Serlachius museot

Käykää rohkeasti
pidemmälle

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Serlachius-museot ovat avoinna talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18.

Sulje

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Avoinna:
talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18
kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18

Käykää rohkeasti
pidemmälle

Liike

Taideteoksissa kuvataan usein liikettä, vaikka esimerkiksi maalauksissa sitä ei varsinaisesti olekaan. Liikkeen kuvaamisessa ja esittämisessä onkin kyse mielikuvan luomisesta. Oikeasti aihe ei liiku, vaan se on kuvattu ”pysäytyskuvana” teoksen kaksiulotteisella pinnalla. Liikkeen vaikutelma luodaan teokseen kuvallisten elementtien ja tilan suhteiden muuttumisen avulla.

  • 0244-r.jpg
1

Liikkeen havainnoiminen

Taideteosta katsoessamme vertaamme liikkeen kuvausta omiin kokemuksiimme ja elinympäristöömme. Esimerkiksi Verner Thomén teoksessa Pyykinkuivausta tuulisena päivänä kuvattu liike yhdistyy muistikuvaan siitä, miten kesäinen tuuli saa vaatteet hulmuamaan ja tarttumaan kiinni ihoon. 

Myös paikalleen pysähtyneessä aiheessa voi olla liikkeen tuntu, vaikkei teos varsinaisesti esittäisikään liikettä. Tämä vaikutelma syntyy kokonaissommittelusta, kuten kuvaelementtien koosta, sijainnista, suunnasta ja tiheydestä. Esimerkiksi Juho Rissasen maalauksessa Vanha eukko maitolekkeri selässään liikkeen tuntu syntyy naisen eteenpäin kumartuneesta asennosta. Kun katse liikkuu teoksen poikki vasemmalta oikealle, vanha nainen näyttää kävelevän.

Liikkeen vaikutelmaa voidaan tehostaa kuvaamalla liike liioitellusti, ikään kuin se olisi vielä kesken. Tällöin puhutaan pysäytetystä liikkeestä. Hannes Autere käytti usein maalauksissaan ja veistoksissaan tätä tehokeinoa. Hänen teoksissaan on monenlaista liikettä ja hullunkurisia asentoja, kuten etualan miehillä teoksessa Papin kymmenykset.


Haluatko tietää lisää?

Kuvaelementin sijainti ja suunta vaikuttavat teoksesta syntyvään liikevaikutelmaan. Vaaka- ja pystysuoraan tai vinottain sommitellut osat luovat keskenään aivan erilaisia mielikuvia liikkeestä. 

Vinottain sommiteltu kuva-aihe on hyvin tehokas liikettä luova tehokeino. Huomaat tämän, jos tarkastelet Marcus Collinin Puutavaran kuljetus -teosta. Liikkeen kuvaus on maalauksessa hyvin keskeistä, eikä se välittyisi yhtä tehokkaana, jos reki, hevonen ja työmiehet olisi sommiteltu maalaukseen vaaka- tai pystysuuntaisesti. 

Liikkeen kuvaamiseen vaikuttavat myös kuvan osien keskinäinen suhde ja välimatka toinen toisiinsa. Lähekkäin sommitellut muodot vahvistavat liikkeen tuntua.

Kaarevat, ylöspäin ja vinottain sommitellut viivat tehostavat liikkeen tuntua. Aaltoileva viiva luo mielikuvan liikkeestä, kuten tuulessa liehuvien vaatteiden ääriviivat Marcus Collinin teoksessa Katolinen pappi tuulessa.