Serlachius museot

Käykää rohkeasti
pidemmälle

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Serlachius-museot ovat avoinna kesällä 1.6.–31.8. joka päivä 10–18, talviaikaan 1.9.–31.5. ti–su 11–18.

Sulje

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Avoinna:
talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18
kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18


Käykää rohkeasti
pidemmälle

Maanantai 14. Lokakuuta 2019

Serlachius-museot toteutti kaksi uniikkia korua historiallisten mallien inspiroimana

Serlachius-museot on toteuttanut kaksi persoonallista korua, jotka ovat 1900-luvun alussa vaikuttaneen suomalaisen taiteilijan ja taidekäsityöläisen Eric O. W. Ehrströmin (1881–1934) suunnittelemat.

Vuosisadan alun art nouveau -tyylisuuntaa henkivät korut sopivat mutkattomasti tämän päivän arki- ja juhlakäyttöön ja ovat yksilöllisiä lahjatuotteita. Korut on valmistanut käsityönä Serlachius-museoille Kultasepät Andreasen Tampereelta. Kahta uutuuskorua on saatavilla ainoastaan Serlachius-museoiden myymälöistä Mäntästä ja museon verkkokaupasta kauppa.serlachius.fi.

Kultaisten emalikoristeisten korvakorujen mallina on taiteilijan 1900-luvun alussa valmistama korvakorupari. Runsas koristeiden käyttö ja emalointi olivat aikakauden korutöissä villitys, ja Ehrström oli näiden tekijänä virtuoosimainen. Korujen materiaalina hän käytti alkuaikoina kuparia ja hopeaa, mutta myöhemmin myös kultaa ja norsunluuta. Edes oikean käden menettäminen tapaturmassa 1920-luvun lopussa ei lannistanut taidokasta koruseppää, vaan hän paneutui työskentelyyn vasemmalla kädellä ja vaihtoi korutöidensä materiaalin pehmeään norsunluuhun.

Näyttävän kokoinen riipus on hopeaa ja sen malli pohjautuu taiteilijan piirtämään koruluonnokseen. Riipuksessa voi nähdä kasvien rönsyileviä versoja ja niiden silmuja tai kukintoja. Ehrströmin kiinnostus ja väsymätön uteliaisuus suuntautui lähes kaikkialle niin taiteessa kuin elämässä yleensä. Sanotaan, että hänessä eli romanttinen rakkaus luontoon ja sen tutkimiseen. Myös taiteilijan korusuunnitelmissa eloon heräsivät kasvit, hyönteiset ja niiden mikroskooppiset yksityiskohdat.

Ehrströmin korutuotannon huippukausi ajoittui 1910-luvun loppupuoleen. Suomalaiseen koruhistoriaan hän on jättänyt jälkensä puhtaan art nouveaun edustajana. Ehrströmin koruja pidettiin ”ajan korkeimpana muotina” ja taiteilijaa pyydettiin tunnettujen sukujen ja perheiden hovivalmistajaksi.

Serlachius-museoiden kokoelmassa on yli 4 000 taiteilijapariskunta Eric. O. W. Ehrströmin ja hänen vaimonsa Olga Gummerus-Ehrströmin (1876–1938) teosta. Kokoelma kattaa valmiita teoksia, luonnoksia ja erityyppisiä taideteollisia töitä. Eric Ehrström oli yksi vuorineuvos Gösta Serlachiuksen (1876–1942) luottotaiteilijoista. Taiteilijaparin hallussa ollut tuotanto siirtyi Gösta Serlachiuksen taidesäätiölle testamenttilahjoituksella vuonna 1936.

Olli ja Bucklan – Ehrströmien elämä ja taide -näyttely esittelee monipuolisen taiteilijapariskunnan elämäntyötä ja tuotantoa laajasti Serlachius-museoissa. Olga Gummerus-Ehrström oli lahjakas muotokuvamaalari, joka kuitenkin luopui taidemaalarin urastaan ja toimi miehensä työparina tämän taidehankkeissa. Olga suunnitteli myös itsenäisesti lasimaalauksia ja tuote-etikettejä. Hän piti miehensä kanssa muoti- ja ruokapalstaa vuonna 1917 perustetussa Suomen Kuvalehdessä.

