Serlachius museot

Käykää rohkeasti
pidemmälle

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Serlachius-museot ovat avoinna talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18.

Sulje

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Avoinna:
talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18
kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18


Käykää rohkeasti
pidemmälle

Tiistai 15. Tammikuuta 2019

Serlachiuksen matkailuvuoden vetovoimana klassikot

Serlachius-museoiden vuosi 2019 on klassikoiden juhlaa. Klassikkoteema näyttäytyy vahvasti niin näyttelyissä kuin Mänttä Food Festivalilla 30.–31.8. Samaan aikaan Serlachius-museot tekee intensiivisesti töitä tarjotakseen myös kansainvälisille matkailijoille taiteen, kulttuurin, ruoan ja puhtaan luonnon yhdistäviä elämyksiä.

Ravintola Göstassa vietetty elokuinen ruokatapahtuma on uudistunut ja saanut nimen Mänttä Food Festival. Nimi jatkaa mänttäläisten suurten tapahtumien viitoittamalla tiellä; Mäntässä on jo Mänttä Art Festival ja Mänttä Music Festival. Ruokatapahtuma toteutaan nyt uusin voimin. Konseptiin on tuotu vahvasti mukaan teemoitus. Festivaali saa joka vuosi uuden teeman, joka tänä vuonna on klassikot.

Perjantaina ja lauantaina kokoonnutaan ravintola Göstaan vierailevien keittömestareiden tähdittämille illallisille. Illan aikana nautitaan yhdeksän ruokalajia: gastronomien, Joenniemen ja tulevaisuuden klassikoita. Tunnelmaan virittää tyylikäs musiikki ikivihreineen. Lauantain päivätapahtumassa voi rakentaa oman ruokapolkunsa ja maistella mänttäläisten ravintoloiden ja kahviloiden versioita omista klassikoistaan. Ruokapolulla voi liikkua omatoimisesti tai opastetulla kierroksella.

Taiteen klassikoita ja unohdettuja helmiä

Serlachius-museoiden näyttelyissä nähdään tänä vuonna omien kokoelmien teoksia enemmän kuin pitkään aikaan. Kartanon klassikot -näyttely avautuu Göstan kartanossa 6. huhtikuuta. Kuraattori Veikko Halmetoja on valinnut kartanoon Serlachiuksen taidekokoelman helmiä mm. Akseli Gallen-Kallelalta, Albert Edelfeltiltä, Helene Schjerfbeckiltä ja muilta tunnetuilta taiteilijoilta.

Museoissa avautuu 26. tammikuuta näyttely Olli ja Bucklan – Ehrströmien elämä ja taide. Kahteen museoon levittäytyvä näyttely esittelee lahjakkaan, mutta taidehistorian unohtaman pariskunnan tuotantoa ja elämää laajemmin kuin koskaan. Useimmat näyttelyn teokset ovat esillä ensimmäistä kertaa. Näyttely sisältää maalauksia, piirroksia, grafiikkaa, esineitä ja luonnoksia heidän eri jugendrakennuksiin suunnittelemistaan yksityiskohdista.

Serlachius tähyää kansainvälisille markkinoille

Suomi houkuttelee nyt turisteja, jotka etsivät yhä uusia elämyksiä, puhdasta luontoa ja rauhaa. Kaukana matkailukeskuksista ja isoista kaupungeista sijaitseva Serlachius-museot tekee aktiivisesti työtä tullakseen kansainvälisten matkanjärjestäjien tietoisuuteen. Viime vuonna otettiin ensimmäiset askelet Suomen kulttuurimatkailun potentiaalisimmilla vientialueilla: saksankielisessä Euroopassa, Isossa-Britanniassa, Italiassa, Ranskassa, Espanjassa sekä Japanissa.

Matkanjärjestäjien kanssa käytävien neuvottelujen ohella museoilla tehdään laajaa kansainvälistä PR-työtä ja ulkomaiselle lehdistölle järjestetään tutustumismatkoja Mänttä-Vilppulaan yhteistyössä Visit Finlandin ja Western Lakelandin matkailutoimijoiden kanssa. Esimerkiksi viime kesänä yhteistyössä Finnairin PR-toimiston kanssa espanjalaisille järjestetystä mediamatkasta poiki 22 aluetta esittelevää artikkelia espanjalaisissa lifestyle-, arkkitehtuuri-, matkailu- ja uutismedioissa.

