Serlachius museot

Käykää rohkeasti
pidemmälle

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Serlachius-museot ovat avoinna kesällä 1.6.–31.8. joka päivä 10–18, talviaikaan 1.9.–31.5. ti–su 11–18.

Sulje

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Avoinna:
talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18
kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18


Käykää rohkeasti
pidemmälle

Helmikuu 2019

Ernst Ivar Roini 1857–1905

Säätiön kokoelmissa on kuvia Ernst Ivar Roinin albumista. Kuvissa on Alexander Järnefeltin perhettä Kolhossa kesällä 1889, myös Juhani Ahon sekä Lauri Kivekkään valokuvat. Ernst Ivar Roini tunnettiin Mäntässä Gustaf Adolf Serlachiuksen kiivaana vastustajana 1880-luvulla. Mutta oliko hän jotain muutakin?

Ernst Ivar syntyi Oulussa kupariseppä Johan Henrik Idströmin ja Brita Elisabeth Tornborgin perheeseen. Oulusta hän jatkoi opintojaan Kuopion suomalaisessa lyseossa ja aloitti yliopisto-opinnot Helsingissä historiallis-filosofisessa tiedekunnassa 1878. Lyseovuosinaan Kuopiossa hän asui Richard ja Elisabeth Steniuksen luona. Perhe kuului Kuopion suomenmieliseen ryhmään. Elisabeth o.s. Gripenberg oli tunnetun naisaisanaisen Alexandra Gripenbergin sisar. Mänttään Roini (vuoteen 1883 Idström) ja ensimmäinen vaimonsa Helena Bergbom muuttivat 1884 ostettuaan Seppälän tilan.

Gustaf Adolf Serlachius ja ylioppilas Roini – kuten häntä täällä kutsuttiin – olivat molemmat suomalaisuusmiehiä, mutta Roini liittyi nuorsuomalaiseen aatemaailmaan toisin kuin patruuna Serlachius, joka oli vanhasuomalainen. G. A. Serlachiuksen mukaan nuorsuomalaisen puolueen tukikohdaksi Mäntässä oli muodostunut ylioppilas Roinin omistama Seppälän talo, josta ”valistettiin kansaa erämaassa”.  Patruunan ja ylioppilaan välille ei syntynyt yhteistyötä. Roini haastoi patruunan käräjille anniskelurikkomuksista ja rahanväärentämisestä. Konflikteja syntyi myös koskien vesiosuuksista ja maakaupoista. Sanomalehtien maaseutukirjeenvaihtajien kautta nämä Serlachiuksen ja Roinin väliset riidat tulivat laajemminkin tunnetuiksi. Molemmat myös kirjoittivat Aamulehteen toisiaan panettelevia, kärjekkäitä kirjoituksia.

Ylioppilas Roini oli näkyvä toimija myös toisenlaisissa yhteyksissä. Kun kuvernööri Järnefeltin perhe vietti kesää 1889 Vilppulan Kolhossa, Roini vietti aikaa heidän seurassaan niin Kolhossa kuin Seppälän tilalla Mäntässä. Roini oli tutustunut perheeseen opiskeluaikanaan. Jo Kuopion lyseon ajoilta tuttu Juhani Aho vieraili myös tuona kesänä Kolhossa. Järnefeltien tiedetään käyneen myös Mäntänvuorella. Samana kesänä pidetyillä Keuruun kesäjuhlilla mukana olivat Axel Gallén, Louis Sparre ja Järnefeltin perhe. Juhlien avajaispuheen piti Ernst Ivar Roini ja juhlapuheen Juhani Aho.

Mäntässä ollessaan Roini oli Keuruun kuntakokouksen esimies 1890–1892, ajoi meijereiden ja kansakoulujen perustamista. Hän oli perustamassa Keuru-laiva Oy:tä, jossa mukana oli myös Gustaf Adolf Serlachius. Roini kuului koulujen johtokuntiin.

Vuoden 1891 säätyvaltiopäiville Roini valittiin talonpoikaissäädyn edustajaksi Keuruulta, Jyväskylän tuomiokunnasta. Näistä edustajavaaleista muodostui puoluepoliittiset toisin kuin aiemmin. Nuorsuomalainen Keski-Suomi-lehti kampanjoi kiivaasti ja voitokkaasti Roinin puolesta. Vahvasti vanhasuomalainen Keski-Suomi sai nyt nuorsuomalaisen edustajan. Roinin pääteemoja valtiopäivillä olivat koulujen perustaminen ja radan jatkaminen Jyväskylästä länteen Keuruulle. Myöhemmin hänet valittiin myös Kurkijoen tuomiokunnan talonpoikien edustajaksi vuoden 1894 valtiopäiville. Vaali kuitenkin kumottiin, koska Roini oli vielä kirjoilla Keuruulla vaikka asuikin jo Karjalassa, Antreassa.1890-luvun alussa Roini siirtyi Viipuriin, Viipurin Sanomien toimittajaksi ja myöhemmin omistajaksi yhdessä Matti Kurikan kanssa. Vuoden 1897 lopulla Roini osti Ruskealasta, Laatokan Karjalasta Rinkon hovin, muutti perheineen rappiotilalle, ja perhe kunnosti Rinkosta mallitilan.

Helsingissä opiskeluaikana Roini kirjoitti muutamia näytelmiä. Näytelmä Walansa rikkojat sai ensiesityksen Suomalaisessa teatterissa 1883. Roini kokeili näyttelijän työtä esiintyen muutamissa näytelmissä eri puolella Suomea. Hän on tehnyt myös käännöksiä. Roinin tunnetuin teksti on varmaan Vallinkorvan laulu, jonka sanat hän kirjoitti A. B. Mäkelän näytelmään Ruukin jaloissa. Sen sävelsi Oskar Merikanto. Roini jatkoi lehtimiestyötään läpi elämänsä. Asuinpaikkakunnillaan Karjalassa Roini osallistui aktiivisesti ja laaja-alaisesti kunnallisiin toimiin eri lautakuntien, toimikuntien ja komiteoiden jäsenenä.

Vuonna 1896 Roini avioitui Ida Vilhelmiina Matintytär Moision kanssa. Ida Vilhelmiina oli syntynyt Mäntässä 1869 Moision torpan tyttärenä. Moisio oli Seppälän tilan torppa.  Keväällä 1892 Ida Vilhelmiina vuokrasi Roinilta Moision uudeksi pelloksi sanotun alueen, ja sai kerätä polttopuita talon maalta leipuriliikkeen harjoittamista varten. 1893 Ida Vilhelmiina muutti Viipuriin.

Ida Vilhelmiinalle ja Ernst Ivarille syntyi yhteensä neljä lasta. Pojat kuolivat pieninä, mutta tyttäret jatkoivat sukua. Syksyllä 2017 Ida Vilhelmiina – Miina – tuli nykymänttäläisten tietoisuuteen. Kaupunkiin valmistui silloin uusi päiväkoti, joka sai nimekseen Miinanhelmi – Miina Moision mukaan.

Maisteri Ernst Ivar Roini kuoli 1.5.1905 Ruskealassa ja emäntä Ida Vilhelmiina Roini 11.11.1950 Laihialla.
Alussa esittämääni kysymykseen vastaisin: Ernst Ivar Roini oli monipuolinen kulttuuripersoona ja uudistusmielinen yhteiskunnallinen toimija.

Riitta Jyrinki

FM, opas
 

Ida Vilhelmiina, Lauri, Elisabet ja Ernst Ivar Roini Rinkossa noin vuonna 1897.