Suuri osa näyttelyn teoksista on esillä ensimmäistä kertaa. Serlachius-museo Göstassa näyttely jatkuu tammikuuhun 2020 saakka, Gustaf-museossa toukokuun alkuun.

Lisätiedot:
Korut: suunnittelija Johanna Liukko, Serlachiuksen museokaupat, p. 040 162 5483, johanna.liukko@serlachius.fi 
Näyttely: tutkija Helena Hänninen, Serlachius-museot, p. 040 832 1692, helena.hanninen@serlachius.fi

 


Tiistai 8. Lokakuuta 2019

Italian nykytaiteilijat etsivät onnea Serlachius-museoissa

Onnea etsimässä -näyttely tuo Serlachius-museoihin joukon italialaisia nykytaiteilijoita. Luovuus on tarjonnut heille vastavoiman kohdata talouskriisin mukanaan tuomat ongelmat, jotka ovat koetelleet Italiaa runsaan vuosikymmenen ajan. Maria Stella Bottain, Lorella Scaccon ja Pirjo Immosen kuratoiman näyttelyn punaisena lankana on onnen etsiminen.

Näyttelyssä on mukana neljätoista nykytaiteilijaa tai taiteilijaryhmää. He edustavat sukupolvea, joka on kokenut vuoden 2008 talouskriisin seurauksineen ja reagoinut siihen omassa tuotannossaan. He ovat nuoria tai uransa jo vakiinnuttaneita taiteilijoita eri puolilta Italiaa. Useimmat heistä esittäytyvät nyt ensimmäistä kertaa Pohjoismaissa.

Näyttelyn taiteilijat ovat Yuri Ancarani, Silvia Camporesi, Loris Cecchini, Federica Di Carlo, Goldschmied & Chiari, Francesco Jodice, Marzia Migliora, Matteo Montani, Okkult Motion Pictures (Alessandro Scali & Marco Calabrese), Federico Pietrella, Pietro Ruffo, Marinella Senatore, Federico Solmi ja ZimmerFrei.

Ajatus näyttelystä ja siihen liittyvästä julkaisusta on syntynyt italialais-suomalaisena yhteistyönä. Kuraattorit Maria Stella Bottai, Lorella Scacco ja Pirjo Immonen halusivat koota italialaisen nykytaiteen runsauden yhteisnäyttelyksi, joka sai lopullisen muotonsa vierailuilla taiteilijoiden työhuoneisiin eri puolille Italiaa.

Onnea etsimässä ei esittele teoksia, joiden aiheena on onni tai jotka kuvaavat puhdasta onnellisuutta. ”Esillä ei siis ole postikorttien Bella Italia vaan pikemminkin sen vastakohta: se mitä Italiassa tapahtuu juuri nyt”, Pirjo Immonen tiivistää. Maalaukset, veistokset, installaatiot, videot, mediataide ja performanssit piirtävät kuvaa tämän päivän todellisuudesta Italiassa.

Maria Stella Bottain mukaan onnellisuudelle ei ole yleispätevää luonnehdintaa. ”Onnellisuudesta ja sen saavuttamisesta on yhtä monta näkemystä kuin näyttelyssä on taiteilijoita.” Näyttelyn teoksiin kiteytyy taiteilijoiden luovuus ja energia. Ne tutkivat valoa, maisemaa ja kauneutta, mutta myös taloudellista ja poliittista valtaa, maailman muuttumista ja sen mukanaan tuomia muuttoliikkeitä.

