Serlachius museot

Käykää rohkeasti
pidemmälle

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Serlachius-museot ovat avoinna talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18.

Sulje

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Avoinna:
talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18
kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18

Käykää rohkeasti
pidemmälle

Perjantai 29. Syyskuuta 2017

Marja Pirilän näyttely on kunnianosoitus camera obscuralle, valolle ja valokuvaukselle

Miten me näemme maailman? Voiko tyhjästä syntyä jotakin? Näitä kysymyksiä pohtii valokuvataiteilija Marja Pirilän näyttely Strindbergin huoneissa, joka syntyi camera obscurassa, valon ja valokuvauksen koelaboratoriossa. Näyttely avautuu yleisölle 30.9. Serlachius-museo Göstassa.

Marja Pirilä kuvasi uusimman valokuvasarjansa taiteilijaresidenssissä Grez-sur-Loingissa Ranskassa vuonna 2015. Hänen toteutti Hotel Chevillonissa käytössään olleeseen huoneistoon camera obscuran peittämällä ikkunat mustalla muovilla ja päästämällä valon sisään pienistä aukoista, joihin hän asensi yksinkertaiset linssit. Näin pienen kylän pääkadulle ja torille avautuva näkymä piirtyi huoneisiin ylösalaisin olevina kuvajaisina.

– Käytännössä asuin liki puoli vuotta camera obscurassa, ja huoneistoni toimi valon ja valokuvauksen koelaboratoriona. Huoneisto oli kuin suuri kamera, jonka sisällä kuvasin. Sitä voi verrata ihmisen silmään ja huoneen seiniä verkkokalvoon, jonne valo kantaa ulkomaailman kuvajaisia pienen aukon kautta ylösalaisin, Pirilä kertoo.

Monikerroksisia kuvia

Marja Pirilä on valmistunut 1986 valokuvaajaksi Taideteollisesta korkeakoulusta ja samana vuonna Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi biologia pääaineenaan. Hänen luonnontieteellinen taustansa on heijastunut kokeilevana lähestymistapana valokuvaukseen ja hän on koko uransa ajan laajentanut ja kyseenalaistanut perinteisen valokuvauksen käytäntöjä muun muassa neulanreikä- ja camera obscura -menetelmillä.

Pirilä on hyödyntänyt camera obscuran monikerroksellisuutta useissa eri sarjoissaan 1990-luvulta lähtien. Niistä vanhinta, yhä jatkuvaa Sisätila/Ulkotila-sarjaa hän kuvaa ihmisten kanssa heidän omissa huoneissaan. Se laajentaa häntä aina kiehtoneen miljöömuotokuvauksen mahdollisuuksia.

– Aloittaessani sarjan kuvaamisen minulle tuli valtava oivallus, että camera obscuraa käyttämällä saan yhdellä valotuksella kuvaan ihmisen, hänen huoneensa ja ikkunasta avautuvan maiseman – miten kokonaisvaltainen menetelmä ihmisen elinpiirin kuvaamiseksi! Oli vain kokeiltava ja ratkaistava, miten saisin sen käytännössä toimimaan, taiteilija kertoo.

Vaikka Marja Pirilä painottaa kokeilevaa lähestymistapaa työskentelyssään, se ei sulje pois tai vähennä hänen kuviensa kauneutta, katsojan lumoutumista taianomaisen ilmiön äärellä.

– Pitkällä valotusajalla otettuihin kuviin on vangittu ainutlaatuinen tunnelma, joissa aika on pysähtynyt. Teokset houkuttelevat esiin alitajuisia ja sanattomia ajatuksia. Ne tekevät myös näkyväksi maailman kauneutta, mikä on nykytaiteessa turhan vähän arvostettu ominaisuus, näyttelyn kuraattori Laura Kuurne luonnehtii.

Kokeiluja Strindbergin hengessä

Taiteilijaresidenssinä nykyisin toimivassa Hotel Chevillonissa työskenteli jo 1800-luvun lopulla monia tunnettuja ruotsalaisia ja suomalaisia taiteilijoita ja kirjailijoita. Marja Pirilä sai kuulla asuvansa samassa huoneistossa, jossa oli 1880-luvulla asunut August Strindberg (1849–1912), yksi Ruotsin merkittävimmistä ja ristiriitaisimmista kirjailijoista. Strindberg oli myös varhaisen valokuvauksen pioneeri, jonka kokeilut olivat Pirilälle jo ennestään tuttuja

– Hänen ennakkoluulottomat valokuvauskokeensa ja ajatuksensa inspiroivat minua uusiin kokeiluihin. Strindberg oivalsi, että kuvamme maailmasta on vain optinen illuusio. Meitä yhdistääkin kiinnostus perinteisen valokuvauksen käytäntöjen kyseenalaistamiseen ja laajentamiseen.

