Serlachius museot

Käykää rohkeasti
pidemmälle

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Serlachius-museot ovat avoinna kesällä 1.6.–31.8. joka päivä 10–18, talviaikaan 1.9.–31.5. ti–su 11–18.

Sulje

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Avoinna:
talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18
kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18


Käykää rohkeasti
pidemmälle

Maanantai 18. Marraskuuta 2019

Serlachius-museot ja Fazer jatkavat yhteistyötä – historiallinen marmeladirasia joulumyyntiin

Serlachius-museoiden ja Fazerin yhteistyö jatkuu, kun joulumyyntiin saadaan jo toinen taiteilija Olga Gummerus-Ehrströmin (1876–1938) historiallisella kuvalla koristettu marmeladirasia. Tällä kertaa erikoisrasian saivat perinteikkäät Finlandia-marmeladit.
 

Serlachiuksen kokoelmiin kuuluva Amor-aiheinen kuvitus on suunniteltu alunperinkin Fazerin marmeladirasiaan, ja se ajoittuu vuosiin 1908–1909. Makeisrasioita myydään Serlachiuksen museokauppojen ja verkkokaupan lisäksi Fazer Experience -vierailukeskuksen myymälässä.

Loppuvuodesta 2018 Serlachius-museot ja Fazer julkaisivat Olga Gummerus-Ehrströmin kuvittaman Pihlaja-marmeladien erikoispakkauksen. Makeiset tunnetaan paremmin Kettukarkkeina. Olga Gummerus-Ehrström suunnitteli 1900-luvun alkupuolella Fazerille myymälätölkkien etikettejä ja makeispakkauksia. Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmiin kuuluu parikymmentä tällaista luonnosta tai vedosta.

Olga, kutsumanimeltään Olli, oli monipuolisesti lahjakas taiteilija, joka teki miehensä Eric O. W. Ehrströmin eli Bucklanin (1882–1934) työparina ja itsenäisesti mm. maalauksia, lasimaalauksia, kuvituksia, muotipiirroksia, käsityömalleja ja veistoksia.

Pariskunta suhtautui intohimoisesti työhönsä, ja heidän kiinnostuksenkohteensa ulottuivat laajalle: taiteen lisäksi luonnontieteisiin, kirjallisuuteen, arkkitehtuuriin, vieraisiin kieliin ja kulttuureihin sekä kulinarismiin ja muotiin. Lapseton pariskunta testamenttasi koko taiteellisen jäämistönsä ystävänsä ja mesenaattinsa Gösta Serlachiuksen perustamalle taidesäätiölle.

Pariskunnan elämäntyötä käsittelevä laaja näyttely Olli ja Bucklan – Ehrströmien elämä ja taide avattiin tammikuussa 2019 Serlachius-museoissa. Sen on nähnyt jo noin 78 000 kävijää. Näyttely jatkuu taidemuseo Göstassa 12.1.2020 saakka ja Gustaf-museossa 3.5.2020 saakka. Näyttelyssä esillä olevista teoksista suurinta osaa ei ole koskaan aiemmin esitelty julkisesti.

Finlandia-marmeladeilla värikäs historia

Marmeladit ovat Fazerin vanhimpia tuotteita, niitä on valmistettu jo 1800-luvun lopulta lähtien. Ne pakattiin näyttäviin pakkauksiin ja lahjarasioihin, joiden kuvittajiksi kutsuttiin tunnettuja suomalaisia taiteilijoita. Kuvituksia ovat tehneet mm. Akseli Gallen-Kallela ja Tove Jansson.

Finlandia-kuulien alkuperäinen nimi oli Kruunajaismarmeladi, ja niiden tarina juontaa yli sadan vuoden taakse. Vuonna 1902 hedelmämarmeladeja lähetettiin Englannin tulevan kuninkaan Edward VII:n kruunajaisiin. Näyttävään kruunajaisrasiaan oli painettu tarkka jäljennös kuninkaan kruunusta. Vuonna 1947 marmeladeja taas lähetettiin häälahjaksi prinsessa Elisabetille, tulevalle kuningattarelle.

