Serlachius museot

Käykää rohkeasti
pidemmälle

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Serlachius-museot ovat avoinna kesällä 1.6.–31.8. joka päivä 10–18, talviaikaan 1.9.–31.5. ti–su 11–18.

Sulje

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Avoinna:
talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18
kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18


Käykää rohkeasti
pidemmälle

Torstai 16. Tammikuuta 2020

Merkittävä teoshankinta Suomeen – Anselm Kieferin Väinämöinen Ilmarinen Serlachiukselle

Gösta Serlachiuksen taidesäätiö on hankkinut kokoelmiinsa Anselm Kieferin teoksen Väinämöinen Ilmarinen. Se on Kieferin Kalevala-aiheisista töistä ensimmäinen museokokoelmaan myyty teos.

Nykytaiteen merkittävimpiin nimiin lukeutuva Anselm Kiefer tutkii taiteessaan ihmiskunnan suuria kysymyksiä historiaan, kirjallisuuteen ja filosofiaan pohjautuen. Myös Suomen kansalliseepos Kalevala on puhuttanut Kieferiä jo pitkään: ”Luin Kalevalaa 1970-luvun lopulla ja 80-luvun alussa. Viime aikoina olen jälleen viettänyt aikaa Kalevalan runojen parissa ja myös maalannut eepokseen liittyviä teoksia.”

Kiefer kertoo kiinnostuksensa taustoista: ”Kalevala, Nibelungen laulu, muinaisegyptiläinen tarusto ja muut suuret mytologiat pyrkivät hahmottamaan ja kuvaamaan maailman kokonaisuutena. Tällainen maailman kokonaisvaltainen kuvaaminen tänä päivänä on vaikeaa, koska tiede ja eri ammattikunnat ovat ahtaneet maailman siiloihin. Maailma on sirpaloitunut, emmekä näe sitä kokonaisuutena. Yksi luonnontieteen uusista osa-alueista, säieteoria, tosin pyrkii luomaan kokonaiskuvan maailmasta, jossa mikro- ja makrokosmos kohtaavat, aivan kuten muinaismytologioissa, esimerkiksi Kalevalassa.”
 
Kieferin kaikkien Kalevala-aiheisten teosten valmistumisajankohta ei ole tiedossa. Tällä hetkellä teemasta on esillä yksi teos Lontoossa, White Cube -galleriassa.

Serlachius-museoiden johtaja Pauli Sivonen iloitsee hankinnasta: ”Teoksen pysyvä esilläolo Mäntässä jatkaa luontevasti vuoden 2015 suurnäyttelystä alkanutta yhteistyötä Anselm Kieferin ja Serlachiuksen välillä.”
 
Väinämöinen Ilmarinen -teos saapui Serlachius-museoihin Yhdysvaltain kautta. Kiefer lahjoitti sen Janne Gallen-Kallela-Sirénin johtaman Albright-Knox-taidemuseon laajennushankkeen rahoituskampanjaan (www.albrightknox.org). Sirén ehdotti, ettei teosta huutokaupattaisi, vaan sitä tarjottaisiin Suomen julkisiin kokoelmiin, aluksi Serlachius-museoille, joka oli muutamaa vuotta aikaisemmin järjestänyt merkittävän Kiefer-näyttelyn. Näin teos voisi päätyä Suomeen, Kalevalan ja suomalaisen Kalevala-taiteen syntysijoille.

Sirén on tutkinut Kieferin taidetta lähes kolmekymmentä vuotta. Kun Kiefer pari vuotta sitten perusti taidesäätiön vaalimaan elämäntyötään ja sen tutkimusta, hän kutsui Sirénin sen hallituksen puheenjohtajaksi. Sirén on toiminut tehtävässä museonjohtajan työnsä ohessa vuodesta 2018.