Strindbergin huoneissa sisältää valokuvien ja kahden videoteoksen lisäksi vanhan vaatekaapin, jonka Marja Pirilä on muuttanut camera obscuraksi yhdessä valokuvataiteilija Petri Nuutisen kanssa. Wunderkamera-teos sai nimensä Strindbergin tekemästä kamerasta. Sen avulla jokainen kävijä voi nähdä yhtä aikaa yksinkertaisen ja maagisen ilmiön.

Strindbergin huoneissa on avoinna Serlachius-museo Göstassa 30.9.2017–21.1.2018
Serlachius-museot ovat avoinna talviaikaan 1.9.–31.5. tiistaista sunnuntaihin klo 11–18.

Lisätiedot: 

Taiteilija Marja Pirilä, p. 040 7166 979, pirila@kolumbus.fi

Pääkuraattori Laura Kuurne, p. 044 269 6677, laura.kuurne@serlachius.fi
 


Tiistai 26. Syyskuuta 2017

Elina Brotherus Pompidou-keskuksessa ja 2018 Serlachius-museoissa

Pompidou-keskuksessa Pariisissa avataan 27.9. valokuvataiteilija Elina Brotheruksen näyttely Règle du jeu. Näyttelyn ja siihen liittyvän valokuvakirjan taustalla on Brotheruksen  valinta maineikkaan Carte blanche PMU 2017 -palkinnon voittajaksi Ranskassa.

Elina Brotherus valmistelee parhaillaan Serlachius-museoihin kokonaisuutta, joka perustuu Pompidou-keskuksen näyttelyyn mutta on tätä huomattavasti laajempi. Näyttely Playground (Leikkikenttä) aukeaa Mäntässä kesäkuussa 2018.

Règle du jeu ja Leikkikenttä sisältävät Brotheruksen uusimpia, aiemmin esittämättömiä valokuvia ja lyhyitä videoita. Brotherus käyttää uusien töidensä lähtökohtana ns. event scoreja (”tapahtumakäsikirjoituksia”), kirjallisia ohjeita teosten tekemiseen, joita laativat erityisesti 1960-luvun Fluxus-taiteilijat. Brotherus on esiintynyt omissa kuvissaan jo 20 vuoden ajan. Nämä leikkisät, performatiiviset ja absurdit teokset kääntävät uuden lehden hänen tuotannossaan. Näyttelyn kuraattori on tohtori Susan Bright.

“Elina Brotheruksen teoksia nähtiin Serlachius-museo Göstassa kesällä 2015. Nyt meillä on ilo näyttää suomalaiselle yleisölle täysin uusia teoksia. Toiveissamme on, että näyttely lähtisi Mäntästä kiertämään myös muihin maihin”, Serlachius-museoiden johtaja Pauli Sivonen sanoo.

“Serlachius-museot tunnetaan Suomessa poikkeuksellisen kunnianhimoisesta näyttelyohjelmastaan. Museoissa on ollut useiden kansainvälisesti tunnettujen taiteilijoiden näyttelyitä. On hienoa että Pariisissa Règle du jeu -näyttelyllä alkanut tutkimukseni event scorejen parissa esittäytyy vielä laajempana Mäntässä”, iloitsee Elina Brotherus.

Näyttely Playground (Leikkikenttä) on esillä 15.6.2018 – 6.1.2019 Serlachius-museo Gustafissa, Mäntässä.

Elina Brotherus

Helsingissä vuonna 1972 syntynyt Elina Brotherus on valokuvataiteilija, joka työskentelee myös videoiden ja elokuvan parissa. Hänen tuotannossaan on vuorotellut omaelämäkerrallisuus ja taidehistorialliset viitteet. Elina Brotherus asuu ja työskentelee Helsingissä ja Avallonissa Ranskassa.

Brotherus on suorittanut taiteen maisterin (TM) tutkinnon valokuvataiteen koulutusohjelmassa Helsingin Taideteollisessa korkeakoulussa vuonna 2000. Hän on pitänyt näyttelyitä vuodesta 1997. Brotheruksen teoksia on monissa tunnetuissa kokoelmissa, kuten Nykytaiteen museo Kiasmassa, Helsingissä, Moderna Museetissa, Tukholmassa, Saatchi-kokoelmassa Lontoossa ja Pompidou-keskuksessa, Pariisissa.