Kruunajaismarmeladin nimi muuttui vuonna 1948 Finlandiaksi, mutta rasiassa on edelleen muistona kruunun kuva. Alun perin Finlandia-makeisia valmistettiin Helsingissä Tehtaankadulla. Tänä vuonna klassikkotuotteen reseptiä on päivitetty ja marmeladit sopivat nyt myös vegaaneille.

Seuraa Serlachius-museoita:
facebook.com/serlachius

twitter.com/serlachius
instagram.com/serlachiusmuseums

www.serlachius.com

Käyntiosoitteet:

Serlachius-museo Gösta: Joenniementie 47, 35800 Mänttä
Serlachius-msueo Gustaf: R. Erik Serlachiuksen katu 2, 35800 Mänttä

Lisätiedot:
Serlachius-museot: Susanna Yläjärvi, tiedottaja, p. 050 560 0156, susanna.ylajarvi@serlachius.fi

Fazer Makeiset: Liisa Eerola, viestintäjohtaja, 044 710 8860, liisa.eerola@fazer.fi

 


Maanantai 11. Marraskuuta 2019

Miniteatterikesä tuo kesän keskelle marraskuuta– tapahtuma yhdistää teatteri- ja kuvataiteen Serlachius-museoissa viikonloppuna

Tampereen Teatterikesän ja Serlachius-museoiden yhteistyössä toteuttama Miniteatterikesä tuo teatterin iloa taidekaupunki Mänttä-Vilppulaan 16.–17. marraskuuta. Toista kertaa järjestettävä minifestivaali yhdistää teatteri- ja kuvataiteen ja tarjoaa esittävän taiteen helmiä niin aikuisille kuin lapsillekin taidemuseo Göstassa.

Miniteatterikesän aloittaa lauantaina 16. marraskuuta klo 12 Grus Grus Teatterin koko perheelle suunnattu esitys Koivuhiiri ja päästäinen. Sadunkerrontaa ja piirtämistä yhdistävä seikkailu on tarina erilaisuuden hyväksymisestä, pelkojen voittamisesta ja rakkaudesta. Ohjauksesta vastaa Ville Kurki ja näyttämöllä nähdään Sofia Molin. Esityksen jälkeen perheille on tarjolla maksuton työpaja taidemuseon pedatilassa.

Minä maalaan teidät kaikki on taiteilija Helene Schjerfbeckin elämästä kertova monologi, jonka tulkinnasta vastaavat näyttelijä Kati Outinen ja tanssija Annatuuli Saine. Esityksen on tuottanut Teatteri Jurkka ja OutisKati, ja se nähdään taidemuseo Göstassa klo 17.

Lauantai-iltaa voi jatkaa nauttimalla popkanteletar Ida Elinan konsertista ravintola Göstassa klo 20.30. Klassisen musiikin koulutuksen saanut kanteletar, laulaja ja lauluntekijä esittää tunnetuista popkappaleista omia, kiehtovia tulkintojaan.

Anton Tšehovin Lokki huipentaa Miniteatterikesän sunnuntaina 17. marraskuuta klo 13. Kaksi valloittavaa näyttelijää, Ella Mettänen ja Eero Ojala, kaivautuvat klassikkonäytelmän ytimeen ja vaihtavat notkeasti roolista toiseen. Mitään ei ole Lokkiin lisätty, jotain kylläkin poistettu, mutta huumori ja draama säilytetty.

”Nyt toistamiseen Mänttä-Vilppulassa toteutettava Miniteatterikesä on ainutlaatuinen, erilaisten toimijoiden yhdessä aikaansaama projekti, jonka tavoitteena on tuottaa aitoja elämyksiä erilaisille yleisöille. Teatterin taika tulee yhden viikonlopun aikana kaikkien ulottuville, niin lapsille kuin aikuisille”, kehitysjohtaja Päivi Viherkoski Serlachius-museoista toteaa.