”Sijaintimme on sekä haitta että etu. Korvessa sijaitseva museokokonaisuus on eksoottinen, mutta markkinointi ja myynti vaatii paljon omia ponnisteluja, koska lähellä ei ole muita suuria matkailutoimijoita. Oma aktiivisuutemme markkinoilla näyttää kannattavan. Jo kansainvälisen myyntimme ensimmäisenä vuonna toistakymmentä ulkomaista matkanjärjestäjää on ottanut tarjontaamme myyntiinsä”, kehitysjohtaja Päivi Viherkoski Serlachius-museoista kertoo.

Erityisesti omatoimimatkailu ja uusien elämysten etsintä ovat kasvussa. Kuluttajat ovat jo vuosia tottuneet ostamaan suoraan verkosta mm. majoitusta ja lentoja. Seuraavaksi halutaan päästä varaamaan verkosta elämyksiä, aktiviteetteja ja paketteja. Suomessa useat isot toimijat, kuten Finnair, ovat tämän kehityksen eturintamassa.

”Myös Serlachius on lähtenyt mukaan kehittämään omaa sähköistä tuoteinventaariaan. Matkanjärjestäjille suunnattujen tuotteiden ohessa kehitämme suoraan yksittäisille matkailijoille tarkoitettuja paketteja. Samalla mylläämme verkkonäkyvyytemme ja otamme käyttöön verkkomyynnin uusia ratkaisuja jo kevään aikana.”


Lisätiedot:
Matkailu: kehitysjohtaja Päivi Viherkoski, p. 050 352 2567, paivi.viherkoski@serlachius.fi
Näyttelyt: tiedottaja Susanna Yläjärvi, p. 050 560 0156, susanna.ylajarvi@serlachius.fi
 


Perjantai 4. Tammikuuta 2019

Pro Finlandia -palkitun Marita Liulian Kultakausi esille Tokioon

Pro Finlandia -palkinnon joulukuussa vastaanottaneen taiteilija-ohjaaja Marita Liulian Kultakausi-näyttely avautuu taide- ja designkeskus Spiralissa Tokiossa 5.1.2019. Serlachius-museoissa talvella 2016–17 esillä ollut laaja yksityisnäyttely nähdään Japanissa uudistetussa muodossa. Näyttely aloittaa Suomen ja Japanin diplomaattisuhteiden 100-vuotisjuhlavuoden ohjelman Japanissa.

Liulian näyttely Spiralissa pohjautuu samaan teemaan kuin Serlachius-museoiden näyttely. Se kietoo yhteen yhteiskunnallisen ja henkilökohtaisen kultakauden teemoja ja herättää samalla pohtimaan, mikä on yksittäisen ihmisen tai kokonaisen kansakunnan kultakausi. Näyttelyn Tokion version kuraattori on Spiralin taiteellinen johtaja Tsutomu Okada.

Taiteilija maalaa päivittäin koko näyttelyn ajan 16-metristä maalausta kommunikoiden yleisön kanssa. Näyttelyn avajaisiin Liulia on valmistanut Fortune Telling -esityksen, joka pohjautuu suosittuun shintolaiseen uudenvuoden rituaaliin.

”Japanin kulttuuri ja elämänfilosofia ovat aina inspiroineet minua, joten on upeaa että saan esittää keskeisessä tokiolaisessa kulttuurikeskuksessa uusia teoksiani, vieläpä suorassa vuorovaikutuksessa yleisön kanssa”, hän kertoo.

Marita Liulia on maamme kansainvälisesti tunnetuimpia nykytaiteilijoita, jonka tuotanto sisältää mediateoksia, valokuvia, videoita, lyhytelokuvia, maalauksia, näyttämöesityksiä ja installaatioita. Monialainen taiteilija käsittelee museonäyttelyissään suuria teemoja ja hyödyntää niiden toteutuksessa teatteritekniikkaa. Hänen teoksiaan on esitetty yli viidessäkymmenessä maassa.

Marita Liulian näyttely on esillä Spiralissa 5.–17.1. 2019. Näyttelyn avajaisvastaanotto on 10.1. ja sen avaa Suomen Japanin suurlähettiläs Pekka Orpana. Samassa yhteydessä järjestetään keskustelutilaisuus, jossa taiteilija, näyttelyn kuraattori ja Serlachius-museoiden johtaja Pauli Sivonen keskustelevat yleisön edessä Liulian taiteesta. Sivonen esittelee lisäksi  tokiolaiselle taideyleisölle Serlachius-museoita 12.1. järjestettävässä tilaisuudessa.