”Mytologia, runous, filosofia, maailmanhistoria ja sodat – nämä teemat ovat valtameri, joka lainehtii Kieferin taiteessa. Hän ei maalaa yksittäisiä teossarjoja, vaikka tietyllä tavalla jokin tietty taiteilijan käsittelemä teema voidaan mieltää eräänlaisena kokonaisuutena ainakin museonäyttelyiden yhteydessä. Kieferin taiteessa eri lähteet ja teemat liittyvät toinen toisiinsa ja ovat osa suurta jatkumoa. Kieferin Kalevala-teoksista voisi jonain päivänä koota upean näyttelyn ja mielenkiintoista olisi tietysti nähdä se myös Suomessa, jossa Kalevala on kansalliseepos, mutta samalla myös osin unohdettu henkinen ja kulttuurinen voimavara”, Sirén summaa.   

Anselm Kieferin teokset ovat usein monumentaalisia niin aiheiltaan kuin kooltaankin. Myös Väinämöinen Ilmarinen on suurikokoinen työ. Siinä nähdään Kieferille ominaiseen tapaan sotatannerta muistuttava lohduton maisema, jonka etualalla ovat sukellusvene ja lentokone: Tietäjä Väinämöinen esittäytyy sukellusveneenä, taivaankannen takoja, seppä Ilmarinen lentokoneena.
 
Teos tulee esille Serlachius-museo Göstaan maaliskuun lopussa.

Lisätietoja:
Serlachius-musoiden johtaja Pauli Sivonen, p. 050 566 1355, pauli.sivonen@serlachius.fi
Tiedottaja Susanna Yläjärvi, p. 050 560 0156, susanna.ylajarvi@serlachius.fi


Anselm Kiefer, Väinämöinen Ilmarinen, 2018, emulsio, öljyväri, akryyliväri, sellakka, köysi ja lyijy kankaalle, 280 x 380 cm, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö, copyright: Ⓒ Anselm Kiefer.


Tiistai 17. Joulukuuta 2019

Uusi kirja Serlachiusten kartano avaa ovet Joenniemen värikkääseen historiaan

Serlachius-museo Göstan historiasta on julkaistu kirja Serlachiusten kartano – Joenniemen mallitilasta taidemuseoksi. Tutkija, FL, Marjo-Riitta Simpasen kirja valottaa vuorineuvos Gösta Serlachiuksen (1876–1942) edustuskodikseen rakennuttaman kartanon ja siihen oleellisesti liittyneen maatilan sekä sen asukkaiden elämää.

Serlachiusten kartano on ensimmäinen Joenniemen historiaa laajasti esittelevä teos. Joenniemen kartano on tunnettu vuosikymmenet taidemuseona, mutta tiedot sen historiasta vuorineuvos Gösta Serlachiuksen edustuskotina ja maatilana ovat tätä ennen pohjautuneet melko hajanaiseen tutkimustietoon.

Kirja esittelee tilan monivaiheisen syntytarinan ja Serlachiuksen teettämät suunnitelmat uudeksi kodikseen. Kartano valmistui lopulta arkkitehti Jarl Eklundin suunnitelmien pohjalta vuonna 1935. Kirjassa kerrotaan perusteellisesti kartanon rakentamisesta, sisustuksesta ja taiteesta, joihin vuorineuvos puuttui pienimpiä yksityiskohtia myöten.

Maatalouden kehittäminen ja hyötyajattelu olivat tärkeitä niin vuorineuvos Serlachiukselle kuin hänen toiselle aviopuolisolleen, agronomi Ruth Serlachiukselle (1882–1963). He kehittivät Joenniemen maatilasta mallitilan, jonka uusinta viljelystietoutta haluttiin levittää alueen maanviljelijöille. Tilalla jalostettiin länsisuomenkarjaa, kanoja ja lampaita. Pellot oli jo varhaisessa vaiheessa salaojitettu. Tilan taimitarhassa jalostettiin ja myytiin omenapuita sekä marjapensaita, ja kartanoon liittyneessä kasvihuoneessa kasvatettiin jopa viinirypäleitä.

Puisto on alusta saakka ollut tärkeä osa kartanoa. Serlachius teetti Joenniemen aluetta varten monia suunnitelmia 1910-luvulta lähtien, mutta vasta 1935 valmistunut Paul Olssonin ja Jarl Eklundin yhdessä laatima suunnitelma toteutettiin. Lähtökohtana oli ajatus kokonaistaideteoksesta, jossa englantilaistyyppinen puisto on talon arkkitehtoninen jatke.