Viherkoski ja Tampereen Teatterikesän toiminnanjohtaja Hanna Rosendahl pitävät tärkeänä toteuttaa käytännössä sitä kulttuuriyhteistyötä, johon Euroopan 2026 kulttuuripääkaupungiksi hakeva Tampere ja ympäröivät Pirkanmaan kunnat Mänttä-Vilppula mukaan lukien tähtäävät.

”Yhteistyömme edistää Tampere 2026 -hankkeen kattoteemaa, yhdenvertaisuutta. Me saamme mahdollisuuden tuoda ammattiteatteria keskuskaupungin ulkopuolelle seudulle, jossa sitä nähdään vain harvoin”, kertoo Rosendahl.

Tampereen Teatterikesän ja Serlachius-museoiden kanssa Miniteatterikesän toteuttavat ravintola Gösta ja Autokeskus Tampere Oy. Tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2017.

Ohjelmisto löytyy Serlachius-museoiden verkkosivuilta: http://www.serlachius.fi/fi/info/miniteatterikesa/

Liput Serlachius-museoiden myyntipalvelusta p. 040 166 3480 tai sales@serlachius.fi.

Median akkreditoituminen ja mahdolliset haastattelupyynnöt: Serlachius-museot, tiedottaja Susanna Yläjärvi p. 050 560 0156


Perjantai 25. Lokakuuta 2019

Italian nykytaiteilijat etsivät onnea Serlachius-museoissa

Onnea etsimässä -näyttely tuo Serlachius-museoihin joukon italialaisia nykytaiteilijoita. Luovuus on tarjonnut heille vastavoiman kohdata talouskriisin mukanaan tuomat ongelmat, jotka ovat koetelleet Italiaa runsaan vuosikymmenen ajan. Maria Stella Bottain, Lorella Scaccon ja Pirjo Immosen kuratoiman näyttelyn punaisena lankana on onnen etsiminen.

Näyttelyssä on mukana neljätoista nykytaiteilijaa tai taiteilijaryhmää. He edustavat sukupolvea, joka on kokenut vuoden 2008 talouskriisin seurauksineen ja reagoinut siihen omassa tuotannossaan. He ovat nuoria tai uransa jo vakiinnuttaneita taiteilijoita eri puolilta Italiaa. Useimmat heistä esittäytyvät nyt ensimmäistä kertaa Pohjoismaissa.

Näyttelyn taiteilijat ovat Yuri Ancarani, Silvia Camporesi, Loris Cecchini, Federica Di Carlo, Goldschmied & Chiari, Francesco Jodice, Marzia Migliora, Matteo Montani, Okkult Motion Pictures (Alessandro Scali & Marco Calabrese), Federico Pietrella, Pietro Ruffo, Marinella Senatore, Federico Solmi ja ZimmerFrei.

Ajatus näyttelystä ja siihen liittyvästä julkaisusta on syntynyt italialais-suomalaisena yhteistyönä. Kuraattorit Maria Stella Bottai, Lorella Scacco ja Pirjo Immonen halusivat koota italialaisen nykytaiteen runsauden yhteisnäyttelyksi, joka sai lopullisen muotonsa vierailuilla taiteilijoiden työhuoneisiin eri puolille Italiaa.

Onnea etsimässä ei esittele teoksia, joiden aiheena on onni tai jotka kuvaavat puhdasta onnellisuutta. ”Esillä ei siis ole postikorttien Bella Italia vaan pikemminkin sen vastakohta: se mitä Italiassa tapahtuu juuri nyt”, Pirjo Immonen tiivistää. Maalaukset, veistokset, installaatiot, videot, mediataide ja performanssit piirtävät kuvaa tämän päivän todellisuudesta Italiassa.

