Serlachius museot

Käykää rohkeasti
pidemmälle

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Serlachius-museot ovat avoinna talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18.

Sulje

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Avoinna:
talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18
kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18

Käykää rohkeasti
pidemmälle

Toukokuu 2016

Mäntän kirkon alttarimaalauksen varhainen luonnos

Taiteilija Alvar Cawénin (1886-1935) maalaama, 1928 valmistunut Mäntän kirkon alttaritaulu oli taiteilijan ensimmäinen kirkollinen tilaus. Teoksessa neitsyt Maria ja lapsi -aihe on sijoitettu sisäsuomalaiseen järvimaisemaan. Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmiin hankittiin 2015 kolme alttarimaalauksen varhaisluonnosta, joista kahdessa vastasyntyneen Jeesus-lapsen tilalle on kuvattu noin 10-vuotias poika.

Kirkollisissa teksteissä Maria ja lapsi -aihe liittyy jouluun ja Jeesus-lapsen syntymään.

Koska Cawén ei aiemmin ollut tehnyt kirkollisia tilaustöitä, on mahdollista, että hän aloitti tilaustyön kuten hän olisi tehnyt omaa, vapaasti valitsemaansa aihetta. Vapaiden aiheiden taustalta löytyy usein taiteilijan henkilökohtainen kokemus ja näkökulma. Todennäköistä on, että Mäntän kirkon varhaisluonnokset, joihin on kuvattu pikkupoika, kertovat Cawénin kiintymyksestä vain joitakin vuosia aiemmin edesmennyttä omaa äitiään kohtaan. Kirkolliseen maalaukseen aihe ei kuitenkaan sopinut, sillä kirkkovuoden tärkeimmässä juhlassa, joulussa, juhlittiin niemenomaan Jeesus-lapsen syntymää.

Mäntässä Cawénin alttaritaulu on liitetty mänttäläisyyteen, paikalliseen ympäristöön ja ihmisiin. Teoksessa Marian ja lapsen malleina olivat 1925 Joenniemeen karjakoksi tullut, alun perin jämsäläissyntyinen Tyyne Helin ja hänen 1927 syntynyt Sirkka-tytärensä.

Maalauksen lampaat olivat samoja harmaita suomenlampaita, joita karjakko Helin hoiti Joenniemessä työkseen ja joita vuorineuvos Gösta Serlachius oli alkanut jalostaa 1920-luvun alussa omistamallaan Syskyjärven Hovin tilalla Laatokan Karjalassa yhdessä Suomen Lammashoitoyhdistyksen kanssa. Kyseisellä lampaalla oli musta pää ja jalat sekä hieman tavanomaista pidempi häntä. Joissain Mäntän alttaritaulua koskevissa kirjoituksissa lampaita on erheellisesti pidetty norjalaislampaina.

Paitsi että Serlachius oli taiteen ystävä, hän oli henkeen ja vereen myös liikemies. Alttarimaalauksessa malleina olleita lampaita kasvatettiin ja jalostettiin lihan- ja villantuotannon vuoksi. 1920-luvulla myös nahkoille oli kysyntää, sillä Suomen armeija tarvitsi vuosittain 3 000 harmaata lampaannahkaa.

Alttarimaalauksen taustamaisemaa on sanottu mänttäläiseksi maisemaksi. Taiteilijan on arveltu maalanneen sen mm. Mäntänlahdelta, Joenniemestä, Savosenmäestä tai Seppälästä. Maisemalle on olennaista sen avaruus ja se, että se on nähty korkealta.

Näkymä lienee taiteilijan oma sielunmaisema ja tuttu jo lapsuudesta. Se todennäköisesti on muistuma Korpilahdelta nykyisestä Jyväskylästä, sillä hyvin samanlainen, laaja järvinäkymä avautuu Päijänteelle Oittilasta Isolta tai Pieneltä Piikalaiselta läheltä taiteilijan synnyinkotia Mutasen pappilaa.

Marjo-Riitta Simpanen
Tutkija