”Olen iloinen, että näyttelymme herätti Japanissa niin paljon kiinnostusta, että Spiral halusi esitellä sen omalle yleisölleen. Samalla meille tarjoutuu erinomainen tilaisuus houkutella japanilaisia taiteenystäviä myös Mänttään”, Pauli Sivonen toteaa.

Liulian näyttelyä Spiralissa on tukenut Serlachius-museoiden lisäksi Suomen Kulttuurirahasto, Suomen Japanin instituutti ja Suomen Tokion suurlähetystö.

Lisätiedot:
Taiteilija Marita Liulia, +358 (0)40 833 8944, marita@maritaliulia.com
Serlachius-museoiden johtaja Pauli Sivonen, +358 (0)50 566 1355, pauli.sivonen@serlachius.fi
  

Lehdistökuvat: www.maritaliulia.com

 


Keskiviikko 5. Joulukuuta 2018

Pihlaja-marmeladit saivat nostalgisen pakkauksen Serlachius-museoiden ja Fazerin yhteistyönä

Rakastetut Pihlaja-marmeladit tulevat myyntiin pakkauksessa, jota koristaa taiteilija Olga Gummerus-Ehrströmin vuonna 1908 Fazerille piirtämä hauska kettuaiheinen kuvitus. Serlachius-museoiden ja Fazerin yhteistyössä toteuttama makeispakkaus liittyy oheistuotteena Ehrströmin taiteilijapariskunnan tuotantoa esittelevään näyttelyyn, joka avautuu Serlachius-museoissa 26. tammikuuta 2019.

Olga Gummerus-Ehrström (1876–1938) piirsi Fazerille paljon erilaisia myymälätölkkien etikettejä ja makeispakkauksia 1900-luvun alussa. Hän oli taitava muotokuvamaalari, joka työskenteli myös yhdessä miehensä Eric O. W. Ehrströmin (1881–1934) kanssa suunnitellen erilaisia koristeaiheita, lasimaalauksia, käyttögrafiikkaa ja interiöörejä jugendin hengessä.

Serlachius-museoissa tammikuussa avautuva näyttely Olli ja Bucklan – Ehrströmien elämä ja taide on poikkeuksellisen laaja katsaus taiteilijapariskunnan tuotantoon. Näyttely levittäytyy kahteen museoon. Esillä on maalauksia, grafiikkaa, koruja, pienesineitä, luonnoksia sekä runsaasti tietoa  lahjakkaan taiteilijapariskunnan elämästä.

Näyttelyyn liittyen toteutettiin pakkaus Pihlaja-marmeladeille yhteistyössä Fazerin kanssa. Fazer on tehnyt historiansa aikana paljon yhteistyötä suomalaisten taiteilijoiden kanssa. Pakkauksia ja mainoksia ovat suunnitelleet mm. Akseli Gallen-Kallela, Tove Jansson, Aleksander Lindberg ja Erik Bruun.

Olga Gummerus-Ehrströmin piirtämä tyylitellyn herkkä kuva perustuu ikivanhaan kansantarinaan ketusta ja pihlajanmarjoista. ”Happamia ne kuitenkin ovat”, toteaa kettu, kun ei yrityksistään huolimatta ylety ottamaan pihlajassa roikkuvia marjoja. Fazer käytti kuvaa tiettävästi vuosina 1908–1918.

Pihlaja-marmeladit ovat Fazerin vanhin edelleen myynnissä oleva tuote. Niiden valmistus aloitettiin 1895 Fazerin Kluuvikadun konditoriassa reseptillä, jonka Karl Fazer oli tuonut ilmeisesti Venäjältä. Pihlaja-makeisten käärettä on aina koristanut kettu, siksi se tunnetaan yleisesti myös ”kettukarkkina”.

Pihlaja-erikoispakkausta myydään Serlachiuksen museokaupoissa ja verkkokaupassa sekä Fazer Caféissa ja Fazer Shopeissa sekä Fazer Experience -vierailukeskuksessa.

