Serlachius museot

Käykää rohkeasti
pidemmälle

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Serlachius-museot ovat avoinna talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18.

Sulje

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Avoinna:
talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18
kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18


Käykää rohkeasti
pidemmälle

Keskiviikko 24. Lokakuuta 2018

Serlachius esittelee 2019 kansainvälistä nykytaidetta ja laajasti omia kokoelmia vuonna 2019

Serlachius-museot esittelee vuonna 2019 nykytaidetta niin Yhdysvalloista kuin Euroopastakin. Amerikkalainen Matthew Day Jackson ja irlantilainen Gerard Byrne saavat seuraa italialaisista nykytaiteilijoista. Taidesäätiön omat kokoelmat ovat esillä Ehrströmin taiteilijapariskunnan tuotantoa esittelevässä näyttelyssä sekä Göstan kartanon uudessa kokoelmaripustuksessa.

Kesällä 2019 taidemuseo Göstan suuren näyttelytilan täyttävät Matthew Day Jacksonin figuratiiviset veistokset. Katsoja pääsee kokemaan näyttelyn sitä varten luodun roolipelin kautta. Peli ammentaa samasta post-apokalyptisestä kertomuksesta, josta myös veistokset kumpuavat. 18. toukokuuta avautuvan Olennollisesti tuttu -näyttelyn kuratoi Timo Valjakka.

Irlantilaisen Gerard Byrnen näyttely In Our Time avautuu taidemuseo Göstassa 21. syyskuuta. Kyseessä on kiitetty videoteos, joka kertoo kuvitteellisen kaupallisen radioaseman rutiineista. Byrne on luonut tutkielman radiosta ajan mallina ja herättää kysymyksiä kollektiivisesta muistista ja yhteisöllisyydestä. Näyttelyn kuratoi Laura Kuurne.

Onnea etsimässä –  Italian nykytaidetta tuo 26. lokakuuta 2019 joukon kiinnostavia italialaisia nykytaiteilijoita Serlachius-museo Göstaan. Monille heistä luovuus ja energia ovat merkinneet vastavoimaa Italiaan vuonna 2008 iskeneelle taloudelliselle ja poliittiselle kriisille.

Onnen etsiminen on punaisena lankana näyttelyssä, jossa ovat mukana Yuri Ancarani, Silvia Camponesi, Loris Cecchini, Federica Di Carlo, Goldschmied & Chiari, Francesco Jodice, Marzia Migliora, Matteo Montani, Okkult, Federico Pietrella, Pietro Ruffo, Marinella Senatore, Federico Solmi ja Zimmerfrei. Näyttelyn kuratoivat Maria Stella Bottai, Lorella Scacco sekä Pirjo Immonen.

Omia kokoelmia useissa näyttelyissä

Gösta Serlachiuksen taidesäätiön omat kokoelmat ovat poikkeuksellisen näyttävästi esillä vuoden 2019 näyttelyissä. Tammikuun 26. päivä avautuu näyttely Olli ja Bucklan – Ehrströmien elämä ja taide. Kahteen museoon levittäytyvä näyttely tuo ensimmäistä kertaa yleisön nähtäville Ehrströmin taiteilijapariskunnan tuotantoa tässä laajuudessa.

Taidemuseo Göstan näyttely keskittyy Olga Gummerus-Ehrströmin maalauksiin ja piirroksiin. Gustaf-museossa on esillä Eric O. W. Ehrströmin taideteollista tuotantoa, pienesineitä, koruja, luonnoksia sekä pariskunnan yhteisiä projekteja.

Näyttely perustuu Ehrströmien Gösta Serlachiuksen taidesäätiölle 1930-luvun puolivälissä tekemään testamenttilahjoitukseen, joka on perusteellisen luettelointityön jälkeen saatu tutkimuskäyttöön. Näyttelyn kuratoivat Helena Hänninen ja Pälvi Myllylä.

Göstan kartanossa avataan 6. huhtikuuta uusi kokoelmaripustus Kartanon klassikot, joka esittelee Serlachiuksen taidesäätiön omistamia Suomen kultakauden sekä vanhan eurooppalaisen taiteen klassikoita. Tyylikkäässä, perinteitä kunnioittavassa ripustuksessa on läsnä vanha kunnon kartanon henki. Näyttelyn kuratoi Veikko Halmetoja.

