Serlachius museot

Käykää rohkeasti
pidemmälle

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Serlachius-museot ovat avoinna talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18.

Sulje

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Avoinna:
talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18
kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18


Käykää rohkeasti
pidemmälle

Perjantai 22. Helmikuuta 2019

Johanna Lecklinin näyttely pureutuu vuoden 1918 sisällissotaan

Olipa kerran, tässä paikassa

Serlachius-museo Gustaf 23.2.2019–16.2.2020

Taiteilija, kuvataiteen tohtori Johanna Lecklin käsittelee uudessa näyttelyssään Olipa kerran, tässä paikassa Suomen historian kipupistettä, sisällissotaa ja tarkastelee vuoden 1918 tapahtumien mahdollisia vaikutuksia ja jälkiä. Hän etsii historiasta tarinoita ja tapahtumia, joiden avulla voi kertoa myös omasta ajastamme.

Serlachius-museo Gustafissa avautuva näyttely koostuu valokuvasarjasta ja liikkuvan kuvan teoksesta. Johanna Lecklin työskenteli 2017 ja 2018 Serlachius-residenssissä kuvaten näkymiä Mänttä-Vilppulassa. Samalla hän tutki ja hyödynsi Serlachius-museoiden sisällissotaa koskevaa arkistomateriaalia.

Häntä kiinnostaa Mäntän historiassa kahtiajako, joka ilmeni tehdaspaikkakunnalla monin tavoin. Serlachius-museoiden arkistosta hän löysi valokuvia punaisista ja valkoisista, kirjeitä ja postikortteja sekä haastatteluaineistoa. ”Kirjeet olivat riipaisevaa luettavaa, sillä niissä puhuttiin usein ruokapulasta ja haaveiltiin herkuista. Vankileiriltä lähetetyissä korteissa kaivattiin perhettä ja toivottiin pikaista jälleennäkemistä”, taiteilija kertoo.

Valokuvasarjaa varten Lecklin kuvasi Mänttä-Vilppulassa rakennuksia ja maisemia, joista osa liittyi vuoden 1918 tapahtumiin. Kuvissa näkyy myös uudempia rakennuksia ja paikkoja, jotka herättivät hänen mielikuvituksensa.

Yhteyksiä nykypäivään

Liikkuvan kuvan teoksessa Ei ainoastaan intohimosta kaksi tarinaa kulkee rinnakkain. Kaksi tyttöä pohtii sisällissotaa pelatessaan lautapeliä Punaisten ja valkoisten taistelu Suomessa 1918. Johanna Lecklin tarkastelee teoksessa punaisten naisten ja lasten kohtaloita sisällissodan ajoilta, yhteiskunnan kahtiajakautumista sekä vihollisen epäinhimillistämistä. Tapahtumat sijoittuvat kuitenkin nykypäivään.

”Minua kiinnostaa erityisesti propaganda, joka mustamaalasi punaisia naisia ja asetti paheellisiksi leimatut punaiset naiset ja hyveellisinä pidetyt valkoiset äidit ja vaimot vastakkain. Tätä vastakkainasettelua harjoittivat useat lehtimiehet ja tunnetut kirjailijat.”

Lecklin näkee tässä joitain yhteyksiä omaan aikaamme. Hän haluaa ihmisten muistavan vuoden 1918 vastakkainasettelun ja tavat, joilla vihollisesta annettiin epäinhimillinen kuva. Hänen mukaansa tietynlainen propaganda voi normalisoitua puheessa, kun sitä toistetaan riittävän monta kertaa.

Johanna Lecklin on valmistunut kuvataiteen tohtoriksi Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta viime joulukuussa. Hänen tutkimuksensa käsittelee muun muassa tallenteen ja fiktion välistä suhdetta. Väitöskirjan aihe sivuaa nyt avattavaa näyttelyä. Hänen liikkuvan kuvan teoksensa käsittelytapa nojaa fiktioon sillä hän käyttää esiintyjiä, jotka esittävät käsikirjoitettua tekstiä. Materiaalina on kuitenkin arkistosta peräisin olevaa aineistoa ja taustatutkimukseen perustuvaa tietoa.

