Serlachius museot

Käykää rohkeasti
pidemmälle

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Serlachius-museot ovat avoinna talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18.

Sulje

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Avoinna:
talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18
kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18

Käykää rohkeasti
pidemmälle

Marraskuu 2017

Reseptivihko Fasaani: keitto- ja paistotaitoa mänttäläisittäin vuodelta 1977

Vaikka Mänttä ei aina herätä kiinnostusta ruokakaupunkina, on selvää, että mänttäläiset ovat hyvän ruoan ystäviä – järjestettiinhän kansainvälinen ruokafestivaali Food & Art Serlachius-museoissa tänä vuonna jo neljättä kertaa. Mänttäläisillä on myös omat ruokaperinteensä. Arkiston kätköistä löytämäni Mäntän Lehdistöklubin julkaisema reseptivihko Fasaani: keitto- ja paistotaitoa mänttäläisittäin vuodelta 1977 esittelee mänttäläisen keittiön parhaimmistoa humoristisesti.

Teoksen päätoimittajia ovat Pekka Kivelä ja Markku Soikkeli. Kannen on suunnitellut Jaakko Ollila. Kansi on pohjaväriltään vihreä ja siinä on kuva veitsestä ja haarukasta. Teos on painettu Jämsän offset-painossa.

Kirjan reseptien takana on mänttäläisiä vaikuttajia: esimerkiksi kaupunginjohtaja Paavo Myllymäki, ylilääkäri Aarno Kauppinen, vuorineuvos R. Erik Serlachius ja rouva Eva Serlachius sekä kirjailija Liisa Hännikäinen. Reseptit ovat monipuolisia: on erilaisia riista- ja kalaruokalajeja, jouluruokia ja jälkiruokia. Toisin kuin kirjan nimi antaisi ymmärtää teoksesta ei kuitenkaan löydy reseptiä fasaanin valmistamiseen.

Ruoka-aineista korostuu suomalainen peruna ja kala sekä mausteina suola ja valkopippuri. Paikallisuus tuodaan esille esimerkiksi hämäläisen imelletyn perunalaatikon reseptissä. Oma kotiseutu näkyy ajoittain myös ruokien valmistusvälineissä. Reseptissä ”Pilsneririekko” esimerkiksi ohjeistetaan kuivaamaan marinoituja lintuja nimenomaan Serla-liinalla.

Toisaalta resepteissä on nähtävissä Mäntän väestön moninaisuus sekä suomalaisten 1970-luvulla lisääntynyt matkustelu ja asuminen ulkomailla. Mukana ovat esimerkiksi rouva Annaliisa Nousiaisen resepti ”Aitokarjalainen hapušši” eli hapankeitinpiiras sekä kirjailija Liisa Hännikäisen kirjoittama ”Mititei, terveisiä Romaniasta”.

Teoksessa esiintyy myös nykyaikana muodikasta villiyrttien hyödyntämistä. Teosta varten vuorineuvos R. Erik Serlachius on kirjoittanut nokkosmuhennosreseptin sekä katkelman nokkosten terveellisyydestä. Nokkosen lisäksi peruna on kasvi, jolla on monipuolisia terveysvaikutuksia, jotka kirja tunnustaa. Kunto Ruokolaisen reseptin nimitys ”Poikamiehen potenssiperunat” vihjaa, että lajilla on mahdollisesti myös sellaisia vaikutuksia, joista ravitsemustiede ei ole ollut selvillä.

Fasaani: keitto- ja paistotaitoa mänttäläisittäin kokoaa yhteen herkullisia yksityiskohtia mänttäläisten ruokakulttuurista ja ruokaan liittyvistä sanonnoista ja on sellaisenaan yksi lukuisista Serlachius-museoiden arkistossa säilytettävän Mänttä-seuran perinnearkiston helmistä.

Reetta Hanhikoski
Arkistoassistentti
Kirjoittaja järjestää parhaillaan Mänttä-seuran arkistoa

Kivelä, Pekka & Soikkeli, Markku (toim.) 1977. Fasaani: keitto- ja paistotaitoa mänttäläisittäin. Mäntän lehdistöklubi, Mänttä.