Edustuskodista lastenklinikaksi

Kirjassa esitellään Gösta ja Ruth Serlachius myös henkilöinä. Oma lukunsa on varattu edustuskodin tunnetuille vieraille presidentti Risto Rytistä marsalkka Mannerheimiin ja maamme eduskunnasta Miss Eurooppa Ester Toivoseen. Gösta Serlachius ehti asua kartanossaan lopulta vain seitsemän vuotta ennen kuolemaansa 1942.

Jatkosodan aikaan Joenniemen kartanoon sijoitettiin pommituksia pakoon Helsingin yliopiston lastenklinikka, jonka ylilääkärinä toimi Arvo Ylppö. Leskeksi jäänyt Ruth Serlachius muutti tuolloin asumaan kartanon pihapiirissä sijaitsevaan pieneen mökkiin.

Gösta Serlachiuksella oli 1930-luvulta saakka ollut haaveena rakentaa Mänttään taidemuseo, jossa hänen keräämäänsä ja säätiöimäänsä arvokasta taidekokoelmaa voitaisiin esitellä. Suunnitelma kuitenkin raukesi sodan ja vuorineuvoksen kuoleman seurauksena. Ruth Serlachius halusi toteuttaa puolisonsa pitkäaikaisen haaveen. Hän ja Joenniemen perinyt Göstan poika Bror Serlachius avasivat kartanon alakerran taidemuseoksi elokuussa 1945.

Kirja pohjautuu perusteelliseen arkistotutkimukseen, jota Marjo-Riitta Simpanen teki ennen jäämistään eläkkeelle Serlachius-museoista kuluvan vuoden syksyllä. Hän huomasi, että kartanon ja museon rakennuksiin ja historiaan liittyvä tieto oli pirstaleista ja yksityiskohdat tarkentamattomia. Siksi hän paneutui hakemaan tietoa ensisijaisesti alkuperäislähteistä sekä muistitietoarkistoista.

Runsaasti kuvitetun kirjan on julkaissut Kustannusosakeyhtiö Parvs, ja se kuuluu Serlachius-museoiden julkaisusarjaan. Kirjaa myydään Serlachius-museoiden museokaupoissa ja verkkokaupassa kauppa.serlachius.fi. Kirjaa on myynnissä myös kirjakaupoissa sekä Parvsin verkkokaupassa.

Lisätiedot: 
Tiedottaja Susanna Yläjärvi, Serlachius-museot, p. 050 560 0156, susanna.ylajarvi@serlachius.fi.

Kuvat ja kirjojen pressikappaleet:
 Kustantaja Hanna Karppanen, Kustannusosakeyhtiö Parvs, hanna.karppanen@parvs.fi


 


Maanantai 18. Marraskuuta 2019

Serlachius-museot ja Fazer jatkavat yhteistyötä – historiallinen marmeladirasia joulumyyntiin

Serlachius-museoiden ja Fazerin yhteistyö jatkuu, kun joulumyyntiin saadaan jo toinen taiteilija Olga Gummerus-Ehrströmin (1876–1938) historiallisella kuvalla koristettu marmeladirasia. Tällä kertaa erikoisrasian saivat perinteikkäät Finlandia-marmeladit.
 

Serlachiuksen kokoelmiin kuuluva Amor-aiheinen kuvitus on suunniteltu alunperinkin Fazerin marmeladirasiaan, ja se ajoittuu vuosiin 1908–1909. Makeisrasioita myydään Serlachiuksen museokauppojen ja verkkokaupan lisäksi Fazer Experience -vierailukeskuksen myymälässä.

Loppuvuodesta 2018 Serlachius-museot ja Fazer julkaisivat Olga Gummerus-Ehrströmin kuvittaman Pihlaja-marmeladien erikoispakkauksen. Makeiset tunnetaan paremmin Kettukarkkeina. Olga Gummerus-Ehrström suunnitteli 1900-luvun alkupuolella Fazerille myymälätölkkien etikettejä ja makeispakkauksia. Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmiin kuuluu parikymmentä tällaista luonnosta tai vedosta.