”Teokseen liittyy eettisiä kysymyksiä, joita käsittelen tutkimuksessani: miten taiteilija saa hyödyntää muiden ihmisten tarinoita? Tässä tapauksessa vielä edesmenneiden henkilöiden kertomuksia.”

Lisätiedot:
Johanna Lecklin, www.johannalecklin.com, jlecklin@gmail.com

Serlachius-museot ovat auki talviaikaan 1.9.–31.5. tiistaista sunnuntaihin klo 11–18.
 


Perjantai 22. Helmikuuta 2019

Pieni näyttely väristä luo tunnelmia ja tarjoaa tietoa väreistä

Kaukana viileä varjo – Pieni näyttely väristä
Serlachius-museo Gösta 23.2.–8.9.2019

Miten näemme värit ja miten ne meihin vaikuttavat? Serlachius-museo Göstassa avautuva Pieni näyttely väristä herättelee katsojissa väreihin liittyviä ajatuksia ja kokemuksia. Samalla se tarjoaa tietoa värienkäytöstä ja historiasta.

Näyttely nostaa esille värinkäytön helmiä Serlachiuksen taidekokoelmasta. Mukana on myös lainateoksia museokokoelmista ja nykytaiteilijoilta. Näyttelyn ovat suunnitelleet Serlachius-museoiden pääkuraattori Laura Kuurne ja väripedagogiikkaan perehtynyt opettaja Hannele Karppinen.

Näyttelyyn valitut teokset ja niihin liittyvät salitekstit herättelevät ajatuksia väreistä ennemmin kuin tarjoavat valmiita vastauksia. Näyttelyyn liittyvässä multimediassa tarjotaan lisätietoa väreistä fysikaalisena ilmiönä ja niiden kokemisesta, väriaineiden kehityksestä ja käytöstä taidehistoriassa.

Väri on aiheena laaja ja siitä on tietoa valtavasti. ”Näyttelyn nimen avulla haluamme kertoa, että kyseessä on pieni katsaus värien käyttöön ja historiaan taiteessa. Painopisteenä näyttelyssä on värien kokemuksellinen puoli”, kuraattori Laura Kuurne kertoo.

Vaikka teemana on väri, siinä ei räjäytetä koko väripalettia. Laura Kuurne halusi mukaan myös teoksia, joissa värejä on käytetty hienovaraisesti. ”Värinkäyttö on parhaimmillaan yhtä nautinnollista kuin musiikin harmonia. Värit ikään kuin soivat yhdessä”, hän sanoo.

Näyttelyssä mukana olevien nykytaiteilijoiden suhde väriin on leikkisä ja tutkiva. Anu Tuominen on käyttänyt teoksissaan valmiita väriliituja tai kirppurtorilta löytyneitä esineitä. Päivi Hintsasen teos puolestaan pohjautuu kuparin korroosioon, joka tuottaa espanjanvihreäksi kutsuttua väriainetta.

Teolliset värit muuttivat maalaustaiteen

Eräs värinkäytön taitekohta oli 1800-luku, jolloin kemianteollisuus alkoi kehittyä ja teolliset värit yleistyivät. Se lisäsi taitelijoiden värivalikoimaa merkittävästi. Kalliit tai harvinaiset pigmentit eivät enää määritelleet sitä, minkä värisiä teoksia oli varaa maalata.

”Öljyvärien halpeneminen teki mahdolliseksi kokeilla ja käyttää värejä entistä rohkeammin. On kiehtovaa, miten värien teollinen valmistus on muuttanut oleellisesti taiteilijoiden työskentelyä ja taiteen historiaa; miten se on osaltaan ollut vaikuttamassa esimerkiksi impressionismin syntyyn”, Hannele Karppinen kertoo.

Näyttelyn taiteilijat ovat Carolus Enckell, Magnus Enckell, Jussi Goman, Päivi Hintsanen, Pekka Jylhä, Marra Lampi, Alexander Lauréus, William Lönnberg, Claude Monet, Riiko Sakkinen, Sigrid Schauman, Helene Schjerfbeck, Georges von Swetlik, Reidar Särestöniemi, Anu Tuominen ja Rafael Wardi.

