Serlachius museot

Käykää rohkeasti
pidemmälle

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Serlachius-museot ovat avoinna talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18.

Sulje

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Avoinna:
talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18
kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18

Käykää rohkeasti
pidemmälle

Helmikuu 2018

Isoniemen tilan päärakennus, Thomén toteutumaton kokonaistaideteos

Suomen sisällissodan ensimmäisten päivien uhreihin lukeutuu Thomén veljeskolmikko: arkkitehdit Valter ja Ivar sekä metsänhoitaja William. Valter Thomé oli Mäntän tehdasyhdyskunnan kannalta 1900-luvun alussa keskeinen arkkitehti. Yksi hänen pitkäaikainen (1902–1916), mutta toteuttamatta jäänyt projektinsa oli Isoniemen tilan päärakennuksen suunnittelu Gösta Serlachiukselle. Läpikotaisin kansallisromanttiseen tyyliin tehdyt alkuvaiheen suunnitelmat kuuluvat Serlachius-museoiden piirustuskokoelmaan.

Isoniemen päärakennuksen piirustukset ovat signeeranneet Valter Thomé ja Karl Lindahl, Thomén ruotsalaissyntyinen työpari. Samainen kaksikko suunnitteli myös Mäntän apteekin, joka valmistui 1907 ja joka on nyt Serlachius-residenssin käytössä. Päiväämättömissä, oletettavasti vuonna 1903 tehdyissä Isoniemen päärakennuksen suunnitelmissa on hyvin paljon samaa kuin apteekkirakennuksessa. Rakennuksen pohjakaava ja sen myötä ulkomuoto ovat kansallisromantiikalle tyypillisesti epäsymmetriset ja jokainen julkisivu on erilainen.

Ulkoasua hallitsevat hirsiseinät, mutta joka sivulla on käytetty myös paanuverhousta. Huomio kiinnittyy myös luonnonkivistä ladottuun kivijalkaan. Kattomateriaali piirustuksista tai havainnekuvista ei selviä. Ikkunoiden ruudut ovat tasakokoiset lukuun ottamatta ruokasalin ja kabinetin – siis eräänlaisten edustustilojen – ikkunoita. Kansallisromanttisessa tyylissä yleinen yläosastaan kapeneva ja kaartuva ikkuna on piirretty vain pääoveen ja sen vieressä olevaan päällysvaatehuoneeseen. Ulkoterassin ja yhden ulkoportaan pois lukien talon pohjakaava mahtuisi 19,15 m x 29,2 m kokoisen suorakaiteen sisään, joka on hyvin lähellä esimerkiksi Joenniemen kartanon päärakennuksen vastaavaa mittaa.

Kaksikerroksinen rakennus sisältää kaikki porvarilliseen elämänpiiriin tarvittavat tilat. Talon keskellä ovat eteishalli ja päällysvaatehuone, veranta, ruokasali ja kabinetti, siis yhteiset ja vieraille avoimet tilat. Toiseen päätyyn on sijoitettu herrainhuone ja lukualkovi sekä konttori. Vastakkaisella puolella taloa ovat yksityiset ja taloustilat: lastenhuoneet ja makuuhuone, sekä keittiö tarvittavine aputiloineen ja niin sanottu palvelusväen portaikko. Yläkerran huoneista piirustuksiin on nimetty kaksi vierashuonetta ja palvelusväen huone. Toisessa vierashuoneessa on parveke. Kahden sisätiloja kuvaavan akvarellin perusteella myös sisustus oli suunniteltu yksityiskohtia myöten arkkitehtuurin tyyliin sopivaksi, mikä oli kansallisromantiikalle tyypillistä.

Isoniemen päärakennuksen suunnittelu pitkittyi. Työtehtävät veivät Gösta Serlachiuksen Mäntästä Jyväskylään vuonna 1904, minkä jälkeen hän asui Isoniemessä vain lyhyen aikaa ennen Kymin tehtaiden palvelukseen siirtymistä. Mänttään ja Isoniemeen perhe palasi vuonna 1913, jolloin ensimmäisistä päärakennussuunnitelmista oli kulunut kymmenen vuotta. Vielä vuonna 1916 Thomét laativat sitä varten uudet luonnokset ja seuraavana vuonna omat suunnitelmansa esittivät Armas Lindgren ja W. G. Palmqvist Gösta Serlachiuksen tilauksesta. Kansallisromatiikasta ei missään niistä ollut enää jälkeäkään. Valituksi tullut Palmqvistin ehdotuskaan ei toteutunut. Vuonna 1924 Serlachius myi Isoniemen, jonka tilukset sijaitsivat nykyisen Joenniemen kartanon välittömässä läheisyydessä.

Valter Thomé ja Gösta Serlachius olivat alun perin ystävystyneet opiskellessaan Oulun ruotsinkielisessä lyseossa. Tuttavuus johti sittemmin liikesuhteeseen, jonka myötä Thomé oli laatimassa Mänttään nelisenkymmentä suunnitelmaa. Aluksi Valter Thomé toimi yhdessä arkkitehti Karl Lindahlin kanssa. Nuorempi veli Ivar Thomé valmistui arkkitehdiksi vuonna 1907 ja veljeksillä oli vuodesta 1911 yhteinen arkkitehtitoimisto. G. A. Serlachius Oy tilasi Thoméilta mm. sulfiittiselluloosatehtaan ja paperitehtaan rakennuksia ja asuinrakennuksia. Serlachiuksen lisäksi Mäntässä oli muitakin rakennuttajia: Thoméiden piirustusten mukaan valmistuivat mm. nuorisoseuran talo, työväentalo ja Mäntän apteekki. Viimeiseksi Mänttään tehdyksi suunnitelmaksi jäi 1920 valmistunut Mäntän Klubi.

Thomén arkkitehtiveljesten lisäksi myös metsänhoitaja William Thomé oli Gösta Serlachiukselle hyvin tuttu; G. A. Serlachius Oy oli hänen 1911 perustamansa yrityksen W. G. Thomén Metsätoimiston asiakas ja William Thomé itse myöhemmin Serlachius-yhtiön johtokunnan jäsen. Sisällissodan tapahtumat koituivat veljeskolmikon kohtaloksi: Valter (s. 1874), William (s. 1880) ja Ivar (s. 1882) Thomé ja neljä muuta seurueeseen kuulunutta miestä olivat pyrkimässä punaisten valtaamasta Helsingistä valkoisen armeijan riveihin Pohjanmaalle. Matkalla he joutuivat punaisten vangiksi ja heidät teloitettiin Vihdissä 1.2.1918. Veljessarjasta jäi henkiin kuvataiteilijana tunnettu Verner Thomé, joka oli tapahtuma-aikaan työtehtävissä Urajärven kartanossa.

Milla Sinivuori-Hakanen
tutkija

Lähteet:
Serlachius-museot, piirustuskokoelma.
Gösta Serlachiuksen kirjearkisto, Serlachius-museot, arkistokokoelma.
Hovi-Wasastjerna Päivi, Arkkitehti Valter Thomé – Harmoniaa etsimässä (2009).
Paavilainen Marko, Murhatut veljet. Valter, William ja Ivar Thomén elämä ja kuolema (2016).