Olga, kutsumanimeltään Olli, oli monipuolisesti lahjakas taiteilija, joka teki miehensä Eric O. W. Ehrströmin eli Bucklanin (1882–1934) työparina ja itsenäisesti mm. maalauksia, lasimaalauksia, kuvituksia, muotipiirroksia, käsityömalleja ja veistoksia.

Pariskunta suhtautui intohimoisesti työhönsä, ja heidän kiinnostuksenkohteensa ulottuivat laajalle: taiteen lisäksi luonnontieteisiin, kirjallisuuteen, arkkitehtuuriin, vieraisiin kieliin ja kulttuureihin sekä kulinarismiin ja muotiin. Lapseton pariskunta testamenttasi koko taiteellisen jäämistönsä ystävänsä ja mesenaattinsa Gösta Serlachiuksen perustamalle taidesäätiölle.

Pariskunnan elämäntyötä käsittelevä laaja näyttely Olli ja Bucklan – Ehrströmien elämä ja taide avattiin tammikuussa 2019 Serlachius-museoissa. Sen on nähnyt jo noin 78 000 kävijää. Näyttely jatkuu taidemuseo Göstassa 12.1.2020 saakka ja Gustaf-museossa 3.5.2020 saakka. Näyttelyssä esillä olevista teoksista suurinta osaa ei ole koskaan aiemmin esitelty julkisesti.

Finlandia-marmeladeilla värikäs historia

Marmeladit ovat Fazerin vanhimpia tuotteita, niitä on valmistettu jo 1800-luvun lopulta lähtien. Ne pakattiin näyttäviin pakkauksiin ja lahjarasioihin, joiden kuvittajiksi kutsuttiin tunnettuja suomalaisia taiteilijoita. Kuvituksia ovat tehneet mm. Akseli Gallen-Kallela ja Tove Jansson.

Finlandia-kuulien alkuperäinen nimi oli Kruunajaismarmeladi, ja niiden tarina juontaa yli sadan vuoden taakse. Vuonna 1902 hedelmämarmeladeja lähetettiin Englannin tulevan kuninkaan Edward VII:n kruunajaisiin. Näyttävään kruunajaisrasiaan oli painettu tarkka jäljennös kuninkaan kruunusta. Vuonna 1947 marmeladeja taas lähetettiin häälahjaksi prinsessa Elisabetille, tulevalle kuningattarelle.

Kruunajaismarmeladin nimi muuttui vuonna 1948 Finlandiaksi, mutta rasiassa on edelleen muistona kruunun kuva. Alun perin Finlandia-makeisia valmistettiin Helsingissä Tehtaankadulla. Tänä vuonna klassikkotuotteen reseptiä on päivitetty ja marmeladit sopivat nyt myös vegaaneille.

Seuraa Serlachius-museoita:
facebook.com/serlachius

twitter.com/serlachius
instagram.com/serlachiusmuseums

www.serlachius.com

Käyntiosoitteet:

Serlachius-museo Gösta: Joenniementie 47, 35800 Mänttä
Serlachius-msueo Gustaf: R. Erik Serlachiuksen katu 2, 35800 Mänttä

Lisätiedot:
Serlachius-museot: Susanna Yläjärvi, tiedottaja, p. 050 560 0156, susanna.ylajarvi@serlachius.fi

Fazer Makeiset: Liisa Eerola, viestintäjohtaja, 044 710 8860, liisa.eerola@fazer.fi

 


Maanantai 11. Marraskuuta 2019

Miniteatterikesä tuo kesän keskelle marraskuuta– tapahtuma yhdistää teatteri- ja kuvataiteen Serlachius-museoissa viikonloppuna

Tampereen Teatterikesän ja Serlachius-museoiden yhteistyössä toteuttama Miniteatterikesä tuo teatterin iloa taidekaupunki Mänttä-Vilppulaan 16.–17. marraskuuta. Toista kertaa järjestettävä minifestivaali yhdistää teatteri- ja kuvataiteen ja tarjoaa esittävän taiteen helmiä niin aikuisille kuin lapsillekin taidemuseo Göstassa.

