärennöksiä. Schjerfbeck kuuluukin eniten väärennettyihin taiteilijoihin Suomessa. Nähtävillä on myös teos, jota epäillään Pehr Hilleström -väärennökseksi; asian tutkimus on vielä kesken.

Näyttely on esillä 2.9.2012 saakka. Taidemuseo Gösta sulkeutuu 3.9. laajennusosan rakennustöiden vuoksi.

Muut näyttely Göstassa 2.9. saakka: Göstan helmet sekä Tuulia Susiahon Lummelampi -videoinstallaatio.