Maria Stella Bottain mukaan onnellisuudelle ei ole yleispätevää luonnehdintaa. ”Onnellisuudesta ja sen saavuttamisesta on yhtä monta näkemystä kuin näyttelyssä on taiteilijoita.” Näyttelyn teoksiin kiteytyy taiteilijoiden luovuus ja energia. Ne tutkivat valoa, maisemaa ja kauneutta, mutta myös taloudellista ja poliittista valtaa, maailman muuttumista ja sen mukanaan tuomia muuttoliikkeitä.

Kuraattorit pohtivat keskenään ja yhdessä taiteilijoiden kanssa, miten Italiassa nykyisin etsitään onnellisuutta. Taiteilijoille selviytymisen keinoja ovat yhteisöllisyys, siviilivastarinta ja protesti, perinteiden elvyttäminen ja kauneuden syvällinen mietiskely, onpa se luonnon tai ihmisen synnyttämää. Lorella Scaccon mukaan näyttelyyn valitut taiteilijat osoittavat, että pitkän kriisin aikana on tärkeää kyetä voittamaan vastoinkäymiset etsimällä uusia selviytymiskeinoja ja näkökulmia onnelliseen elämään.

Taiteilijoista Loris Cecchini, Marzia Migliora, Matteo Montani ja Goldschmied & Chiari ovat mukana näyttelyn avajaisissa ja Serlachius-museoissa järjestettävässä tiedotustilaisuudessa 25.10.2019.

Lisätietoa taiteilijoiden teoksista löydät TÄÄLTÄ.

Näyttelyyn liittyvä oheisohjelma:

La 26.10.2019 Kuraattorit Maria Stella Bottai, Lorella Scacco ja Pirjo Immonen esittelevät näyttelyä suomeksi ja englanniksi klo 13 ja 15.
Su 8.3.2020 Marinella Senatoren performanssi, joka valmistuu hänen Kertovan tanssin koulunsa (The School of Narrative Dance) järjestämissä työpajoissa Mäntässä.

Lisätiedot ja kuvapyynnöt:

Susanna Yläjärvi, Serlachius-museoiden tiedottaja, p. 050 560 0156, susanna.ylajarvi@serlachius.fi

Seuraa Serlachius-museoita:
facebook.com/serlachius   twitter.com/serlachius   instagram.com/serlachiusmuseums

Serlachius-museot ovat avoinna talviaikaan 1.9.–31.5. tiistaista sunnuntaihin klo 11–18.

Käyntiosoitteet:
Serlachius-museo Gösta, Joenniementie 47, 35800 Mänttä, Finland
Serlachius-museo Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2, 35800 Mänttä, Finland

     

Cento anni d’Italia in Finlandia | A Hundred Years of Italy in Finland


 


Keskiviikko 23. Lokakuuta 2019

Valeasuisia omakuvia, glamouria ja sellua Serlachiuksen näyttelyissä 2020

Serlachius-museoissa nähdään vuonna 2020 monipuolinen näyttelyohjelma valeasuisista omakuvista ja interaktiivisiin veistoksiin ja klassikkoelokuvien puvustuksista sellunkeittoon. Näyttelyt tuovat Suomeen kansainvälisesti tunnustettuja taiteilijoita ja esittelevät Suomen nykytaiteen kiinnostavia nimiä.

Rodney Graham (s. 1949) on Kanadan arvostetuimpia nykytaiteilijoita, joka on esiintynyt eri puolilla maailmaa. Hänet tunnetaan erityisesti monumentaalisista valokuvateoksistaan: valeasuisista omakuvista, joissa hän omaksuu erilaisia kuvitteellisia rooleja. Serlachius-museo Göstassa 25.4.–4.10.2020 esillä oleva näyttely on taiteilijan ensiesiintyminen Suomessa. Näyttelyn kuraattori on Timo Valjakka.