Miniteatterikesän aloittaa lauantaina 16. marraskuuta klo 12 Grus Grus Teatterin koko perheelle suunnattu esitys Koivuhiiri ja päästäinen. Sadunkerrontaa ja piirtämistä yhdistävä seikkailu on tarina erilaisuuden hyväksymisestä, pelkojen voittamisesta ja rakkaudesta. Ohjauksesta vastaa Ville Kurki ja näyttämöllä nähdään Sofia Molin. Esityksen jälkeen perheille on tarjolla maksuton työpaja taidemuseon pedatilassa.

Minä maalaan teidät kaikki on taiteilija Helene Schjerfbeckin elämästä kertova monologi, jonka tulkinnasta vastaavat näyttelijä Kati Outinen ja tanssija Annatuuli Saine. Esityksen on tuottanut Teatteri Jurkka ja OutisKati, ja se nähdään taidemuseo Göstassa klo 17.

Lauantai-iltaa voi jatkaa nauttimalla popkanteletar Ida Elinan konsertista ravintola Göstassa klo 20.30. Klassisen musiikin koulutuksen saanut kanteletar, laulaja ja lauluntekijä esittää tunnetuista popkappaleista omia, kiehtovia tulkintojaan.

Anton Tšehovin Lokki huipentaa Miniteatterikesän sunnuntaina 17. marraskuuta klo 13. Kaksi valloittavaa näyttelijää, Ella Mettänen ja Eero Ojala, kaivautuvat klassikkonäytelmän ytimeen ja vaihtavat notkeasti roolista toiseen. Mitään ei ole Lokkiin lisätty, jotain kylläkin poistettu, mutta huumori ja draama säilytetty.

”Nyt toistamiseen Mänttä-Vilppulassa toteutettava Miniteatterikesä on ainutlaatuinen, erilaisten toimijoiden yhdessä aikaansaama projekti, jonka tavoitteena on tuottaa aitoja elämyksiä erilaisille yleisöille. Teatterin taika tulee yhden viikonlopun aikana kaikkien ulottuville, niin lapsille kuin aikuisille”, kehitysjohtaja Päivi Viherkoski Serlachius-museoista toteaa.

Viherkoski ja Tampereen Teatterikesän toiminnanjohtaja Hanna Rosendahl pitävät tärkeänä toteuttaa käytännössä sitä kulttuuriyhteistyötä, johon Euroopan 2026 kulttuuripääkaupungiksi hakeva Tampere ja ympäröivät Pirkanmaan kunnat Mänttä-Vilppula mukaan lukien tähtäävät.

”Yhteistyömme edistää Tampere 2026 -hankkeen kattoteemaa, yhdenvertaisuutta. Me saamme mahdollisuuden tuoda ammattiteatteria keskuskaupungin ulkopuolelle seudulle, jossa sitä nähdään vain harvoin”, kertoo Rosendahl.

Tampereen Teatterikesän ja Serlachius-museoiden kanssa Miniteatterikesän toteuttavat ravintola Gösta ja Autokeskus Tampere Oy. Tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2017.

Ohjelmisto löytyy Serlachius-museoiden verkkosivuilta: http://www.serlachius.fi/fi/info/miniteatterikesa/

Liput Serlachius-museoiden myyntipalvelusta p. 040 166 3480 tai sales@serlachius.fi.

Median akkreditoituminen ja mahdolliset haastattelupyynnöt: Serlachius-museot, tiedottaja Susanna Yläjärvi p. 050 560 0156


Perjantai 25. Lokakuuta 2019

Italian nykytaiteilijat etsivät onnea Serlachius-museoissa

Onnea etsimässä -näyttely tuo Serlachius-museoihin joukon italialaisia nykytaiteilijoita. Luovuus on tarjonnut heille vastavoiman kohdata talouskriisin mukanaan tuomat ongelmat, jotka ovat koetelleet Italiaa runsaan vuosikymmenen ajan. Maria Stella Bottain, Lorella Scaccon ja Pirjo Immosen kuratoiman näyttelyn punaisena lankana on onnen etsiminen.

Näyttelyssä on mukana neljätoista nykytaiteilijaa tai taiteilijaryhmää. He edustavat sukupolvea, joka on kokenut vuoden 2008 talouskriisin seurauksineen ja reagoinut siihen omassa tuotannossaan. He ovat nuoria tai uransa jo vakiinnuttaneita taiteilijoita eri puolilta Italiaa. Useimmat heistä esittäytyvät nyt ensimmäistä kertaa Pohjoismaissa.

