Serlachius museot

Käykää rohkeasti
pidemmälle

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Serlachius-museot ovat avoinna talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18.

Sulje

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Avoinna:
talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18
kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18

Käykää rohkeasti
pidemmälle

Marraskuu 2016

Vuorineuvoksetar Ruth Serlachiuksen exlibris museoiden kirjastossa

Serlachius-museo Göstan vanhalla puolella, Joenniemen kartanossa, on säilynyt kirjakokoelmia Gösta, Ruth ja R. Erik Serlachiukselta. Exlibriksiä eli kirjanomistajamerkkejä pidetään kirjallisuuden ja pienoistaiteen yhdistelmänä.

Exlibris-sana on peräisin latinasta ja tarkoittaa kirjoista, kirjastosta, eli se kertoo, kuka kirjan omistaa. Exlibriksessä kuvataan merkin omistajaa vertauskuvallisesti tämän persoonan, arvojen, työ- tai perheyhteyden kautta. Kirjanomistajamerkki voi sisältää exlibriksen omistajan nimen tai nimikirjainsommitelman eli monogrammin tai vaakunan.

Suomessa exlibriksiä ovat piirtäneet tunnetuista taiteilijoista esimerkiksi Akseli Gallen-Kallela, Hugo Simberg, Helene Schjerfbeck, Eric O. W. Ehrström, Alf Danning, Vilho Askola ja Erkki Tanttu.

Heistä suomalaistanskalainen graafikko Alf Danning (1893 –1953) työsti monia Mänttä- ja Vilppula-aiheisia grafiikkatöitä vuorineuvos Gösta Serlachiukselle. Töissä kuvattiin muun muassa Mäntän tehdasta, Serlachiusten muita yrityksiä, Mäntän ja Vilppulan koskia, Mäntän kirkkoa ja Mäntän linnaa. Säilynyt kirjeenvaihto kertoo Danningin ja Gösta Serlachiuksen hyvästä yhteistyöhengestä. Se näkyy yhä säätiön kokoelmassa, jossa on useita kymmeniä Danningin teoksia.

Ruth Serlachiuksen ja R. Erik Serlachiuksen exlibrikset ovat Alf Danningin käsialaa. Vuorineuvoksetar Ruth Serlachiuksen exlibris kuvaa kantajaansa hänelle tärkeiden asioiden kautta.

Ruth Serlachius (o.s. Björkenheim, ent. Ahlström) oli opiskellut maanviljelystaloutta ja kotieläinoppia. Joenniemen kartano toimi hänen aikanaan mallitilana, jossa esiteltiin uusia viljelymenetelmiä ja kasvilajikkeita. Karjanjalostus ja kartanon alueen kehittäminen olivat vuorineuvoksettarelle tärkeitä asioita ja näkyivät hänen jokapäiväisessä arjessaan.

Exlibrikseen on kuvattu peltoa kyntävä mies ja peltomaiseman yllä lepäävät kumpupilvet. Exlibris-taiteen sääntöjen mukaan merkkiin on kirjoitettu Ex Libris kahdessa osassa, jolloin jälkimmäinen osa voidaan aloittaa myös isolla kirjaimella, sekä vuorineuvoksettaren nimi. Taiteilijan signeeraus näkyy himmeänä oikeassa alareunassa.

Merkki on jäljennetty liimautuvalle paperille taiteilijan laatimasta piirustuksesta, jolloin osa alkuperäisen teoksen tarkkuudesta on hävinnyt. Oikeaoppisesti exlibris sijoitetaan kirjan etusisäkanteen, sen vasempaan ylälaitaan.

Heidi Kastelli
Kirjastonhoitaja