Serlachius museot

Käykää rohkeasti
pidemmälle

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Serlachius-museot ovat avoinna talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18.

Sulje

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Avoinna:
talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18
kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18

Käykää rohkeasti
pidemmälle

Perjantai 25. Tammikuuta 2013

Gösta Serlachiuksen taidesäätiön hallitus sai uuden jäsenen

Kuvanveistäjä Anna-Kaisa Ant-Wuorinen on nimetty Gösta Serlachiuksen taidesäätiön hallitukseen vuosille 2013-2019.

 

Suomen taiteilijaseuran hallitus valitsi Ant-Wuorisen edustajakseen 15. tammikuuta. Hän seuraa tehtävässä taiteilija Heikki Häiväojaa.

Anna-Kaisa Ant-Wuorinen on syntynyt vuonna 1957 Helsingissä. Hän on koulutukseltaan konetekniikan diplomi-insinööri. Myöhemmin hän on suorittanut taideopintoja.

Hän on työskennellyt taiteen ja teknisen piirustuksen opettajana, tuotesuunnittelijana ja -kuvaajana. Nykyisin hän työskentelee päätoimisena taiteilijana.

Ant-Wuorinen on pitänyt kymmenkunta yksityisnäyttelyä ja hän on ollut mukana lukuisissa yhteisnäyttelyissä Suomessa ja ulkomailla. Hänen teoksiaan on muun muassa Helsingin kaupungin taidemuseossa, Suomen valtion ja Suomen taideyhdistyksen kokoelmissa. Julkisia teoksia on esillä muun muassa kulttuurikeskus Sandelsissa Helsingissä, Veikkolan koululla Kirkkonummella ja ravintola Chez Dominiquessa Helsingissä.

Ant-Wuorinen toimii tällä hetkellä Suomen Kuvanveistäjäliiton puheenjohtajana. Hän kuuluu myös Suomen taiteilijaseuran hallitukseen.

Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kotipaikka Mänttä on tullut hänelle tutuksi muun muassa Mäntän kuvataideviikoista, joille hän osallistui vuonna 2004. Hän korostaa yhteistyön merkitystä hallitustyöskentelyssä. - Pyrin toki tuomaan esille kuvanveistäjän näkökulman sopivissa tilanteissa, hän toteaa.

Gösta Serlachiuksen taidesäätiön hallitukseen valitaan neljä jäsentä Serlachiuksen sukuyhdistyksen piiristä. Yhden jäsenen nimeää aina Suomen taiteilijaseura, yhden Åbo Akademi ja yhden Suomen taideakatemia.

Hallituksessa toimivat tällä hetkellä Henrik de la Chapelle (pj), Stephan von Walzel (vpj), Antti Linnovaara, Åsa Ringbom, Susanna Serlachius, John Lindell ja Anna-Kaisa Ant-Wuorinen.


Perjantai 25. Tammikuuta 2013

Metsäperkele Helsingin kaupunginteatteriin

G. A. Serlachiuksen elämästä valmistuu näytelmä Helsingin kaupunginteatteriin maaliskuussa. Metsäperkele-näytelmän on kirjoittanut ja ohjaa Kari Heiskanen.

Näytelmä saa ensi-iltansa teatterin suurella näyttämöllä 21. maaliskuuta. G. A. Serlachiuksena nähdään Pertti Sveholm ja hänen vaimoaan Alice Serlachiusta esittää Aino Seppo.

Heiskanen sai kimmokkeen näytelmään historioitsija Teemu Keskisarjan kirjoittamasta Serlachiuksen elämäkerrasta Vihreän kullan kirous (Siltala). Näytelmä kertoo särmikkäästä paperipatruunasta, jonka oli vaikea tulla toimeen kenenkään kanssa ja jolla oli aina tuhat rautaa tulessa.