Kaukana viileä varjo – pieni näyttely väristä avautuu 23. helmikuuta. Näyttely nostaa esiin värinkäytön helmiä Serlachiuksen kokoelmista ja tarjoaa samalla tietoa väreistä ja niiden historiasta. Näyttelyn on kuratoinut Laura Kuurne yhteistyössä väriasiantuntija Hannele Karppisen kanssa.

Johanna Lecklinin 23. helmikuuta Gustaf-museossa avautuva näyttely Olipa kerran, tässä paikassa pureutuu vuoteen 1918 ja tarkastelee Suomen sisällissodan mahdollisia vaikutuksia ja jälkiä. Näyttely koostuu valokuvasarjasta ja liikkuvan kuvan installaatiosta, jonka tapahtumat sijoittuvat nykypäivään.

Lue lisää näyttelyistä: http://www.serlachius.fi/fi/nayttelyt/tulevat-nayttelyt/

Lisätiedot:
Tiedottaja Susanna Yläjärvi, p. 050 560 0156, susanna.ylajarvi@serlachius.fi
 


Perjantai 19. Lokakuuta 2018

Serlachius-museoille oma taidemukisarja

Serlachius-museot on tuonut myyntiin kotimaisen, käsin valmistetun taidemukisarjan. Mukeissa esittäytyvät teokset ovat poimintoja Gösta Serlachiuksen taidesäätiön taidekokoelman tunnetuista ja rakastetuista teoksista.

Tyylikkäät mukit ovat syntyneet Serlachius-museoiden ja muotoilija, TaM Päivi Rintaniemen yhteistyönä. Sarjan kahdessa ensimmäisessä mukissa on yksityiskohta Helene Schjerfbeckin maalauksista. Autoilija (Måns Schjerfbeck) vuodelta 1929 julkaistiin lokakuussa. Punaposkinen tyttö vuodelta 1927 tulee myyntiin loppuvuonna 2018.

– Taideteosten somistama mukisarja täydentyy tulevina vuosina. Muki pysyy samana, mutta julkaisemme uusia, eri taiteilijoilta poimittuja kuva-aiheita. Taidemukeja voi kerätä vuosimukien tapaan. Tuote on myös erinomainen lahja taiteen ystävälle, kertoo museokaupan suunnittelija Johanna Liukko.
 
Taideteoksen kuva on tuotu osaksi mukin muotokieltä hienostuneella ja modernilla tavalla. Kuva on sijoitettu siten, että se tuo kattauksessa iloa koko pöytäseurueelle. Muki on kevyttä vitroposliinia, jossa on lämmin, valkoinen sävy. Mukin tilavuus on 0,25 litraa, ja se kestää käytön astianpesukoneessa sekä mikroaaltouunissa.

Mukimalli on Rintaniemen suunnitteleman ja valmistaman Amfora-astiasarjan klassikko, jonka muoto syntyi jo 1980-luvun alussa dreijattuna sarjana. Jokainen astia valmistuu edelleen käsityönä, kuten myös taideteoksesta valmistetun kuvan kiinnitys, joka poltetaan esineeseen korkeassa lämpötilassa.

Päivi Rintaniemi osn tehnyt pitkän uran muotoilijana. Hän on tunnettu käyttö- ja sisustusesineistään sekä veistoksistaan. Rintaniemi on saanut muotoilun valtiopalkinnon 2008 sekä kansainvälisen °58 Premio Faenzan pääpalkinnon Italiassa 2013.

– Museokaupoille tarjotaan paljon tusinatuotantona valmistettavaa ulkomaista tavaraa. Halusimme laadukkaan kotimaisen käyttöesineen, joka esittelisi persoonallisella tavalla kokoelmamme teoksia. Museolle räätälöidyt omat taidetuotteet ovat niitä kaupan halutuimpia, sanoo Johanna Liukko.

Taidemukin hinta on 34 e. Sitä myydään Serlachius-museoiden museokaupoissa sekä verkkokaupassa: kauppa.serlachius.fi

Lisätiedot:
Suunnittelija Johanna Liukko, p. 040 162 5483, johanna.liukko@serlachius.fi
 


Perjantai 12. Lokakuuta 2018

Kiven aika – Harry Kivijärvi ja kuusi suomalaista nykykuvanveistäjää

Harry Kivijärven (1931–2010) modernistiset, kiveen veistetyt teemat olivat osa Suomen kuvanveiston kansainvälistä menestystä 1960–70-luvuilla. Serlachius-museoissa 13.10. avautuvassa Kiven aika -näyttelyssä kivenveiston tuhatvuotisia perinteitä jatkavat Harry Kivijärven lisäksi kuusi nykykuvanveistäjää: Maria Duncker, Timo Hannunen, Aaron Heino, Anne Koskinen, Laura Könönen ja Ville Mäkikoskela.

