Serlachius museot

Käykää rohkeasti
pidemmälle

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Serlachius-museot ovat avoinna talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18.

Sulje

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Avoinna:
talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18
kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18

Käykää rohkeasti
pidemmälle

Kuukauden helmi

Pehtorin talon ja muiden talousrakennusten ohella Serlachiukset rakennuttivat Joenniemeen aivan ensimmäisenä komean kivinavetan vuonna 1927. Navetan suunnitelmat oli tilattu W. G. Palmqvistilta.

Katso kuva suurempana

  • Navetta-pikku_2.jpg

Elokuu 2014

Joenniemen navetta


Vuorineuvos Gösta Serlachiukselle ja rouva Ruth Serlachiukselle Joenniemen kartanon monipuolinen kehittäminen oli yhteinen harrastus. Joenniemessä oli laajat pellot ja monipuolinen karja. Pehtorin talon ja muiden talousrakennusten ohella Serlachiukset rakennuttivatkin Joenniemeen aivan ensimmäisenä komean kivinavetan vuonna 1927. Navetan suunnitelmat oli tilattu W. G. Palmqvistilta. 

Piirustusten mukaan navetan ja hevostallin kokonaisuus oli kooltaan 26 metriä x 13 metriä. Siellä oli 20 partta lehmille ja neljä pilttuuta ja kaksi karsinaa hevosille. Sikalassa oli kolme karsinaa. Rakennuksen itäisen siiven muodostivat tallirengin asunto ja vaunuvaja. Kartanon maataloustöissä palkattuina työntekijöinä olivat tallirengin lisäksi ainakin pehtori, puutarhuri, puutarhatyöntekijöitä ja karjakko.

Kartano navettoineen tuli tunnetuksi länsisuomenkarjan jalostus- ja siitoskeskuksena. Tilan karjaa esiteltiin maatalousnäyttelyissä  ja nuorkarjaa välitettiin myös muille tiloille. Niinpä ei ollutkaan tavatonta, että tilan ylpeä isäntä saattoi esitellä paperitehtaan liikevieraille navetassa aluksi Joenniemen parhaan siitossonnin ennen kuin päästiin käsiksi muihin liikeasioihin. Navetta purettiin 1970-luvulla tarpeettomana.

Koskelan tilaan kuuluneen Joenniemen torpan alueelle oli muodostettu itsenäinen Joenniemen tila vuonna 1918. Tarkoituksena oli kehittää kartanomainen asuinympäristö vuorineuvos Gösta Serlachiukselle ja rouva Ruth Serlachiukselle.

Kotieläinoppia ja maanviljelystaloustiedettä opiskellut Ruth Serlachius keskittyi erityisesti karjanjalostukseen ja viljelyyn. Vuodesta 1927 alkaen Joenniemen kartano tunnettiin mallitilana, joka esitteli uusia viljelymenetelmiä ja lajikkeita lähiseudun viljelijöille ja kauempaakin Suomesta tulleille opintomatkalaisille.  Tilalle perustettiin omenanviljelystään tunnettu taimipuutarha. Tarkoituksena oli saada lähiseutujen viljelijät ostamaan marjapensaansa ja hedelmä- ja koristepuunsa Joenniemestä.

 

Tarja Haikara
Suunnittelija