Serlachius museot

Käykää rohkeasti
pidemmälle

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Serlachius-museot ovat avoinna talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18.

Sulje

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Avoinna:
talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18
kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18


Käykää rohkeasti
pidemmälle

Toukokuu 2018

Valkoisen armeijan muistoalbumi

Gösta Serlachiuksen taidesäätiön arkistossa on vuoden 1918 valkoisen armeijan muistoalbumi, jossa on valokuvia armeijan päällystöstä. Albumin ensilehdellä on Carl Gustaf Emil Mannerheim ja omistuskirjoitus: ”Vuoden 1918 aseveljelle, Suomen armeijan Pääintendentti, Everstiluutnantti Gösta Serlachiukselle ylipäällikkö Kenraali Mannerheimilta.

Serlachius ja Mannerheim kävivät kirjeenvaihtoa tekeillä olevasta albumista syksyllä 1919. Nähtävästi siihen oli ehdotettu laitettavaksi myös tilannekuvia sotatoimista, mutta sekä Serlachius että Mannerheim päätyivät ammattivalokuvaajien ottamiin muotokuviin, joita albumissa on 38 kappaletta.

”Kun albumi pitää nyt näinä päivinä valmistella, että saadaan se joskus valmiiksi, olisin kiitollinen jos ilmoittaisitte milloin lähetätte valokuvia. Niitä ei tarvitse liimata kartongille, koska ne joka tapauksessa liimataan albumiin, kirjoitti Serlachius Mannerheimille 27.10.1919.

Mannerheim vastasi, että hän ei itse ottanut sodan aikana valokuvia, mutta hänen hallussaan kyllä on koko joukko kuvia. ”Lähetän nyt oman valokuvani - mikäli sitä voi käyttää - koska minulla ei luonnollisestikaan ole mitään sitä vastaan, että esiinnyn muiden kuuluisien henkilöiden joukossa tulevassa merkittävässä albumissa.”

Gösta Serlachius pääsi tai joutui valkoisen armeijan päämajan etappiesikuntaan ja sen intendentuuriosaston johtoon sattumalta. Hän oli palaamassa matkoiltaan kotiinsa Mänttään helmikuun alussa 1918. Vilppulassa käytiin taisteluja, joilla haettiin ratkaisua Haapamäen risteysaseman ja samalla koko Pohjanmaan ja Karjalan välisen ratayhteyden hallintaan. Vilppulaan oli lähetetty valkoisten joukkoja muualta Suomesta, mutta niiden huoltamiseksi ei ollut minkäänlaisia suunnitelmia.

Serlachius otti paikkakunnan tuntevana asian hoitaakseen ja lähetti keskeltä sotatoimia Mannerheimille viestin, jossa kertoi olevansa armeijan käytettävissä. Parissa päivässä hän sai Vilppulassa taistelevien valkoisten elintarvikehuollon järjestykseen ja lähti junalla kohti Vaasaa. Vasta matkalla hän sai Mannerheimin sähkeen – tämä kutsui Serlachiuksen armeijan palvelukseen.

Tästä alkoi Gösta Serlachiuksen ura ”Suomen armeijan yli-intendenttinä”, jonka tehtävänä oli vaatteiden, ruoan ja eläinten rehun hankinta, varastointi sekä jakelu armeijalle. Intendentuuri ehti palkata matkustavia neuvojia ja perustaa lähes kaksikymmentä piirikonttoria eri puolille Suomea sodan aikana. Yksi niistä oli Vilppulassa. Serlachius valjasti nopeasti myös oman toimivaltansa piirissä olevat teollisuuslaitokset palvelemaan sotatoimia. Mäntän tehtaiden konepajassa korjattiin armeijan kalustoa, ja Mäntän paperitehtaan kone tuotti selluloosavanua sotasairaaloille. Valkoisen armeijan painotyöt ja hallituksen setelipaperit tuotettiin Serlachiuksen yhtiöissä.

”Mitään rajoja tuntemattomalla tarmolla herra Serlachius kävi työhön ja loi lähes ylivoimaisista vaikeuksista huolimatta nykyisen pääintendentuurin, joka käytti hyödyksi maan kaikki voimavarat ja oleellisesti vaikutti vapaussodan onnelliseen lopputulokseen”, kirjoitti Mannerheim ja palkitsi nuoruudessaan asepalveluksen välttäneen Serlachiuksen II luokan vapaudenristillä ja sotilasarvolla reservin everstiluutnantti.

Neljä kuukautta kestänyt intendentuuri, valkoisten voitto ja voitonparaati Helsingissä 16.5.1918 päättivät voittajapuolen ja Gösta Serlachiuksen näkökulmasta onnistuneen sodan. Soittokunnat tahdittivat paraatin 12 000 miehen marssia, jonka kärjessä ratsastivat ylipäällikkö Mannerheim ja hänen esikuntansa. Everstiluutnantti Gösta Serlachius johti paraatijoukkojen autokolonnaa ja poseerasi valokuvissa muun valkoisen armeijan päällystön kanssa.

Helena Hänninen
tutkija

Valkoisen armeijan muistoalbumi on Gösta Serlachiuksen taidesäätiön arkistossa.