Harry Kivijärvi oli perehtynyt ihmisen ja kiven yhteiseen historiaan, ja hänen työskentelyään leimasi kunnioitus muinaisia kulttuureita kohtaan. Kiven aika esittelee Kivijärveä paitsi taiteilijana, myös taiteen keräilijänä ja kivenveiston vanhojen perinteiden tutkijana.

Oman ilmaisunsa Harry Kivijärvi löysi kansainvälisestä modernismista. Hänen teoksilleen tyypillisiä ovat selkeät muodot sekä sileän ja karheaksi jätetyn pinnan vuoropuhelu. Taiteilijaa kiehtoi kahden kivimassan välinen jännite, joka huipentui Kivijärven tunnetuimpaan teokseen, J. K. Paasikiven muistomerkkiin Itä ja Länsi vuodelta 1980.

Harry Kivijärvi loi määrätietoisesti kansainvälistä uraa ja edusti Suomea muun muassa Sẫo Paulon biennaalissa, Venetsian biennaalissa ja Pariisin FIACissa ja muissa näyttelyissä eri puolilla maailmaa. Kiven aika -näyttelyssä nähdään pieni otos kansainvälisestä modernismista, johon Kivijärven teokset sijoittuvat. Tämän kokonaisuuden on koonnut tutkija Tomi Moisio.

Kivi taipuu nykypäivän aiheisiin

Harry Kivijärvi toimi pitkään taideopettajana ja -vaikuttajana kantaen huolta kivenkäsittelytaidon jatkumisesta. Kiven aika -näyttelyssä kivenveiston perinteitä jatkavat kuusi nykykuvanveistäjää, jotka edustavat hyvin erilaisia taiteentekemisen tapoja. Kivijärven tavoin jokainen heistä on löytänyt omaleimaisen tyylinsä, ja kaikki he työstävät itse kiveä.

Kivijärven teosten maaperää oli ihmisen rakentama kulttuuri. Niiden rinnalle Laura Könönen (s. 1980) ja Ville Mäkikoskela (s. 1975) tuovat näyttelyyn urbaanin muotokielen ja nykyihmisen kaupunkikulttuurin: dioriittisen jättikaiuttimen tai marmoriin veistetyn kertakäyttökulttuurin.

Aaron Heinolle (s. 1977) kivi on yksi monista materiaaleista. Siinä missä Kivijärven veistoksissa voi nähdä hienovaraisen orgaanisen liikkeen, Heinon marmorit ovat alkuvoimaisia. Hän ammentaa teoksiinsa sisältöä elämästä itsessään, sen jatkuvasta muutoksesta ja elollisen halusta lisääntyä.

Kiinnostus luonnon muovaamiin kiviin ja kiven pitkään historiaan yhdistää Maria Dunckeria (1963), Timo Hannusta (s. 1969) ja Anne Koskista (s. 1969). Duncker on käyttänyt veden hiomia rantakiviä animaatioteoksensa materiaalina. Timo Hannusen aikaa ja ympäristön tilaa käsittelevät, mustaan kiveen veistetyt teokset ovat puolestaan kuin luonnon muovaamia arkeologisia löydöksiä.

Anne Koskinen on veistänyt teoksensa jääkauden siirtelemiin luonnonkiviin. Hänen teossarjansa saksankielisellä nimellä Findling on kaksoismerkitys: siirtolohkare ja löytölapsi. Veistokset voi nähdä muistomerkkeinä juuristaan tietämättömille lapsille. Toisaalta ne muistuttavat edelleen toteutuvasta käytännöstä: ei-toivottujen lasten, usein tyttöjen, hylkäämisestä.

Kokoelma Kivijärvi lahjoituksena Serlachiukselle

Harry Kivijärvi säätiöi vielä eläessään kokoelmansa keskeisiä teoksia. Kokoelma lahjoitettiin taiteilijan kuoleman jälkeen vuonna 2011 Gösta Serlachiuksen taidesäätiölle. Se sisältää 24 Kivijärven teosta sekä taiteilijan keräämän taidekokoelman. Osa Kivijärven veistoksista on sijoitettu pysyvästi taidemuseo Göstan puistoon.