Kuraattorit pohtivat keskenään ja yhdessä taiteilijoiden kanssa, miten Italiassa nykyisin etsitään onnellisuutta. Taiteilijoille selviytymisen keinoja ovat yhteisöllisyys, siviilivastarinta ja protesti, perinteiden elvyttäminen ja kauneuden syvällinen mietiskely, onpa se luonnon tai ihmisen synnyttämää. Lorella Scaccon mukaan näyttelyyn valitut taiteilijat osoittavat, että pitkän kriisin aikana on tärkeää kyetä voittamaan vastoinkäymiset etsimällä uusia selviytymiskeinoja ja näkökulmia onnelliseen elämään.

Taiteilijoista Loris Cecchini, Marzia Migliora, Matteo Montani ja Goldschmied & Chiari ovat mukana näyttelyn avajaisissa ja Serlachius-museoissa järjestettävässä tiedotustilaisuudessa 25.10.2019.

Näyttelyyn liittyvä oheisohjelma:

Pe 25.10.2019 Näyttelyn tiedotustilaisuus klo 12.30 Serlachius-museo Göstassa.

Pe 25.10.2019 Näyttelyn avajaiset klo 18 Serlachius-museo Göstassa.
La 26.10.2019 Kuraattorit Maria Stella Bottai, Lorella Scacco ja Pirjo Immonen esittelevät näyttelyä suomeksi ja englanniksi klo 13 ja 15.
Su 8.3.2020 Marinella Senatoren performanssi, joka valmistuu hänen Kertovan tanssin koulunsa (The School of Narrative Dance) järjestämissä työpajoissa Mäntässä.

Lisätiedot, kuvapyynnöt sekä ilmoittautuminen tiedotustilaisuuteen ja avajaisiin:

Susanna Yläjärvi, Serlachius-museoiden tiedottaja, p. 050 560 0156, susanna.ylajarvi@serlachius.fi

Seuraa Serlachius-museoita:
facebook.com/serlachius   twitter.com/serlachius   instagram.com/serlachiusmuseums

Serlachius-museot ovat avoinna talviaikaan 1.9.–31.5. tiistaista sunnuntaihin klo 11–18.

Käyntiosoitteet:
Serlachius-museo Gösta, Joenniementie 47, 35800 Mänttä, Finland
Serlachius-museo Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2, 35800 Mänttä, Finland

     

Cento anni d’Italia in Finlandia | A Hundred Years of Italy in Finland


 


Torstai 19. Syyskuuta 2019

Gerard Byrnen videoteos In Our Time avautuu Serlachius-museoissa

Irlantilaisen Gerard Byrnen (s. 1969) videoinstallaatio In Our Time luo ajankuvaa kuvitteellisen amerikkalaisen radioaseman arjesta ja herättää kysymyksiä radiolähetysten, pop-musiikin ja kollektiivisen muistin välisistä suhteista. Näyttely avautuu yleisölle Serlachius-museoissa 21.9.

In Our Time oli tilausteos Skulptur Projekte Münsteriin Saksaan vuonna 2017. Sen jälkeen kiitetty teos on ollut esillä New Yorkissa, Dublinissa, Wienissä ja Tukholmassa. Serlachius-museoiden näyttely on Byrnen ensiesiintyminen Suomessa. Näyttelyn on kuratoinut Serlachius-museoiden pääkuraattori Laura Kuurne.

Byrnen teoksessa amerikkalaisen kaupallisen radioaseman juontaja hoitaa päivittäisiä rutiinejaan joskus 1970–80-luvuilla. Päivää rytmittävät toistuvat mainokset, uutiset, säätiedotukset ja popmusiikki. Teos luo kiehtovan luupin, jonka retrohenkinen miljöö imaisee mukaansa. Kamera tarkentaa radioaseman runsaisiin yksityiskohtiin: vinyyleihin, kasetteihin ja mikrofoneihin samalla kun ikimuistoiset popklassikot soivat. Nostalgiaan uponnut kävijä saattaa kuitenkin havahtua, kun juontajan ilmoittama kellonaika on sama kuin museoiden eikä radiolähetyksen sisällössä kaikki täsmää. Teos muistuttaa katsojaa, ettei se ole lineaarinen kertomus, vaan taiteilijan käsikirjoittama teos.