Lisätietoja http://www.elinabrotherus.com/contact/

Susan Bright

Tohtori Susan Bright kuratoi näyttelyitä eri maiden taidelaitoksiin. Näitä ovat mm. Tate Britain ja The National Portrait Gallery Lontoossa sekä The Museum of Contemporary Photography Chicagossa. Näyttely How We Are: Photographing Britain oli ensimmäinen suuri brittiläisen valokuvataiteen näyttely Tate-museossa. The Guardian ja The Chicago Tribune pitivät Brightin kuratoimaa Home Truths -näyttelyä vuoden 2013/2014 parhaimpiin kuuluvana.

Bright on julkaissut useita valokuvakirjoja mm. Thames&Hudsonille ja Aperturelle: Feast for the Eyes: The Story of Food in Photography (2017), Home Truths: Photography and Motherhood (2013), Auto Focus: The Self Portrait in Contemporary Photography (2010), How We Are: Photographing Britain (2007), Face of Fashion (2007) sekä Art Photography Now (2005). Hän tuottaa säännöllisesti tekstejä museoille ja monografioihin sekä julkaisee artikkeleita useissa lehdissä. Bright asuu ja työskentelee Pariisissa. Hän on seurannut Elina Brotheruksen uraa alusta lähtien ja he ovat tehneet yhteistyötä vuosien ajan useassa kirja- ja näyttelyprojektissa.

Lisätiedot, Serlachius-museot: tiedottaja Susanna Yläjärvi, 050 560 0156, susanna.ylajarvi@serlachius.fi


Keskiviikko 13. Syyskuuta 2017

Tampereen Teatterikesän ja Serlachius-museoiden Miniteatterikesä Mäntässä -tapahtuman ohjelmisto on valmis

Tampereen Teatterikesän ja Serlachius-museoiden yhteistyössä syntynyt tapahtuma tuo 15.–19. marraskuuta teatterin juhlan Mänttä-Vilppulaan. Miniteatterikesä Mäntässä on täysin uusi avaus ja yhteistyöhanke, jossa kuvataide ja esittävä taide kohtaavat. Tapahtuman ohjelmisto on valmis, ja lipunmyynti on alkanut.

Miniteatterikesän aloittaa keskiviikkona 15. marraskuuta Mäntän Klubilla järjestettävä konsertti Suomalaisin sävelin Merikannosta Malmsténiin, jossa esiintyvät oopperalaulaja Jaakko Ryhänen ja pianisti Maila Böhm.

Viikonlopun käynnistää lauantaina 18. marraskuuta Gustaf-museossa kansainvälisestikin palkittu näyttelijä Kati Outinen muistia ja minuutta käsittelevällä monologillaan Niin kauas kuin omat siivet kantaa. Serlachius-museo Göstassa nähdään ohjaaja-kirjailija Juha Hurmeen jo klassikoksi muodostunut Puupää-esitys, joka kertoo iltamakulttuurista ja rillumareista sukeltaen myös viihteen kääntöpuolelle. Vuodesta 2003 lähtien Hurme on kiertänyt näytelmällä ympäri maata yli 250 esityksen verran. Lapsiperheet saavat nauttia Tanssiteatteri MD:n vuorovaikutteisesta teoksesta Kurkistuksia tanssivaan Muumilaaksoon. Lauantai-illan kruunaa kotimaisen skiffle-viihteen kärkinimi Werner Bros Trio ravintola Göstassa.

Miniteatterikesän päättää sunnuntaina 19. marraskuuta kymmenvuotistaivaltaan juhlivan Grus Grus Teatterin esitys Hugo Simbergin siivet. Kyseessä on ainutlaatuinen tilaisuus nähdä vielä kerran ryhmän ylistetty esikoisnäytelmä, jossa heräävät henkiin sata vuotta sitten elänyt taitelija ja hänen maalauksensa, erityisesti aikanaan kiistoja aiheuttaneet Tampereen Tuomiokirkon maalaukset. Taidemuseo Göstassa nähtävän teoksen tulkitsee näyttelijä Ville Majamaa ja ohjauksesta vastaa Ville Kurki.

