Serlachius museot

Käykää rohkeasti
pidemmälle

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Serlachius-museot ovat avoinna talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18.

Sulje

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Avoinna:
talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18
kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18

Käykää rohkeasti
pidemmälle

Heinäkuu 2016

Daguerrotypiako?

Serlachius-museoiden kuva-arkistoa järjestettäessä löytyi muutamia vanhan näköisiä kuvia, joiden valmistustekniikka, aiheet ja alkuperä olivat arvelujen varassa. Tiesin Mäntän tehtaiden perustaja G. A. Serlachiuksen toimineen Tampereella myös valokuvauksen alalla ja arvelin oheista kuvaa hänen ottamakseen daguerrotypiaksi.

Vein tämän ja kolme muutakin kuvaa Suomen valokuvataiteen museon konservaattoreiden Riitta Koskivirran ja Laura Sallaksen tutkittavaksi. Tummanpuhuvassa kuvassa on tuoliin kevyesti nojaava nuorehko mies. Kuvan yksityiskohtia tutkittiin myös mikroskoopilla. Siitä selvisi, että miehellä on vasemman käden etusormessa ehkä ammattikuntasormus.

Valokuva on 1800-luvun tyylisessä passepartoutissa, jossa kuvaa reunustaa kultakoristeinen viiste. Suojalasi on otettu pois. Kuva osoittautui ambrotyypiksi, joka on ainutkertainen hopeakuva. Ambrotyyppi on alivalotettu lasinegatiivi, tumma tausta saa sen näyttämään positiivilta. Menetelmä oli käytössä 1850-60-luvuilla. Ambrotyyppi-kuva on yleensä aina rasiassa tai lasin alle kehystettynä.

Teemu Keskisarja kirjoittaa, että G. A. Serlachiuksesta tuli 1860-luvun alussa kansainvälinen liikemies. Hän teki yhteistyötä Stockmannin kanssa ja pääsi jyvälle viennin ja tuonnin käytännöistä. Stockmannista tuli Serlachiuksen speditööri, tavaran välittäjä. Kenties Serlachius tutustui tätä kautta vielä suhteellisen uuteen alaan, valokuvaukseen. Hän tilasi valokuvakojeita Saksasta ja toimi alan asiamiehenä.

Serlachiuksen ottamiksi on arveltu ensimmäisiä Tampereesta säilyneitä valokuvia vuodelta 1863. Apteekin yhteydessä osoitteessa Kauppatori 3 oli ateljee ja siellä Serlachiuksella oli apuna tai pääasiallisena toimijana proviisori Konstantin Hakulin (Hackulin), joka myös asui apteekkitalossa. Hakulin toimi Serlachiuksen proviisorina 1859-1868, ammattimaista valokuvausta hän harjoitti 1862-67. Kuvaamo oli kovasti suosittu.

Kiertävänä ammattimaisena valokuvaajan vuodesta 1860 toiminut Gustaf Ahlberg (Ahlborg) vuokrasi apteekin ateljeen lokakuussa 1867 ja jatkoi siinä valokuvaustoimintaa seuraavaan vuoteen. Ahlberg oli syntynyt Ruotsissa ja asunut sekä Pariisissa, Brysselissä että Aachenissa.

Gust. Ahlbergilla oli ilmoitus Tampereen Sanomissa 22.10.1867. Hän suosittelee kaikenlaisia valokuvaustöitä, kuten muotokuvia, maisemia, öljymaalausten kopiointia…Hyvä työ ja halvat hinnat, uskallan toivoa lukuisia kävijöitä. Atelieeri on herra apteekkari Serlachiuksen talossa torin laidalla. Muotokuvia otetaan päivittäin klo 10-3 iltapäivällä niin pilvisinä kuin kirkkaina päivinäkin 6-8 sekunnissa.

Tällä erää jäi selvittämättä ketä valokuva esittää tai kuka sen on ottanut. Valistunut arvaus on, että se on otettu Serlachiuksen apteekkitalon ateljeessa ja kulkeutunut G. A. Serlachiuksen mukana Tampereelta Mänttään. Kuva on säilynyt ensin suvun hallussa ja myöhemmin museon kokoelmissa yli 150-vuotta. Ambrotyyppi jäi valokuvataiteen museoon puhdistettavaksi ja suojattavaksi, jotta se säilyisi ainakin toisen mokoman.

Helena Hänninen
Tutkija

 

Lähteet:

http://kukakuvasi.valokuvataiteenmuseo.fi
Keskisarja, Teemu 2010, Vihreän kullan kirous. G.A.Serlachiuksen elämä ja afäärit.