Lisätiedot:
Susanna Yläjärvi, Serlachius-museoiden tiedottaja, p. 050 560 0156, susanna.ylajarvi@serlachius.fi
Liisa Eerola, Fazer Makeiset viestintäjohtaja, 044 710 8860, liisa.eerola@fazer.com

http://www.serlachius.fi/fi/nayttelyt/tulevat-nayttelyt/62-olli-ja-bucklan/

https://kauppa.serlachius.fi/koti/herkut/pihlaja-makeiset-kartonkikotelossa-259.html

https://www.fazer.fi/tuotteet-ja-asiakaspalvelu/makeiset/artikkelit/pihlaja-on-fazerin-vanhin-makeinen/
 


Perjantai 30. Marraskuuta 2018

Belgialaisen Koen Vanmechelenin taideteos T-Rex Mäntän keskustaan

Gösta Serlachiuksen taidesäätiö ja Mänttä-Vilppulan kaupunki ovat tehneet yhteishankinnan Koen Vanmechelenin pronssiteoksesta T-Rex. Vanmechelen on kansainvälistä tunnustusta saanut käsitetaiteilija, jonka teoksissa pohditaan biokulttuurista monimuotoisuutta ja identiteettiä. Teos sijoitetaan Mäntän keskustaan kesällä 2019.

Koen Vanmechelenin (s. 1965) tuotannon keskiössä ovat kanat, joista tulee hänen hankkeissaan sekä taideteoksia että yhteiskunnan vertauskuvia. Vanmechelen nivoo yhteen taiteen, tieteen ja filosofian ja tarkastelee niiden välistä vuorovaikutusta. Samalla hän pohtii globaalia perintöämme sekä tutkii, millaisia elämisen ja kehittymisen valintoja teemme. Vanmechelenin lähestymistavalle on ominaista monitieteinen yhteistyö ja yhteisöllinen toiminta. 

Vanmechelenin teoksia on ollut esillä lähes joka mantereella USA:sta Kiinaan ja Islannista Senegaliin. Hänen teoksiaan on nähty mm. Venetsian, Moskovan, Havannan, Dakarin ja Poznańin biennaaleissa sekä Guangzhoun triennaalissa, Shanghain maailmannäyttelyssä, Manifesta 9:ssä ja documenta 13:ssa. Suomessa taiteilija esittäytyi kesällä 2018 Serlachius-museo Göstan Kyse on ajasta -näyttelyssä. 

T-Rex-veistos on dinosauruksen jalka tai valtava suurennos kanankoivesta (pronssi, 400 x 160 cm). Taiteilija Vanmechelen kuvaa teostaan seuraavasti: 
 

Veistos viittaa ikivanhoihin piileviin geeneihin, jotka odottavat uutta tulemista, jos tilanne vaatii. Geenit ovat lepotilassa mutta valppaina, unohtuneina mutta eivät kadonneina. Peto meissä ei koskaan kuole. Se on vain unohduksissa, torkkuen ajan meressä. Heräämisen aikaa ei ole lyöty lukkoon, mutta se koittaa varmasti. Peto herää taas. Kesyyntyminen on väliaikainen kaapu. 

Gösta Serlachiuksen taidesäätiön ja Mänttä-Vilppulan kaupungin yhteishankinnan tavoitteena on tuottaa kaupunkikuvaan entistä näkyvämpää taidetilaa. Teos käynnistää Mäntän keskustan taidereitin kehittämisen ja tulevina vuosina Taidekaupunki näyttäytyykin entistä enemmän katukuvassa. T-REX-teos sijoitetaan Mänttä-Vilppulan kaupungintalon läheisyyteen Seppälän puistotielle kesällä 2019.                      

Lisätiedot: 
Pauli Sivonen, Serlachius-museoiden johtaja, p. 050 566 1355, pauli.sivonen@serlachius.fi 
Markus Auvinen, Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja, p. 044 300 1811, markus.auvinen@taidekaupunki.fi 
Antti Korkka, Mänttä-Vilppulan vt. kulttuurijohtaja, 040 834 6676, antti.korkka@taidekaupunki.fi
 


Keskiviikko 24. Lokakuuta 2018

Serlachius esittelee 2019 kansainvälistä nykytaidetta ja laajasti omia kokoelmia vuonna 2019

Serlachius-museot esittelee vuonna 2019 nykytaidetta niin Yhdysvalloista kuin Euroopastakin. Amerikkalainen Matthew Day Jackson ja irlantilainen Gerard Byrne saavat seuraa italialaisista nykytaiteilijoista. Taidesäätiön omat kokoelmat ovat esillä Ehrströmin taiteilijapariskunnan tuotantoa esittelevässä näyttelyssä sekä Göstan kartanon uudessa kokoelmaripustuksessa.