In Our Time -teosta on esitetty kirjastoissa, gallerioissa ja museoissa. Niillä on Gerard Byrnen mukaan samanlainen tärkeä rooli kuin radiolla kaikille yhteisinä julkisina paikkoina, joissa voi vapaasti jakaa omia kokemuksiaan ja ajatuksiaan.

Teos herättää kysymyksiä ajasta ja yhteisöllisyydestä: miten populaarikulttuuri muokkaa kokemustamme aikakaudesta? Mitä oikeastaan voimme yhteisönä jakaa ja menetämmekö jotain yhteisestä kokemuksestamme suoratoistopalveluiden, podcastien ja kohdennetun mainonnan myötä?

Gerard Byrne sanoo kiinnostuneensa radiosta ajan pienoismallina. Radiolähetys on olemassa ajassa, sillä on reaaliaikaa muistuttava luonne ja se muodostuu säännöllisin välein toistuvista elementeistä. Kuulija laittaa radion päälle yleensä kesken lähetyksen, kuuntelee hetken ja lopettaa kuuntelun. Lähetys kuitenkin jatkuu poiketen harvoin tutusta rakenteestaan.

Gerard Byrne asuu ja työskentelee Dublinissa. Hänen visuaalisesti rikkaat ja moniulotteiset työnsä valokuvan, elokuvan, teatterin ja videoinstallaatioiden parissa käsittelevät usein ajan ja kuvan välistä suhdetta.

In Our Time on avoinna Serlachius-museo Göstassa 21.9.2019–8.3.2020.
Serlachius-museot ovat avoinna talviaikaan 1.9.–31.5. tiistaista sunnuntaihin klo 11–18.

Lisätiedot: Laura Kuurne, Serlachius-museoiden pääkuraattori, laura.kuurne@serlachius.fi, p. 044 269 6677.
Kuvapyynnöt: Susanna Yläjärvi, Serlachius-museoiden tiedottaja, susanna.ylajarvi@serlachius.fi, p. 050 560 0156.


Perjantai 6. Syyskuuta 2019

Miniteatterikesä yhdistää teatteri- ja kuvataiteen Serlachius-museoissa

Tampereen Teatterikesän ja Serlachius-museoiden yhdessä toteuttama Miniteatterikesä tuo teatterin iloa taidekaupunki Mänttä-Vilppulan loppusyksyyn. Toista kertaa järjestettävä minifestivaali tarjoaa elämyksellisiä hetkiä teatterin parissa niin aikuisille kuin lapsillekin 16.–17.11. taidemuseo Göstassa.

Yhteistyö virisi kolme vuotta sitten. ”Serlachius-museot ovat useiden korkeatasoisten festivaalien kuten Mäntän Musiikkijuhlien ja Mänttä Food Festivalin pääareenana. Miniteatterikesä jatkaa upeasti tuota sarjaa”, iloitsee kehitysjohtaja Päivi Viherkoski Serlachius-museoista.

Viherkoski ja Tampereen Teatterikesän toiminnanjohtaja Hanna Rosendahl pitävät tärkeänä toteuttaa käytännössä sitä kulttuuriyhteistyötä, johon Euroopan 2026 kulttuuripääkaupungiksi hakeva Tampere ja ympäröivät Pirkanmaan kunnat Mänttä-Vilppula mukaan lukien tähtäävät. ”Yhteistyömme edistää Tampere 2026 -hankkeen kattoteemaa, yhdenvertaisuutta. Me saamme mahdollisuuden tuoda ammattiteatteria keskuskaupungin ulkopuolelle seudulle, jossa sitä nähdään vain harvoin”, toteaa Hanna Rosendahl.