Harvinainen kokoelma maailman tunnetuimpien elokuvien puvustuksia tulee esille Gustaf-museon näyttelyyn Glamour – Oscarin arvoisia pukuja 30.5.–20.9.2020. Puvut ovat maineikkaan italialaisen elokuvapuvustamon Tirelli Costumin valmistamia, ja ne ovat tuoneet tekijöilleen lukuisia Oscar-palkintoja ja -ehdokkuuksia vuosien saatossa. Näyttelyn kuratoivat Cornelia Bujin, Italo Nunziata ja Hannu Palosuo.

Lontoossa asuva ja työskentelevä Rachel Kneebone (s. 1973) valmistaa arvoitukselliset veistoksensa valkoisesta posliinista. Teoksissa ihmiskehon fragmentit sekoittuvat toisiinsa ja tunnistamattomiin orgaanisiin muotoihin. Kneebonen teoksissa rokokoon kepeys sekoittuu nykymaailman ongelmiin ja tulevaisuus sulautuu renessanssin optimismiin. 24.10.2020–18.4.2021 taidemuseo Göstassa esillä olevan näyttelyn kuratoi Timo Valjakka.

Valokuvataiteilija Nanna Hännisen (s. 1973) näyttely How About the Future? on retrospektiivinen katsaus hänen tuotantoonsa. Hän käsittelee teoksissaan yksilön turvattomuuden ja ulkopuolisuuden teemoja. Uusimmissa teoksissaan hän paneutuu ilmastonmuutokseen ja sen mukanaan tuomiin valintoihin. Laura Kuurneen kuratoima näyttely on esillä 1.2.2020–7.3.2021 taidemuseo Göstassa.

Petri Eskelinen (s. 1975) tunnetaan liikkuvista, interaktiivisista veistoksistaan. Puusta rakennetut mekaaniset veistokset heräävät hetkeksi henkiin museokävijän käyttäessä niitä. Uusimmissa teoksissaan hän on pohtinut kasvien kykyä ajatella. Hänen näyttelynsä Toimintamuisti on esillä taidemuseo Göstassa 21.3.–30.8.2020, ja sen kuratoi Laura Kuurne.

Maamme tunnetuimpiin nykytaiteilijoihin lukeutuvan Jani Leinosen (s. 1978) näyttely Totuus – The Truth on vuosisatoja vanhoilla lasimaalaustekniikoilla toteutettu maaginen tilateos. Se on myös sukellus propagandan ja manipuloinnin pitkään historiaan – ja värikkääseen nykyisyyteen. Leinosen näyttely on esillä Göstassa 19.9.2020–7.3.2021.

Gustaf-museossa 29.2.2020 avautuva Selluportin takana kertoo selluloosan valmistuksesta Suomen viimeisessä sulfiittiselluloosatehtaassa Mäntässä. Haastatteluihin perustuva näyttely lähestyy aihetta arjen ja työn tekemisen kautta. Milla Sinivuori-Hakasen kuratoima näyttely palauttaa entisen Serlachius-yhtiön pääkonttorin entistä tiiviimmin teollisuushistoriallisille juurilleen.

Taidemuseo Göstan näyttelyistä ensi vuodelle jatkuu lauantaina 26.10. avautuva Onnea etsimässä – Italian nykytaidetta. Näyttelyyn liittyy taiteilija Marinella Senatoren Kertovan tanssin koulussa valmistuva performanssi, joka esitetään 8.3.2020 taidemuseossa osana Italia-viikonlopun ohjelmaa.

Lisätiedot ja kuvapyynnöt:
Susanna Yläjärvi, Serlachius-museoiden tiedottaja, p. 050 560 0156, susanna.ylajarvi@serlachius.fi
 


Maanantai 14. Lokakuuta 2019

Serlachius-museot toteutti kaksi uniikkia korua historiallisten mallien inspiroimana

Serlachius-museot on toteuttanut kaksi persoonallista korua, jotka ovat 1900-luvun alussa vaikuttaneen suomalaisen taiteilijan ja taidekäsityöläisen Eric O. W. Ehrströmin (1881–1934) suunnittelemat.