Kesällä 2019 taidemuseo Göstan suuren näyttelytilan täyttävät Matthew Day Jacksonin figuratiiviset veistokset. Katsoja pääsee kokemaan näyttelyn sitä varten luodun roolipelin kautta. Peli ammentaa samasta post-apokalyptisestä kertomuksesta, josta myös veistokset kumpuavat. 18. toukokuuta avautuvan Olennollisesti tuttu -näyttelyn kuratoi Timo Valjakka.

Irlantilaisen Gerard Byrnen näyttely In Our Time avautuu taidemuseo Göstassa 21. syyskuuta. Kyseessä on kiitetty videoteos, joka kertoo kuvitteellisen kaupallisen radioaseman rutiineista. Byrne on luonut tutkielman radiosta ajan mallina ja herättää kysymyksiä kollektiivisesta muistista ja yhteisöllisyydestä. Näyttelyn kuratoi Laura Kuurne.

Onnea etsimässä –  Italian nykytaidetta tuo 26. lokakuuta 2019 joukon kiinnostavia italialaisia nykytaiteilijoita Serlachius-museo Göstaan. Monille heistä luovuus ja energia ovat merkinneet vastavoimaa Italiaan vuonna 2008 iskeneelle taloudelliselle ja poliittiselle kriisille.

Onnen etsiminen on punaisena lankana näyttelyssä, jossa ovat mukana Yuri Ancarani, Silvia Camponesi, Loris Cecchini, Federica Di Carlo, Goldschmied & Chiari, Francesco Jodice, Marzia Migliora, Matteo Montani, Okkult, Federico Pietrella, Pietro Ruffo, Marinella Senatore, Federico Solmi ja Zimmerfrei. Näyttelyn kuratoivat Maria Stella Bottai, Lorella Scacco sekä Pirjo Immonen.

Omia kokoelmia useissa näyttelyissä

Gösta Serlachiuksen taidesäätiön omat kokoelmat ovat poikkeuksellisen näyttävästi esillä vuoden 2019 näyttelyissä. Tammikuun 26. päivä avautuu näyttely Olli ja Bucklan – Ehrströmien elämä ja taide. Kahteen museoon levittäytyvä näyttely tuo ensimmäistä kertaa yleisön nähtäville Ehrströmin taiteilijapariskunnan tuotantoa tässä laajuudessa.

Taidemuseo Göstan näyttely keskittyy Olga Gummerus-Ehrströmin maalauksiin ja piirroksiin. Gustaf-museossa on esillä Eric O. W. Ehrströmin taideteollista tuotantoa, pienesineitä, koruja, luonnoksia sekä pariskunnan yhteisiä projekteja.

Näyttely perustuu Ehrströmien Gösta Serlachiuksen taidesäätiölle 1930-luvun puolivälissä tekemään testamenttilahjoitukseen, joka on perusteellisen luettelointityön jälkeen saatu tutkimuskäyttöön. Näyttelyn kuratoivat Helena Hänninen ja Pälvi Myllylä.

Göstan kartanossa avataan 6. huhtikuuta uusi kokoelmaripustus Kartanon klassikot, joka esittelee Serlachiuksen taidesäätiön omistamia Suomen kultakauden sekä vanhan eurooppalaisen taiteen klassikoita. Tyylikkäässä, perinteitä kunnioittavassa ripustuksessa on läsnä vanha kunnon kartanon henki. Näyttelyn kuratoi Veikko Halmetoja.

Kaukana viileä varjo – pieni näyttely väristä avautuu 23. helmikuuta. Näyttely nostaa esiin värinkäytön helmiä Serlachiuksen kokoelmista ja tarjoaa samalla tietoa väreistä ja niiden historiasta. Näyttelyn on kuratoinut Laura Kuurne yhteistyössä väriasiantuntija Hannele Karppisen kanssa.

Johanna Lecklinin 23. helmikuuta Gustaf-museossa avautuva näyttely Olipa kerran, tässä paikassa pureutuu vuoteen 1918 ja tarkastelee Suomen sisällissodan mahdollisia vaikutuksia ja jälkiä. Näyttely koostuu valokuvasarjasta ja liikkuvan kuvan installaatiosta, jonka tapahtumat sijoittuvat nykypäivään.

Lue lisää näyttelyistä: http://www.serlachius.fi/fi/nayttelyt/tulevat-nayttelyt/

Lisätiedot:
Tiedottaja Susanna Yläjärvi, p. 050 560 0156, susanna.ylajarvi@serlachius.fi