Miniteatterikesän aloittaa lauantaina 16.11. klo 12 Grus Grus Teatterin koko perheelle suunnattu esitys Koivuhiiri ja päästäinen. Sadunkerrontaa ja piirtämistä yhdistävä seikkailu on tarina erilaisuuden hyväksymisestä, pelkojen voittamisesta ja rakkaudesta. Esitys pohjautuu Esko-Pekka ja Tuula Tiitisen alkuperäistarinaan. Sen tulkitsee ja piirtää Sofia Molin. Esityksen jälkeen perheille on tarjolla maksuton työpaja taidemuseon pedatilassa.

Minä maalaan teidät kaikki on taiteilija Helene Schjerfbeckin elämästä kertova monologi 16.11. klo 17. Näyttämöllä Helene on uransa eri vaiheissa omakuviensa äärellä. Hänen kanssaan sanatonta dialogia käy ihailija, tanssija, joka pohtii suhdettaan Helenen taiteeseen ja hänen perintöään jälkipolville. Rooleissa nähdään näyttelijä Kati Outinen ja tanssija Annatuuli Saine. Esityksen on tuottanut Teatteri Jurkka ja OutisKati.

Lauantai-iltaa voi jatkaa nauttimalla popkanteletar Ida Elinan konsertista ravintola Göstassa klo 20.30. Klassisen musiikin koulutuksen saanut kanteletar, laulaja ja lauluntekijä esittää tutuista ja tunnetuista popkappaleista omia, kiehtovia tulkintojaan. Ida Elina keikkailee ahkerasti Suomessa ja maailmalla. Hän on Evento Awards Vuoden esiintyjä ja Vuoden Kantele -tunnustuksen saaja.

Anton Tšehovin Lokki huipentaa Miniteatterikesän sunnuntaina 17.11. klo 13. Kaksi valloittavaa näyttelijää, Ella Mettänen ja Eero Ojala, kaivautuvat klassikkonäytelmän ytimeen ja vaihtavat notkeasti roolista toiseen. Mitään ei ole Lokkiin lisätty, jotain kylläkin poistettu, mutta huumori ja draama säilytetty.

Kaikki esitykset järjestetään Serlachius-museo Göstassa. Tampereen Teatterikesän ja Serlachius-museoiden kanssa Miniteatterikesän toteuttavat ravintola Gösta ja Autokeskus Tampere Oy. Tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2017.

Miniteatterikesän ohjelma on nähtävillä Serlachius-museoiden sivuilla www.serlachius.fi/fi/info/miniteatterikesa/

Lipunmyynti alkaa 6.9. Serlachius-museo Göstassa.
Esityksiä, illallisen ja bussikuljetukset yhdistäviä paketteja myydään Serlachius-museoiden verkkokaupassa.

Lisätiedot:
Hanna Rosendahl, Tampereen Teatterikesän toiminnanjohtaja, p. 040 594 4600, hanna.rosendahl@teatterikesa.fi.
Päivi Viherkoski, Serlachius-museoiden kehitysjohtaja, p. 050 352 2567, paivi.viherkoski@serlachius.fi.


Perjantai 17. Toukokuuta 2019

Matthew Day Jacksonin näyttely ja roolipeli vievät maailmanlopun jälkeiseen aikaan

Yhdysvaltalaistaiteilija Matthew Day Jacksonin (s. 1974) Serlachius-museoihin toteuttama näyttely Maa vie kävijät tuhannen vuoden päähän aikaan, jolloin maailma on toipunut ihmisen aiheuttamasta tuhosta. Synkkä mutta kiehtova aihe synnytti myös samannimisen roolipelin, josta muodostui lopulta keskeinen osa näyttelykokonaisuutta.

Näyttelyn ihmisenkaltaiset ja -kokoiset veistokset ovat läpileikkaus Jacksonin veistostuotannosta viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Taiteen historiasta tuttua kultaista leikkausta seuraten näyttelytilaan sijoitetut veistokset ja värikäs lasimaalaus kuvittavat samalla kokonaisuuden toista osaa, joka on roolipeli Maa.