Vuosisadan alun art nouveau -tyylisuuntaa henkivät korut sopivat mutkattomasti tämän päivän arki- ja juhlakäyttöön ja ovat yksilöllisiä lahjatuotteita. Korut on valmistanut käsityönä Serlachius-museoille Kultasepät Andreasen Tampereelta. Kahta uutuuskorua on saatavilla ainoastaan Serlachius-museoiden myymälöistä Mäntästä ja museon verkkokaupasta kauppa.serlachius.fi.

Kultaisten emalikoristeisten korvakorujen mallina on taiteilijan 1900-luvun alussa valmistama korvakorupari. Runsas koristeiden käyttö ja emalointi olivat aikakauden korutöissä villitys, ja Ehrström oli näiden tekijänä virtuoosimainen. Korujen materiaalina hän käytti alkuaikoina kuparia ja hopeaa, mutta myöhemmin myös kultaa ja norsunluuta. Edes oikean käden menettäminen tapaturmassa 1920-luvun lopussa ei lannistanut taidokasta koruseppää, vaan hän paneutui työskentelyyn vasemmalla kädellä ja vaihtoi korutöidensä materiaalin pehmeään norsunluuhun.

Näyttävän kokoinen riipus on hopeaa ja sen malli pohjautuu taiteilijan piirtämään koruluonnokseen. Riipuksessa voi nähdä kasvien rönsyileviä versoja ja niiden silmuja tai kukintoja. Ehrströmin kiinnostus ja väsymätön uteliaisuus suuntautui lähes kaikkialle niin taiteessa kuin elämässä yleensä. Sanotaan, että hänessä eli romanttinen rakkaus luontoon ja sen tutkimiseen. Myös taiteilijan korusuunnitelmissa eloon heräsivät kasvit, hyönteiset ja niiden mikroskooppiset yksityiskohdat.

Ehrströmin korutuotannon huippukausi ajoittui 1910-luvun loppupuoleen. Suomalaiseen koruhistoriaan hän on jättänyt jälkensä puhtaan art nouveaun edustajana. Ehrströmin koruja pidettiin ”ajan korkeimpana muotina” ja taiteilijaa pyydettiin tunnettujen sukujen ja perheiden hovivalmistajaksi.

Serlachius-museoiden kokoelmassa on yli 4 000 taiteilijapariskunta Eric. O. W. Ehrströmin ja hänen vaimonsa Olga Gummerus-Ehrströmin (1876–1938) teosta. Kokoelma kattaa valmiita teoksia, luonnoksia ja erityyppisiä taideteollisia töitä. Eric Ehrström oli yksi vuorineuvos Gösta Serlachiuksen (1876–1942) luottotaiteilijoista. Taiteilijaparin hallussa ollut tuotanto siirtyi Gösta Serlachiuksen taidesäätiölle testamenttilahjoituksella vuonna 1936.

Olli ja Bucklan – Ehrströmien elämä ja taide -näyttely esittelee monipuolisen taiteilijapariskunnan elämäntyötä ja tuotantoa laajasti Serlachius-museoissa. Olga Gummerus-Ehrström oli lahjakas muotokuvamaalari, joka kuitenkin luopui taidemaalarin urastaan ja toimi miehensä työparina tämän taidehankkeissa. Olga suunnitteli myös itsenäisesti lasimaalauksia ja tuote-etikettejä. Hän piti miehensä kanssa muoti- ja ruokapalstaa vuonna 1917 perustetussa Suomen Kuvalehdessä.

Suuri osa näyttelyn teoksista on esillä ensimmäistä kertaa. Serlachius-museo Göstassa näyttely jatkuu tammikuuhun 2020 saakka, Gustaf-museossa toukokuun alkuun.

Lisätiedot:
Korut: suunnittelija Johanna Liukko, Serlachiuksen museokaupat, p. 040 162 5483, johanna.liukko@serlachius.fi 
Näyttely: tutkija Helena Hänninen, Serlachius-museot, p. 040 832 1692, helena.hanninen@serlachius.fi