Lisätiedot:
Pääkuraattori Laura Kuurne, p. 044 269 6677, laura.kuurne@serlachius.fi
Hannele Karppinen, p. 050 525 3493, hannele@karppiset.net


Torstai 24. Tammikuuta 2019

Unohdetun taiteilijapariskunnan tuotanto esille Serlachius-museoissa

Olga Gummerus-Ehrström (1876–1938) ja Eric O. W. Ehrström (1881–1934) olivat lahjakas ja monipuolinen taiteilijapariskunta, joka on jäänyt lähes unohduksiin Suomen taidehistoriassa. Serlachius-museoissa avautuva suurnäyttely kertoo Ehrströmien taiteesta ja elämästä laajemmin kuin koskaan ennen.

Olli ja Bucklan – Ehrströmien elämä ja taide 
26.1.2019–12.1.2020 Serlachius-museot Gösta ja Gustaf

Näyttely levittäytyy kahteen museoon. Serlachius-museo Gustafissa on esillä Eric O. W. Ehrströmin tuotantoa ja luonnoksia sekä pariskunnan elämää ja yhteisiä projekteja. Taidemuseo Göstassa nähdään erityisesti Olga Gummerus-Ehrströmin teoksia, joista useimmat eivät ole koskaan ennen olleet julkisesti esillä. Olgan tuotanto tuokin Suomen naistaiteilijoiden tarinaan oman, hienon lisänsä.

Eric O. W. Ehrström oli yksi vuorineuvos Gösta Serlachiuksen luottotaiteilijoista, ja hän teki paljon erilaisia tilaustöitä sekä vuorineuvokselle että G. A. Serlachius -yhtiölle. Serlachius oli paitsi Ehrströmien mesenaatti myös heidän ystävänsä. Lapseton pariskunta testamenttasikin 1930-luvun puolivälissä koko taiteellisen jäämistönsä: noin 4 000 teosta ja luonnosta Gösta Serlachiuksen taidesäätiölle hakien sopimuksella taloudellista turvaa loppuvuosilleen.

Ehrström-kokoelmaa on tutkittu ja esitelty vuosikymmenien saatossa hyvin vähän, edellisen kerran 1970-luvulla. 2010-luvulla alkaneen ja vuosia kestäneen luettelointi- ja tutkimustyön tuloksena kokoelma on saatu sähköisiin arkistojärjestelmiin ja sitä kautta tutkijoiden käyttöön.

Kokoelman luetteloinut Serlachius-museoiden tutkija Helena Hänninen on kuratoinut nyt avautuvan näyttelyn yhdessä Visavuoren museonjohtajan Pälvi Myllylän kanssa. Myllylä on perehtynyt erityisesti Olga Gummerus-Ehrströmin taiteeseen.

Lahjakas taidemaalari Olli

Olga Gummerus-Ehrström oli Suomen ja Pariisin taidekouluissa opiskellut taidemaalari, jonka lahjakkuus tunnustettiin jo nuorena. Hän osallistui yksittäisillä teoksilla muutamiin näyttelyihin käyttäen toisinaan lempinimeään Olli, minkä vuoksi kriitikotkin erehtyivät luulemaan häntä mieheksi. Hän tapasi 1900-luvun vaihteessa Pariisissa nuoren Eric O. W. Ehrströmin, ja pariskunta meni pian naimisiin. Olga toimi miehensä työparina tämän projekteissa luopuen paljolti omasta urastaan taidemaalarina.

Eric O. W. Ehrström (Bucklan) halusi nuorena taidemaalariksi, mutta löysi Akseli Gallen-Kallelan opissa Ruoveden Kalelassa kutsumuksensa taideteollisuuden ja taidekäsityön parista sekä graafikkona. Hän suunnitteli ja toteutti mm. tunnetun arkkitehtitoimisto Gesellius-Lindgren-Saarisen suunnittelemiin jugend-rakennuksiin sisustuksen yksityiskohtia ja koristeaiheita.

