Serlachius museot

Käykää rohkeasti
pidemmälle

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Serlachius-museot ovat avoinna talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18.

Sulje

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Avoinna:
talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18
kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18

Käykää rohkeasti
pidemmälle

Marraskuu 2014

Mielensä pahoittaja

Taiteilija Eero Nelimarkan (1891–1977) öljymaalaus Talonpoikaisväkeä vuodelta 1917 vetää monien suomalaisten taiteenystävien suupielet hymyyn. Joku teoksessa naurattaa, vaikka maalaus on tunnelmaltaan lähes alkuloisen harmaa.

Maalausta tehdessään taiteilijan paletilla onkin ollut pääasiassa vain harmaan, ruskean ja mustan eri sävyjä. Lisäksi etualalla seisova, tuhti emäntä vaikuttaa äreältä. Jokin häntä harmittaa.

Liittyisikö naisen huonotuulisuus jollain tavalla taaempana selin seisovaan mieheen? Mikä mahtaa olla naisen pahan mielen syy, ja miksi mies on kuvattu kauemmas ja vielä selin?

Vaikka pariskunnan välillä on fyysistä etäisyyttä, sommitelmallisesti taiteilija on sijoittanut henkilöt lähekkäin. Nainen ja mies ikään kuin kuuluvat yhteen. Maalauksessa heidän väliinsä mahtuu levenevä kaistale harmaata taivasta, metsänreunaa horisontissa, alue talvista kynnöstä ja pisteaitaa – sekä miehen taskusta pilkottava pullo.

Viinapullo lieneekin avain teoksen tulkintaan, sillä suomalaisen alkoholikulttuurin tunteville on sanomattakin selvää, että juuri pullo on miehen ja naisen välisessä eripuran syy.

Eero Nelimarkka maalasi teoksen Suomen itsenäistymisvuonna 1917. Taiteilija on maalannut samana vuonna myös toisen, yksityiskokoelmaan kuuluvan teoksen Kuulutus, Suomen itsenäistymisjulistus 1917. Se kuvaa maaseudun asukkaita, jotka ovat kerääntyneet lukemaan punamullatun talon seinään kiinnitettyä ilmoitusta, joka kertoo, että itsenäinen Suomen valtio ja kansakunta ovat juuri syntyneet. Maalaukseen on kuvattu sama naishahmo ja mies viinapulloineen kuin Gösta Serlachiuksen taidesäätiön teoksessa Talonpoikaisväkeä.

Suomen historiassa kansallisuustaistelu ja viina liittyvät yhteen. 1800-luvun lopulta lähtien raittiusaate, myöhemmin 1900-luvun alusta lähtien myös kieltolakivaatimus olivat keskeinen osa itsenäisyystaistelua. Kun Suomi sitten itsenäistyi 1917 ja nuori tasavalta alkoi päättää omista asioistaan, maan eduskunta äänesti voimaan kieltolain.

Kieltolaki oli Suomessa voimassa vuosina 1919–1932. Lain tarkoitus oli raitistaa kaikki suomalaiset. Täysraittiutta ja kieltolakia ajoi voimallisesti juuri naisväki. Kaikille miehille vesipoikina pysyminen ei ilmeisestikään ollut mikään itsestään selvä olotila.

Marjo-Riitta Simpanen
taidehistorioitsija