Tampereen Teatterikesän ja Serlachius-museoiden kanssa yhteistyössä Miniteatterikesän toteuttavat ravintola Gösta, Mäntän Klubi ja Mänttä-Vilppulan kaupunki. Tapahtuman päätukija on Majaoja-säätiö.


Ohjelmisto löytyy Serlachius-museoiden verkkosivuilta www.serlachius.fi/fi/tapahtumakalenteri/.
Lippuvaraukset ja lipunmyynti Serlachius-museoiden myyntipalvelusta.

Lisätietoja:

Tampereen Teatterikesä, toiminnanjohtaja Hanna Rosendahl, p. 040 5944 600
Serlachius-museot, kehittämispäällikkö Päivi Viherkoski, p. 050 352 2567


Keskiviikko 21. Kesäkuuta 2017

Tampereen Teatterikesä ja Serlachius-museot yhteistyöhön

Miniteatterikesä-tapahtuma tuo teatterin juhlan Mänttä-Vilppulaan marraskuussa.

Tampereen Teatterikesä ja Serlachius-museot pistävät hynttyyt yhteen ja tuovat marraskuussa 17.–19.11. teatterin juhlan Mänttä-Vilppulaan. Miniteatterikesä Mäntässä -tapahtuma on täysin uusi avaus ja yhteistyöhanke, jossa kuvataide ja esittävä taide kohtaavat.

”Teatterikesässä on jo pidemmän aikaa ollut toive tehdä yhteistyötä Serlachius-museoiden kanssa. Iloitsemme suuresti uudesta yhteistyöstä lähinaapurin kulttuuritoimijan kanssa – ja mitä hyvää tämä poikiikaan molempien kaupunkien kulttuuripääkaupunkihakuihin vuodelle 2026”,  toteaa Tampereen Teatterikesän toiminnanjohtaja Hanna Rosendahl.

Tampereen Teatterikesän ja Serlachius-museoiden kanssa yhteistyössä tapahtuman toteuttavat Ravintola Gösta, Mäntän Klubi ja Mänttä-Vilppulan kaupunki. Miniteatterikesän päätukija on Majaoja-säätiö.

Serlachius-museoiden kehittämispäällikkö Päivi Viherkoski on innostunut yhteishankkeesta: ”Serlachius-museoille teatteritaide on läheistä ja draaman keinoja käytetään niin näyttelyissä kuin palveluissammekin. Mänttä-Vilppula on korkeatasoisten harrastajateatterien kotipaikka, mutta ammattilaisesityksiä nähdään harvoin. On ilo olla tuomassa Miniteatterikesää suuren Tampereen Teatterikesän ja paikallisten kumppaneiden kanssa pieneen Mänttä-Vilppulaan. Kesä tulee keskelle vuoden pimeintä aikaa.”

Suurin osa Miniteatterikesään valituista taiteilijoista on vieraillut Teatterikesässä aiemmin. Lauantaina 18. marraskuuta nähdään ohjaaja-kirjailija Juha Hurmeen Puupää-esitys  Serlachius-museo Göstan Kivijärvi-salissa. Ravintola Göstassa mieltä kohottaa ja lämmittää Werner Bros Trion muusikot. Gustaf-museossa puolestaan esiintyy kansainvälisestikin palkittu näyttelijä Kati Outinen monologillaan Niin kauas kuin omat siivet kantaa. Lisäksi lapsiperheet saavat nauttia Tanssiteatteri MD:n vuorovaikutteisesta teoksesta Kurkistuksia Tanssivaan Muumilaaksoon. Lisää esityksiä on luvassa mm. Mäntän Klubille.

Viikonlopun ohjelmisto kokonaisuudessaan julkistetaan elokuun aikana Serlachius-museoiden ja taidekaupungin verkkosivuilla serlachius.fi ja taidekaupunki.fi. Samalla käynnistyy lipunmyynti Serlachius-museoissa.

Lisätietoja
Tampereen Teatterikesä, toiminnanjohtaja Hanna Rosendahl, p. 040 5944 600
Serlachius-museot, kehittämispäällikkö Päivi Viherkoski, p. 050 352 2567


Torstai 15. Kesäkuuta 2017

Ville Lenkkerin näyttely originellista lääkäri-isästä avautuu Serlachius-museoissa

Valokuvataiteilija Ville Lenkkerin isä Hannu Lenkkeri toimi vuosikymmenen ajan lääkärinä Mäntässä. Hänen omintakeiset juttunsa ovat jääneet elämään paikkakunnalla ja muuttuneet vähitellen kaupunkilegendoiksi. Ville Lenkkerin näyttely Pikkukaupungin sairaskertomus kertoo omalaatuisesta lääkäristä potilaiden ja pojan silmin. Näyttely avautuu yleisölle 17.6. Serlachius-museo Gustafissa.