Arkkitehtitoimiston tunnettuja töitä ovat mm. Hvitträskin ja Hvittorpin huvilat Kirkkonummella, Vakuutusyhtiö Pohjolan sekä Pohjoismaiden Osakepankin konttorit sekä Suur-Merijoen kartano Viipurin maalaiskunnassa. Näihin kaikkiin Ehrström toteutti erilaisia yksityiskohtia jugendin kokonaistaiteen hengessä. Suunnittelu vaati saumatonta yhteistyötä arkkitehtien kanssa.

Bucklan – monitaitoinen nautiskelija

Ehrström oli taiteilijana poikkeuksellisen monipuolinen. Hän osasi metallin pakotuksen, siselöinnin sekä emali- ja jalokivisepän työt. Hän suunnitteli ja teki lasi- ja freskomaalauksia sekä grafiikkaa, heraldiikkaa, astioita ja tekstiilejä. Hän kirjoitti ja kuvitti kirjoja, piirsi ja maalasi. Kaiken tämän lisäksi Ehrström toimi konservaattorina, opettajana, intendenttinä ja taiteellisena johtajana. Hän kuului myös taidetakomo Taito Oy:n perustajiin yhdessä Gösta Serlachiuksen kanssa.

Ehrström suunnitteli Suomeen sisällissodan jälkeen syksyllä 1918 valitun kuninkaan kruunun. Kruunusta myöhemmin tehty malli on esillä nyt avautuvassa näyttelyssä.

Olga ja Eric erosivat ihmisinä toisistaan täysin. Olga oli hillitty ja kiehtova kaunotar, Bucklan puolestaan pieni ja pyöreä elämäniloinen seuramies, joka rakasti hyvää ruokaa ja seurustelua. Täysin eriparisena näyttäytyvä pariskunta rakasti syvästi toisiaan. Heidän taiteellinen yhteistyönsä oli niin tiivistä, että joitain kokoelman teoksista ja luonnoksista on ollut mahdoton nimetä vain toisen tekemäksi.

Serlachius-museoiden näyttelyyn liittyy näyttelyjulkaisu Olli & Bucklan – Olga Gummerus-Ehrström ja Eric O. W. Ehrström. Kirja on ensimmäinen Ehrströmeistä tehty laaja taidehistoriallinen tutkimus. Sen on kustantanut Kustannusosakeyhtiö Parvs Oy. Kirjaa myydään Serlachius-museoissa ja Serlachiuksen verkkokaupassa kauppa@serlachius.fi

Lisätiedot:
Tutkija Helena Hänninen, p. 040 832 1692, helena.hanninen@serlachius.fi
Museonjohtaja Pälvi Myllylä, p. 040 759 7719, palvi.myllyla@valkeakoski.fi

Serlachius-museot ovat avoinna talviaikaan 1.9.–31.5. tiistaista sunnuntaihin klo 11–18.

Museoiden käyntiosoitteet:
Serlachius-museo Gösta, Joenniementie 47, Mänttä
Serlachius-museo Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2, Mänttä


Tiistai 15. Tammikuuta 2019

Serlachiuksen matkailuvuoden vetovoimana klassikot

Serlachius-museoiden vuosi 2019 on klassikoiden juhlaa. Klassikkoteema näyttäytyy vahvasti niin näyttelyissä kuin Mänttä Food Festivalilla 30.–31.8. Samaan aikaan Serlachius-museot tekee intensiivisesti töitä tarjotakseen myös kansainvälisille matkailijoille taiteen, kulttuurin, ruoan ja puhtaan luonnon yhdistäviä elämyksiä.

Ravintola Göstassa vietetty elokuinen ruokatapahtuma on uudistunut ja saanut nimen Mänttä Food Festival. Nimi jatkaa mänttäläisten suurten tapahtumien viitoittamalla tiellä; Mäntässä on jo Mänttä Art Festival ja Mänttä Music Festival. Ruokatapahtuma toteutaan nyt uusin voimin. Konseptiin on tuotu vahvasti mukaan teemoitus. Festivaali saa joka vuosi uuden teeman, joka tänä vuonna on klassikot.