Taidesäätiö täydensi kokoelmaa hankkimalla taiteilijan keräämän Egypti-esineistön sekä hänen varhaisia veistoksiaan. Niihin pääsee tutustumaan nyt ensimmäisen kerran Serlachius-museo Göstassa. Kiven aika -näyttelyn on kuratoinut Serlachius-museoiden pääkuraattori Laura Kuurne.

Kiven aika -katalogi julkaistaan näyttelyn avautuessa. Samalla julkaistaan uusintapainos Harry Kivijärven kirjoittamasta kirjasta Kuinka pyramidit rakennettiin? vuodelta 1990. Kirjat on kustantanut Kustannusosakkeyhtiö Parvs.

Kiven aika -näyttely on avoinna Serlachius-museo Göstassa 13.10.2018–14.4.2019.
Serlachius-museot ovat avoinna talviaikaan 1.9.–31.5. tiistaista sunnuntaihin klo 11–18.

Lisätiedot:
Pääkuraattori Laura Kuurne, p. 044 269 6677, laura.kuurne@serlachius.fi

Kuvapyynnöt:
Tiedottaja Susanna Yläjärvi, p. 050 560 0156, susanna.ylajarvi@serlachius.fi
 


Keskiviikko 13. Kesäkuuta 2018

Dalín gaala on kunnianosoitus surrealismin mestarille

Dalín gaala on surrealismin mestaria Salvador Dalía ja hänen myöhäistuotantoaan esittelevä installaatio, joka pohjautuu vuonna 1973 julkaistuun keittokirjaan Les dîners de Gala. Serlachius-museo Gustafin näyttely on ilotteleva kunnianosoitus taiteilijalle, jonka elämää ja taidetta ei voi erottaa toisistaan.

Espanjalainen Salvador Dalí (1904–1989) oli ristiriitainen taiteilija, jonka ansiot surrealistisen taiteen ja avantgarden pioneerina tunnustetaan kiistattomasti. Hän teki seitsemänkymmentä vuotta kestäneen uransa aikana maalauksia, veistoksia, grafiikkaa, installaatioita, lavastuksia, koruja, astioita, postimerkkejä, tapetteja ja tuotemerkkejä.

Dalí ei varjellut tuotantoaan mustasukkaisesti, vaan antoi usein luvan tehdä teoksistaan kaupallisia tuotteita. Hänen taiteestaan tehdyt lukuisat väärennökset eivät tuntuneet suuresti häiritsevän häntä itseään. Niinpä maailma on tulvillaan hänen taideteoksiaan, niiden kopioita ja väärennöksiä.

Surrealistinen keittokirja

Ikääntyvä Dalí vei taidettaan yllättäviin suuntiin. Ranskalainen taidekustantamo Felicie julkaisi hänen nimissään vuonna 1973 keittokirjan Les dîners de Gala. Näyttävässä kirjassa on yhteensä 136 reseptiä. Pariisin sen ajan parhaista ravintoloista saadut reseptit ovat mielikuvituksellisia ja ylellisiä. Vuonna 2016 saksalainen Taschen-kustantamo julkaisi kirjasta uusintapainoksen.

Kirjan kuvituksena on Dalín grafiikansarja surrealistisista ruoka-annoksista, hänen aiempia maalauksiaan ja valokuvia mestarista itsestään notkuvien ruokapöytien ääressä. 12-osainen grafiikansarja kulkee samalla nimellä kuin keittokirja, ja se kuuluu monien mielestä surrealismin mestarin parhaisiin printteihin. Alkuperäinen keittokirja on nykyisin keräilyharvinaisuus.

Dalí ja hänen vaimonsa Gala järjestivät myös oikeassa elämässään mielikuvituksellisia illallisia. Yksisarviseksi pukeutunut Gala emännöi kerran illallista valtavassa kurpitsojen peittämässä sängyssä oselotin pentua hellitellen.

”Kiinnostuimme ikääntyvästä Dalísta sekä hänen synnyttämästään visuaalisesta ja kulttuurisesta universumista, joka sisältää taideteoksia, niiden pohjalta syntyneitä design-esineitä, rihkamaa tai väärennöksiä”, Serlachius-museoiden johtaja Pauli Sivonen kertoo.

Suurin osa installaatioon liittyvistä Dalín teoksista ja esineistä on saatu ranskalaisen Dalí-keräilijän Jean Amiot’n kokoelmasta. Hän ylläpitää yksityistä Dalíneum-museota Beaunen pikkukaupungissa. Dalín alkuperäiseen keittokirjaan tekemä grafiikansarja on saatu Castellani Art Museumin kokoelmista Yhdysvalloista.