Näyttelyn taiteilijat ovat Yuri Ancarani, Silvia Camporesi, Loris Cecchini, Federica Di Carlo, Goldschmied & Chiari, Francesco Jodice, Marzia Migliora, Matteo Montani, Okkult Motion Pictures (Alessandro Scali & Marco Calabrese), Federico Pietrella, Pietro Ruffo, Marinella Senatore, Federico Solmi ja ZimmerFrei.

Ajatus näyttelystä ja siihen liittyvästä julkaisusta on syntynyt italialais-suomalaisena yhteistyönä. Kuraattorit Maria Stella Bottai, Lorella Scacco ja Pirjo Immonen halusivat koota italialaisen nykytaiteen runsauden yhteisnäyttelyksi, joka sai lopullisen muotonsa vierailuilla taiteilijoiden työhuoneisiin eri puolille Italiaa.

Onnea etsimässä ei esittele teoksia, joiden aiheena on onni tai jotka kuvaavat puhdasta onnellisuutta. ”Esillä ei siis ole postikorttien Bella Italia vaan pikemminkin sen vastakohta: se mitä Italiassa tapahtuu juuri nyt”, Pirjo Immonen tiivistää. Maalaukset, veistokset, installaatiot, videot, mediataide ja performanssit piirtävät kuvaa tämän päivän todellisuudesta Italiassa.

Maria Stella Bottain mukaan onnellisuudelle ei ole yleispätevää luonnehdintaa. ”Onnellisuudesta ja sen saavuttamisesta on yhtä monta näkemystä kuin näyttelyssä on taiteilijoita.” Näyttelyn teoksiin kiteytyy taiteilijoiden luovuus ja energia. Ne tutkivat valoa, maisemaa ja kauneutta, mutta myös taloudellista ja poliittista valtaa, maailman muuttumista ja sen mukanaan tuomia muuttoliikkeitä.

Kuraattorit pohtivat keskenään ja yhdessä taiteilijoiden kanssa, miten Italiassa nykyisin etsitään onnellisuutta. Taiteilijoille selviytymisen keinoja ovat yhteisöllisyys, siviilivastarinta ja protesti, perinteiden elvyttäminen ja kauneuden syvällinen mietiskely, onpa se luonnon tai ihmisen synnyttämää. Lorella Scaccon mukaan näyttelyyn valitut taiteilijat osoittavat, että pitkän kriisin aikana on tärkeää kyetä voittamaan vastoinkäymiset etsimällä uusia selviytymiskeinoja ja näkökulmia onnelliseen elämään.

Taiteilijoista Loris Cecchini, Marzia Migliora, Matteo Montani ja Goldschmied & Chiari ovat mukana näyttelyn avajaisissa ja Serlachius-museoissa järjestettävässä tiedotustilaisuudessa 25.10.2019.

Lisätietoa taiteilijoiden teoksista löydät TÄÄLTÄ.

Näyttelyyn liittyvä oheisohjelma:

La 26.10.2019 Kuraattorit Maria Stella Bottai, Lorella Scacco ja Pirjo Immonen esittelevät näyttelyä suomeksi ja englanniksi klo 13 ja 15.
Su 8.3.2020 Marinella Senatoren performanssi, joka valmistuu hänen Kertovan tanssin koulunsa (The School of Narrative Dance) järjestämissä työpajoissa Mäntässä.

Lisätiedot ja kuvapyynnöt:

Susanna Yläjärvi, Serlachius-museoiden tiedottaja, p. 050 560 0156, susanna.ylajarvi@serlachius.fi

Seuraa Serlachius-museoita:
facebook.com/serlachius   twitter.com/serlachius   instagram.com/serlachiusmuseums

Serlachius-museot ovat avoinna talviaikaan 1.9.–31.5. tiistaista sunnuntaihin klo 11–18.

Käyntiosoitteet:
Serlachius-museo Gösta, Joenniementie 47, 35800 Mänttä, Finland
Serlachius-museo Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2, 35800 Mänttä, Finland

     

Cento anni d’Italia in Finlandia | A Hundred Years of Italy in Finland