- Amerikan valloitus on tallentunut lännenfilmeihin, mutta meillä ei ole kuvattu 1800-luvun merkittävää historiallista murroskohtaa. Syntyi nykyaikainen kapitalismi, mutta myös työväenliike ja sosialismi.

- Serlachius osoitti rohkeutta luottaessaan omaan intuitioonsa, Kari Heiskanen korostaa.

Lisää aiheesta voi lukea Helsingin kaupunginteatterin sivuilta.

 


Maanantai 17. Joulukuuta 2012

Serlachius-museoiden teokset kiertävät maailmalla

Gösta Serlachiuksen taidekokoelmasta on parhaillaan lainassa runsaat sata teosta eri näyttelyissä Suomessa ja ulkomailla. Teoksia on voitu lainata tavallista runsaammin, sillä taidesäätiön oma taidemuseo Gösta on suljettuna laajennustöiden vuoksi kesään 2014 asti.

Groninger Museossa Hollannissa on lainassa kaksi maalausta Nordic Art 1880-1920 -näyttelyssä. Esillä on Akseli Gallen-Kallelan maalaus Tuonelan Matkalla (1888-1894) sekä ruotsalaisen taidemaalari Anders Zornin Luutunsoittajatar (1918).

Näyttely esittelee läpileikkauksen pohjoismaisesta taiteesta 1880-luvulta 1920-luvulle. Pohjoismaisen taiteen juuret ovat vankasti Keski-Euroopassa. Silti tuon ajan maalauksissa on selvä kansallinen leimansa.

Pohjoismainen taide kiinnostaa Keski-Euroopassa ja Yhdysvalloissa ja niihin onkin tuotettu viime vuosina useita pohjoismaisen taiteen näyttelyjä. Groninger Museon näyttelyn tavoitteena on tarjota entistä ehyempi kokonaiskuva aikakauden maalaustaiteesta. Näyttelyssä pureudutaan erityisesti 1900-luvun alun taiteeseen, jolloin realismi, naturalismi, symbolismi ja nouseva modernismi esiintyivät rinta rinnan myös Pohjoismaissa.

Näyttelyn on koonnut David Jackson, Venäjän ja Skandinavian taidehistorian professori Leedsin yliopistosta. Näyttely avattiin 9. joulukuuta 2012 ja se on esillä toukokuun 5. päivään 2013 asti. Sen jälkeen näyttely siirtyy Müncheniin, Saksaan.

Helene Schjerfbeckiä esillä Tukholmassa

Prins Eugens Waldemarsudde -museossa Tukholmassa on parhaillaan laaja Helene Schjerfbeckin teosten näyttely. Esillä on kaikkiaan 110 maalausta, jotka edustavat Schjerfbeckin tuotantoa hänen uransa alkuvaiheista aivan viimeisiin vuosiin asti.

Gösta Serlachiuksen taidesäätiö on lainannut näyttelyyn neljä Schjerfbeckin maalausta. Ne ovatNuorukainen (n. 1882), Helena Westermarckin muotokuva (1884), Hiihtäjätär (1909), Autoilija(Måns Schjerfbeck) vuodelta 1929.

Helene Schjerfbeck on kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaistaiteilijoita. Hän kulki teoksissaan pitkän matkan esittävyydestä kohti persoonallista, omakohtaisesta näkemyksestä kumpuavaa ilmaisua.

Prins Eugens Waldemarsudden näyttely on tuotettu yhteistyössä Ateneumin taidemuseon ja Göteborgin taidemuseon kanssa. Se on avoinna yleisölle 24. helmikuuta 2013 asti.

Gallen-Kallelat kiertävät Japanissa

Japanissa kiertää huhtikuuhun 2013 asti suuri suomalaista designia ja taidetta esittelevä näyttelyThe Essence of Finnish Design and Culture. Kaikkiaan viidessä eri taidemuseossa vieraileva näyttely avattiin huhtikuussa 2012 Aomorin taidemuseossa. Viimeisenä näyttelypaikkana on Hyogo Prefectual Museum of Art.