Maa sijoittuu aikaan, jolloin maailma on täysin tuhoutunut mutta toipunut oltuaan ilman ihmisen vaikutusta ja luotuaan aivan uudenlaista elämää. Maan alla bunkkereissaan tuhat vuotta eläneet ihmiset lähettävät ensimmäiset tiedustelijansa maan pinnalle tutkimaan maailmaa, joka on heille tuttu vain myyteistä ja tarinoista.

Roolipelin ovat luoneet yhdessä Jacksonin kanssa suomalainen pelisuunnittelija Juhana Pettersson ja englantilainen taidekriitikko Tom Morton. Roolipelejä on toteutettu museoissa eri puolilla maailmaa, mutta tämä on tiettävästi ensimmäinen kerta, kun näyttely ja peli on tehty tasavertaisiksi ja toisiaan täydentäviksi jo suunnitteluvaiheessa.

Varsinaista roolipeliä pelataan näyttelytilan ulkopuolella ns. pöytäroolipelinä. Sitä on mahdollista pelata myös yksin. Perinteisen näyttelyjulkaisun korvaava pelilaatikko sisältää kaiken pelissä tarvittavan, minkä lisäksi laatikko on itsenäinen taideteos. Ryhmille ja yksittäisille kävijöille on tarjolla opastukset, joiden avulla näyttelyyn voi tutustua roolipelin maailman kautta.

Monipuolinen informaatioaikakauden taiteilija

Matthew Day Jackson on monipuolinen taiteilija, jonka tuotantoon sisältyy veistoksia, maalauksia, valokuvia, videoita, performansseja ja installaatioita. Korujen, huonekalujen ja pelien suunnittelu sekä erilaiset yhteistyöprojektit ja tapahtumat laajentavat hänen ilmaisunsa kuvataiteen perinteisten rajojen ulkopuolelle.

Informaatioaikakauden taiteilijana Jackson on pohjattoman utelias, kaikesta kiinnostunut ja käyttää taitavasti hyväkseen hakukoneiden algoritmien tarjoamia mahdollisuuksia. Käsitteellisesti hänen teoksensa muistuttavat mutkikkaita yhtälöitä tai samanaikaisesti moniin suuntiin haarautuvia ajatusketjuja.

”Käsitteellisyydestä huolimatta Jacksonin taide tempaa helposti mukaansa. Hän ymmärtää, että katsojan tulee tunnistaa näkemänsä, jotta tämä saa otteen teoksesta. Jackson ei kuitenkaan päästä katsojaa helpolla. Hänen teoksistaan saa irti sitä enemmän, mitä enemmän niille antaa”, näyttelyn kuraattori Timo Valjakka kertoo.

Monipuolisuus ei ole itsetarkoituksellista. Jacksonin taiteen taustalla ovat hänen kiinnostuksensa ihmiskunnan historiaan ja huoli sen tulevaisuudesta. ”Hän palaa toistuvasti muutamaan suureen kysymykseen, joista tärkein liittyy siihen, että ihmisellä on hallussaan välineet, joilla hän voi lopettaa elämän maapallolla. Toisaalta ihmisellä on myös tieto, jolla ainakin hänen itsensä aiheuttamat katastrofit voidaan estää”, Timo Valjakka sanoo.

Näyttelyarkkitehtuurista on vastannut Serlachius-museoiden suunnittelupäällikkö Tarja Väätänen. Näyttely on tuotettu yhteistyössä Galleria Hauser & Wirthin kanssa.
Roolipelin Maa on kustantanut Kustannusosakeyhtiö PARVS Oy.

Serlachius-museot ovat avoinna:

talviaikaan 1.9.–31.5. tiistaista sunnuntaihin klo 11–18.
kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18.

Lisätiedot, näyttely: kuraattori Timo Valjakka, timo.valjakka@kolumbus.fi
Lisätiedot, roolipeli: pelisuunnittelija Juhana Pettersson, juhana.pettersson@gmail.com
Kuvapyynnöt: Serlachius-museoiden tiedottaja Susanna Yläjärvi, susanna.ylajarvi@serlachius.fi, +358 (0)50 560 0156