Dalín gaalan ovat kuratoineet Pauli Sivonen ja suunnittelupäällikkö Tarja Väätänen, joka on luonut näyttelyn mielikuvituksellisen yleisilmeen.


Serlachius-museot ovat avoinna kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18.

Lisätiedot:
Serlachius-museoiden johtaja Pauli Sivonen, p. 050 566 1355, pauli.sivonen@serlachius.fi.

Kuvapyynnöt:

Serlachius-museoiden tiedottaja Susanna Yläjärvi, p. 050 560 0156, susanna.ylajarvi@serlachius.fi
 


Keskiviikko 13. Kesäkuuta 2018

Elina Brotherus avaa ovet leikkisään ja outoon maailmaan

Serlachius-museo Gustafissa avautuva näyttely playground / leikkikenttä esittelee aivan uudenlaisen puolen Elina Brotheruksesta. Vuosina 2016–18 syntyneet valokuvat ja videoteokset ovat hauskoja ja samalla absurdeja. Ne perustuvat 1960-luvun Fluxus-taiteilijoiden teosohjeisiin, ”event scoreihin”.

Elina Brotherus (s. 1972) on työskennellyt kaksikymmentä vuotta valokuvan ja liikkuvan kuvan parissa. Suomessa ja Ranskassa asuvan taiteilijan aiheet ovat usein olleet omaelämäkerrallisia tai liittyneet taidehistoriaan sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutukseen. Hän on käytännössä koko taiteilijanuransa ajan kuvannut itseään.

Uusissa teoksissaan hän on hakenut vaikutteita 1960–70-lukujen taiteesta, mm. Fluxus–ryhmältä. Näille käsite- ja performanssitaiteen uranuurtajille oli tyypillistä arkielämän, satunnaisoperaatioiden ja huumorin hyödyntäminen työssään.

Elina Brotherus otti työskentelynsä lähtökohdaksi taiteilija George Brechtin 1960-luvun alussa kehittämät teosohjeet, ”event scoret”, joita hän tulkitsee omalla tyylillään. Brotherus on laajentanut teosohjeen ideaa ja hakee vaikutteita myös elokuvantekijöiltä, runoilijoilta, maalareilta ja valokuvaajilta. Monissa teoksissa hän on tehnyt yhteistyötä tanssija ja koreografi Vera Nevanlinnan kanssa.

Näyttelyssä on mukana myös aivan uusia töitä, joissa Brotheruksen yhteistyökumppaneina ovat olleet kuvanveistäjä Erwin Wurm ja itävaltalainen avantgarde-feministitaiteilija VALIE EXPORT.

Tuloksena on poikkeuksellisen runsas sarja valokuvia ja lyhyitä videoita, jotka kääntävät uuden lehden Brotheruksen tuotannossa. Energiaa pursuava näyttely luo yhteyden taiteilijoiden välille yli vuosikymmenien. Menneestä nykyhetkeen yltävä jatkumo haastaa taiteilijan ja houkuttelee katsojan mukaan pohtimaan taiteen luonnetta, historiaa, toistoa, tekijyyttä ja tulkintaa.

Elina Brotherus voitti arvostetun Carte blanche PMU -palkinnon Ranskassa syksyllä 2017. Palkintoon liittyvä Règle du jeu -näyttely oli esillä Pariisin Pompidou-keskuksessa. Samaan metodiin perustuva, huomattavasti laajempi näyttely playground / leikkikenttä nähdään nyt Serlachius-museo Gustafissa. Näyttelyn on kuratoinut tohtori Susan Bright.

Näyttelyyn liittyy käsin tehty ja signeerattu Fluxus-henkinen laatikko, joka sisältää 80 teoskorttia näyttelyssä esillä olevista valokuvista sekä Brotheruksen taidetta käsittelevän esseen, jonka on kirjoittanut Susan Bright.

playground / leikkikenttä on avoinna 16.6.2018–6.1.2019 Serlachius-museo Gustafissa.
Serlachius-museot ovat avoinna kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18.

Lisätiedot:
Elina Brotherus, elina.brotherus@gmail.com
www.elinabrotherus.com

Kuraattori Susan Bright, susan@susanbright.net

Kuvapyynnöt:
Serlachius-museoiden tiedottaja Susanna Yläjärvi, p. 050 560 0156, susanna.ylajarvi@serlachius.fi