Serlachius-museoiden kokoelmista näyttelyssä on mukana kahdeksan Akseli Gallen-Kallelan maalausta. Taidesäätiön teoksia esitellään nyt ensimmäistä kertaa Japanissa.

Mäntän medicit Turun taidemuseossa

Turun taidemuseossa jatkuu 6. tammikuuta 2013 asti Mäntän medicit -näyttely, joka esittelee 90 kultakauden klassikkoa Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmista. Näyttely on jatkoa yhteistyölle, joka alkoi vuonna 2010. Tuolloin Mäntässä nähtiin Turun taidemuseon kokoelmia esittelevä näyttely.

Näyttelyssä on erityisen paljon teoksia Akseli Gallen-Kallelalta, jonka työskentelyä kauppaneuvos Gustaf Adolf Serlachius tuki taloudellisesti 1800-luvun loppupuolelta alkaen. Toinen taiteilija, joka nautti kauppaneuvoksen suorasta taloudellisesta tuesta ja monista tilaustöistä, oli kuvanveistäjä Emil Wikström.

G. A. Serlachiuksen veljenpoika Gösta Serlachius jatkoi setänsä työtä niin paperiteollisuusyhtiön johdossa kuin taiteen kerääjänä. Hän kartutti taidekokoelmaa Gallen-Kallelan töiden lisäksi muun muassa Gunnar Berndtsonin, Albert Edelfeltin, Magnus Enckellin, Juho Rissasen, Hugo Simbergin, Helene Schjerfbeckin ja Maria Wiikin teoksilla.

Edellisen kerran taidesäätiön teoksia on nähty Turussa yli 50 vuotta sitten. Mäntän medicejätäydentää Turun taidemuseon omista kokoelmista koottu Crème de la Crème -näyttely, joka esittelee myös Suomen taiteen kultakauden mestariteoksia.


Keskiviikko 14. Marraskuuta 2012

Taidemuseo Göstan laajennusosan urakoitsijat valittiin

Taidemuseo Göstan laajennustyöt alkavat Mänttä-Vilppulassa. Joenniemen kartanon yhteyteen nousee moni-ilmeinen puurakennus, joka käsittää noin 5100 neliötä. Uuden museorakennuksen pääurakoitsijana toimii Jämsän Kone- ja Rakennuspalvelu Oy.

 

LV-teknisten töiden urakasta vastaa Jämsän Vesi ja Lämpö Oy ja IV-teknisistä töistä MHS-Asennus Oy Lempäälästä. Sähkötyöt urakoi Are Oy / Jyväskylän toimisto. Rakennusautomaatio-, piha- ja eräistä pienemmistä urakoista päätetään myöhemmin.

Rakennustöiden kustannusarvio on tarkentunut noin 19 miljoonaan euroon. Hanke toteutetaan Gösta Serlachiuksen taidesäätiön omin varoin.

Työt Joenniemen alueella alkavat lähipäivinä maanrakennustöillä. Uuden museon on määrä valmistua huhtikuussa 2014. Gösta-museo on siihen asti suljettuna. Puurakenteinen, puistoa mukaileva laajennus sijoittuu Gösta-museon viereen ja se yhdistetään katetulla lasikäytävällä nykyiseen museoon. Museon pääsisäänkäynti siirtyy laajennusosaan.

- Museon perusrakenteena ovat liimapuupalkit, jotka jäävät näkyviin museon sisä- ja ulkotiloihin. Ulkoasussa vuorottelevat lasi- ja puupinnat, Serlachius-museoiden talous- ja hallintojohtaja Juha Roponen kertoo.

Toimitusjohtaja Matti Järvelä Jämsän Kone- ja Rakennuspalvelusta kertoo, että laajennus on monimuotoinen ja vaativa rakennuskohde, jossa on runsaasti käsityötä vaativia yksityiskohtia. - Museosta tulee persoonallinen ja omaperäinen kokonaisuus. En tiedä, löytyykö koko maasta vastaavaa, hän arvelee.