Perjantaina ja lauantaina kokoonnutaan ravintola Göstaan vierailevien keittömestareiden tähdittämille illallisille. Illan aikana nautitaan yhdeksän ruokalajia: gastronomien, Joenniemen ja tulevaisuuden klassikoita. Tunnelmaan virittää tyylikäs musiikki ikivihreineen. Lauantain päivätapahtumassa voi rakentaa oman ruokapolkunsa ja maistella mänttäläisten ravintoloiden ja kahviloiden versioita omista klassikoistaan. Ruokapolulla voi liikkua omatoimisesti tai opastetulla kierroksella.

Taiteen klassikoita ja unohdettuja helmiä

Serlachius-museoiden näyttelyissä nähdään tänä vuonna omien kokoelmien teoksia enemmän kuin pitkään aikaan. Kartanon klassikot -näyttely avautuu Göstan kartanossa 6. huhtikuuta. Kuraattori Veikko Halmetoja on valinnut kartanoon Serlachiuksen taidekokoelman helmiä mm. Akseli Gallen-Kallelalta, Albert Edelfeltiltä, Helene Schjerfbeckiltä ja muilta tunnetuilta taiteilijoilta.

Museoissa avautuu 26. tammikuuta näyttely Olli ja Bucklan – Ehrströmien elämä ja taide. Kahteen museoon levittäytyvä näyttely esittelee lahjakkaan, mutta taidehistorian unohtaman pariskunnan tuotantoa ja elämää laajemmin kuin koskaan. Useimmat näyttelyn teokset ovat esillä ensimmäistä kertaa. Näyttely sisältää maalauksia, piirroksia, grafiikkaa, esineitä ja luonnoksia heidän eri jugendrakennuksiin suunnittelemistaan yksityiskohdista.

Serlachius tähyää kansainvälisille markkinoille

Suomi houkuttelee nyt turisteja, jotka etsivät yhä uusia elämyksiä, puhdasta luontoa ja rauhaa. Kaukana matkailukeskuksista ja isoista kaupungeista sijaitseva Serlachius-museot tekee aktiivisesti työtä tullakseen kansainvälisten matkanjärjestäjien tietoisuuteen. Viime vuonna otettiin ensimmäiset askelet Suomen kulttuurimatkailun potentiaalisimmilla vientialueilla: saksankielisessä Euroopassa, Isossa-Britanniassa, Italiassa, Ranskassa, Espanjassa sekä Japanissa.

Matkanjärjestäjien kanssa käytävien neuvottelujen ohella museoilla tehdään laajaa kansainvälistä PR-työtä ja ulkomaiselle lehdistölle järjestetään tutustumismatkoja Mänttä-Vilppulaan yhteistyössä Visit Finlandin ja Western Lakelandin matkailutoimijoiden kanssa. Esimerkiksi viime kesänä yhteistyössä Finnairin PR-toimiston kanssa espanjalaisille järjestetystä mediamatkasta poiki 22 aluetta esittelevää artikkelia espanjalaisissa lifestyle-, arkkitehtuuri-, matkailu- ja uutismedioissa.

”Sijaintimme on sekä haitta että etu. Korvessa sijaitseva museokokonaisuus on eksoottinen, mutta markkinointi ja myynti vaatii paljon omia ponnisteluja, koska lähellä ei ole muita suuria matkailutoimijoita. Oma aktiivisuutemme markkinoilla näyttää kannattavan. Jo kansainvälisen myyntimme ensimmäisenä vuonna toistakymmentä ulkomaista matkanjärjestäjää on ottanut tarjontaamme myyntiinsä”, kehitysjohtaja Päivi Viherkoski Serlachius-museoista kertoo.

Erityisesti omatoimimatkailu ja uusien elämysten etsintä ovat kasvussa. Kuluttajat ovat jo vuosia tottuneet ostamaan suoraan verkosta mm. majoitusta ja lentoja. Seuraavaksi halutaan päästä varaamaan verkosta elämyksiä, aktiviteetteja ja paketteja. Suomessa useat isot toimijat, kuten Finnair, ovat tämän kehityksen eturintamassa.

”Myös Serlachius on lähtenyt mukaan kehittämään omaa sähköistä tuoteinventaariaan. Matkanjärjestäjille suunnattujen tuotteiden ohessa kehitämme suoraan yksittäisille matkailijoille tarkoitettuja paketteja. Samalla mylläämme verkkonäkyvyytemme ja otamme käyttöön verkkomyynnin uusia ratkaisuja jo kevään aikana.”