Ville Lenkkeri kuvasi isäänsä viisi vuotta työssä ja vapaa-ajalla. Isän kuoltua 2011 hän jatkoi tämän perinnön tallentamista. Kesällä 2015 hän avasi Serlachius-residenssissä vielä kerran Lenkkerin vastaanoton ja keräsi talteen juttuja isästään. Valokuvien ja tarinoiden pohjalta syntyi näyttely ja samanniminen kirja.

Yksityisvastaanottoa loppuun asti pitänyt Hannu Lenkkeri sanoi potilailleen usein suorat sanat. Joku saattoi loukkaantua, mutta monet pysyivät hänen vakituisina asiakkainaan vuosikymmenien ajan. Lenkkerin potilasarkistosta muodostui kuin dynaaminen läpileikkaus kaupungin tilasta.

”Näkö ja värinäkö hyvä. Ulkonäkö ei niinkään.”

Ville Lenkkerin mukaan hänen isänsä oli sosiaalisesti rajoittunut runouden, maailmanhistorian, maanviljelyn ja oikeamielisyyden ihannoija. – Puhuminen näytti joskus olevan hänelle kuin sepitteellistä ja yleensä sarkastista esiintymistä. Hänen puheittensa ja tekojensa välillä vallitsi usein jyrkkä ristiriita.

”Isä oli hyvällä tuulella ja pidättelemätön. Minä tasapainotin olemalla hiljaa ja sulkeutunut. Yritin jättäytyä jälkeen ja olla kuin en olisikaan. Mutta mitä sitä nyt pieni poika väkijoukossa voi, perässä pitää kulkea. Isä kiersi tutulta tutulle ja esitti koko repertuaarin juttujaan. Minä pidin katseeni maassa ja koitin taikoa koko päivän olemattomiin.”

Ville Lenkkeri hämmästyi, kun hänelle tultiin vuosia myöhemmin sanomaan, että isäsi on sitten hauska mies. Hän alkoi oivaltaa, että isällä oli julkisuudessa aivan toisenlainen rooli kuin kotona. Hän tuo näyttelyssä esille näitä isänsä eri puolia.

”Alaleuasta poistettu neljä hammasta. Ilmeisesti grillijonossa.”

Lääkärin julkinen ja yksityinen rooli

Aivan kuin häveten kevyttä toimistotyötään tohtori Lenkkeri vietti suuren osan vapaa-ajastaan kesämökillä tekemällä ruumiillista työtä. Urakat olivat usein jättimäisiä, eikä niihin haettu helppoa ratkaisua. Hän kampesi vuodesta toiseen rautakangella ja lapiolla roudan esiin nostamia kiviä mökkitieltä, pilkkoi kuutioittain polttopuita kirveellä ja viljeli perunaa tai kaalia paljon yli oman tarpeen.

Hannu Lenkkeri asettui mielellään poikansa kuvattavaksi. Ville Lenkkeri käytti kuvaamisessa laajaformaattikameraa. Samalla tekniikalla hän kuvasi Mäntästä kertovan Kivettynyt metsä -näyttelyn, joka oli esillä Serlachius-museoissa syystalvella 2014. Isän kuvaaminen liittyikin alussa Mänttä-teemaan mutta eriytyi lopulta omaksi näyttelykseen.

Kuvat ovat lavastettuja, mutta yleensä niissä on takana muisto tai mielikuva samankaltaisesta tapahtumasta. Näyttelyyn liittyy myös video, joka on koottu Hannu Lenkkeristä kerrotuista tarinoista.

Ville Lenkkeri korostaa, että Pikkukaupungin sairaskertomus ei ole historiikki tai kooste paikallisen lääkärin elämästä ja jutuista. Näyttelyn aihe laajenee kuvaamaan isän ja pojan suhdetta, ajan jatkumoa sekä ihmisen yksityisen ja julkisen roolin usein yhteen sovittamatonta suhdetta.

Lainaukset ovat näyttelyyn liittyvästä Ville Lenkkerin kirjasta Pikkukaupungin sairaskertomus.

Näyttely on avoinna Serlachius-museo Gustafissa 17.6.2017–24.2.2018.
Serlachius-museot ovat avoinna 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18.