Järvelä arvioi museon laajennuksen työllistävän yksinomaan rakennusurakan osalta yli 50 henkeä. Kun sen päälle lasketaan vielä muut urakoitsijat, on hankkeella merkittävä työllisyysvaikutus lähiseudulla.

Museolaajennukseen tulee kolme erikokoista näyttelytilaa, juhlasali, ravintolatilat, museokauppa ja toimistotiloja. Museoon tulee myös runsaasti teknistä tilaa sekä asianmukaiset konservointitilat. Alan uusinta tekniikkaa Suomessa edustaa taidesäilytystiloissa käyttöön otettava vajaahappilaitteisto. Sen avulla säilytystilojen happipitoisuus voidaan laskea niin alhaiseksi, että useimmat kiinteät ja nestemäiset aineet eivät syty palamaan.

Rakennuksen pääsuunnittelusta on vastannut espanjalainen MX_SI architectural studio, joka voitti laajennuksesta käydyn arkkitehtikilpailun keväällä 2011. Arkkitehtitoimiston suomalaisena yhteistyökumppanina on toiminut Huttunen-Lipasti-Pakkanen Arkkitehdit Oy.

 

Tiistai 30. Lokakuuta 2012

Paperisydän kertoo Gösta Serlachiuksen elämäntarinan

Serlachius-museoilta on ilmestynyt uusi julkaisu. Filosofian tohtori Oula Silvennoisen kirjoittama Paperisydän, Gösta Serlachiuksen elämä, pureutuu nimensä mukaisesti G. A. Serlachius Osakeyhtiön vahvan johtajan Gösta Serlachiuksen (1876-1942) elämään.

Mänttään puuhiomon ja paperitehtaan perustaneen Gustaf Adolf Serlachiuksen veljenpoika Gösta Serlachius astui yhtiön johtoon, kun vanha patruuna kuoli 1901 ja yhtiö ajautui oman pojan Axel Ernstin johdolla nopeasti vaikeuksiin.

Gösta Serlachiuksesta kasvoi vahva ammattijohtaja, joka teki liike-elämässä harkittuja siirtoja, mutta ei kaihtanut riskejäkään. Sotien välisenä aikana hän oli yksi Suomen vaikutusvaltaisimmista teollisuusjohtajista ja merkittävä poliittinen taustavaikuttaja. Mäntästä Gösta Serlachius rakensi patriarkaalisen yhteisön, jossa yhtiö vaikutti kaikilla elämänalueilla.

Oula Silvennoisen mukaan Gösta Serlachius oli määrätietoinen ja monisärmäinen henkilö, joka oli valmis uhraamaan kaiken työlleen. Menestys liike-elämässä ei tarkoittanut menestystä henkilökohtaisessa elämässä. Serlachiuksen elämää varjostivat lähipiirissä tapahtuneet vararikot, erot, mielisairaus ja itsemurhat.

Kovan teollisuusjohtajan julkisivun takaa löytyi kuitenkin kauneutta rakastava taiteiden suosija. Gösta Serlachius keräsi yhden Pohjoismaiden mittavimmista yksityisistä taidekokoelmista. Sen säilyttämiseksi hän perusti Mänttään nimeään kantavan taidesäätiön.

Serlachius puhui itse paperisydämestään. Hänen sydämensä sykki paperille ja sen edut olivat ensimmäisenä mielessä. Samalla nimi viittaa sydänvaivoihin, jotka varjostivat hänen elämäänsä 20 viimeistä vuotta.

Paperisydän jatkaa Serlachius-elämäkertojen sarjaa. Sen ensimmäinen osa, Teemu Keskisarjan kirjoittama Vihreän kullan kirous, G. A. Serlachiuksen elämä ja afäärit, ilmestyi vuonna 2010.