Lisätiedot:
Matkailu: kehitysjohtaja Päivi Viherkoski, p. 050 352 2567, paivi.viherkoski@serlachius.fi
Näyttelyt: tiedottaja Susanna Yläjärvi, p. 050 560 0156, susanna.ylajarvi@serlachius.fi
 


Perjantai 4. Tammikuuta 2019

Pro Finlandia -palkitun Marita Liulian Kultakausi esille Tokioon

Pro Finlandia -palkinnon joulukuussa vastaanottaneen taiteilija-ohjaaja Marita Liulian Kultakausi-näyttely avautuu taide- ja designkeskus Spiralissa Tokiossa 5.1.2019. Serlachius-museoissa talvella 2016–17 esillä ollut laaja yksityisnäyttely nähdään Japanissa uudistetussa muodossa. Näyttely aloittaa Suomen ja Japanin diplomaattisuhteiden 100-vuotisjuhlavuoden ohjelman Japanissa.

Liulian näyttely Spiralissa pohjautuu samaan teemaan kuin Serlachius-museoiden näyttely. Se kietoo yhteen yhteiskunnallisen ja henkilökohtaisen kultakauden teemoja ja herättää samalla pohtimaan, mikä on yksittäisen ihmisen tai kokonaisen kansakunnan kultakausi. Näyttelyn Tokion version kuraattori on Spiralin taiteellinen johtaja Tsutomu Okada.

Taiteilija maalaa päivittäin koko näyttelyn ajan 16-metristä maalausta kommunikoiden yleisön kanssa. Näyttelyn avajaisiin Liulia on valmistanut Fortune Telling -esityksen, joka pohjautuu suosittuun shintolaiseen uudenvuoden rituaaliin.

”Japanin kulttuuri ja elämänfilosofia ovat aina inspiroineet minua, joten on upeaa että saan esittää keskeisessä tokiolaisessa kulttuurikeskuksessa uusia teoksiani, vieläpä suorassa vuorovaikutuksessa yleisön kanssa”, hän kertoo.

Marita Liulia on maamme kansainvälisesti tunnetuimpia nykytaiteilijoita, jonka tuotanto sisältää mediateoksia, valokuvia, videoita, lyhytelokuvia, maalauksia, näyttämöesityksiä ja installaatioita. Monialainen taiteilija käsittelee museonäyttelyissään suuria teemoja ja hyödyntää niiden toteutuksessa teatteritekniikkaa. Hänen teoksiaan on esitetty yli viidessäkymmenessä maassa.

Marita Liulian näyttely on esillä Spiralissa 5.–17.1. 2019. Näyttelyn avajaisvastaanotto on 10.1. ja sen avaa Suomen Japanin suurlähettiläs Pekka Orpana. Samassa yhteydessä järjestetään keskustelutilaisuus, jossa taiteilija, näyttelyn kuraattori ja Serlachius-museoiden johtaja Pauli Sivonen keskustelevat yleisön edessä Liulian taiteesta. Sivonen esittelee lisäksi  tokiolaiselle taideyleisölle Serlachius-museoita 12.1. järjestettävässä tilaisuudessa.

”Olen iloinen, että näyttelymme herätti Japanissa niin paljon kiinnostusta, että Spiral halusi esitellä sen omalle yleisölleen. Samalla meille tarjoutuu erinomainen tilaisuus houkutella japanilaisia taiteenystäviä myös Mänttään”, Pauli Sivonen toteaa.

Liulian näyttelyä Spiralissa on tukenut Serlachius-museoiden lisäksi Suomen Kulttuurirahasto, Suomen Japanin instituutti ja Suomen Tokion suurlähetystö.

Lisätiedot:
Taiteilija Marita Liulia, +358 (0)40 833 8944, marita@maritaliulia.com
Serlachius-museoiden johtaja Pauli Sivonen, +358 (0)50 566 1355, pauli.sivonen@serlachius.fi
  

Lehdistökuvat: www.maritaliulia.com