Serlachius museot

Käykää rohkeasti
pidemmälle

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Serlachius-museot ovat avoinna talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18.

Sulje

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Avoinna:
talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18
kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18

Käykää rohkeasti
pidemmälle

GÖSTA
SERLACHIUS

Gösta Serlachius nousi Mäntän paperitehtaan johtoon setänsä G. A. Serlachiuksen jälkeen. Voimakkaasta yritysjohtajasta löytyi myös herkempi puoli, joka näkyi erityisesti hänen rakkautenaan taidetta kohtaan.
 

  • Go-sta-Serlachius-1928-rajattujpg.jpg
1

GÖSTA SERLACHIUS

Gösta Serlachius kasvatti setänsä G. A. Serlachiuksen perustaman paperiyhtiön yhdeksi Suomen tärkeimmistä metsäteollisuusyhtiöistä. Liiketoimissaan suoraviivaisesta vuorineuvoksesta löytyi myös herkkä puoli, joka näkyi erityisesti hänen suhteessaan taiteeseen.

Gösta Michael Serlachius syntyi Pietarsaaressa 26. huhtikuuta 1876 G. A. Serlachiuksen veljen, panimonomistaja Gabriel Serlachiuksen ja Aina Matilda Schaumanin perheeseen.

Hän kävi koulua ensin Pietarsaaressa, minkä jälkeen hänet lähetettiin Oulun ruotsinkieliseen lyseoon. Gösta pääsi ylioppilaaksi 1895 ja opiskeli sen jälkeen lakitiedettä Helsingin yliopistossa. Opinnot eivät häntä erityisemmin miellyttäneet, ja ilmeisesti isän kuolema vuonna 1896 vaikutti siihen, että hän siirtyi työelämään.

Vuonna 1898 Gösta Serlachius saapui Mänttään harjoittelijaksi setänsä G. A. Serlachiuksen paperitehtaaseen. Samana vuonna hän hankki ensimmäisen taideteoksen, tuntemattoman maalarin tekemän nuoren naisen muotokuvan 1700-luvulta.

Gösta Serlachius avioitui vuonna 1899 G. A. Serlachiuksen tyttären Sissin (Sigrid) kanssa. Perheeseen syntyi viisi lasta. Gösta ja Sissi Serlachius erosivat vuonna 1918. Gösta Serlachius avioitui uudelleen vuonna 1919 Ruth Ingrid Björkenheimin kanssa. Tämä avioliitto oli lapseton.

Taloudellinen uudistaja

Gösta Serlachiuksesta tuli perheyrityksen johtokunnan jäsen vuonna 1902. Samana vuonna yritys muutettiin G.A. Serlachius Osakeyhtiöksi. Gösta Serlachius lähti opiskelemaan paperiteknologiaa Wienin teknilliseen korkeakouluun ja teki ensimmäisen opintomatkansa Yhdysvaltoihin vuosina 1903–1904.

Hän toimi Kankaan paperitehtaan isännöitsijänä 1904–1908, Kymmene Aktiebolagetin toimitusjohtajana 1908–1913 ja G.A. Serlachius Oy:n toimitusjohtajana 1913–1942.

Gösta Serlachius oli lahjakas taloudellinen uudistaja, joka osasi valita oikean hetken toimilleen. Hän näki teollisen toiminnan suuret tekniset ja taloudelliset linjat ja ymmärsi myös sosiaalisten olosuhteiden parantamisen merkityksen. Hän loi pohjan perheyrityksen kasvulle eri puolilla maata toimivaksi suuryritykseksi, jonka menestyminen edisti sekä Mäntän rakentamista että taideharrastusta.

Hänen aloitteestaan perustettiin Suomen Paperitehtaitten Yhdistys ja Suomen Selluloosayhdistys. Samalla organisoitiin uudelleen Suomen Puuhiomoyhdistys, jonka nimeksi tuli Suomen Puunjalostusyhdistysten Keskusliitto. Gösta Serlachiukselle myönnettiin vuorineuvoksen arvonimi vuonna 1918.

Mäntän itsenäistyttyä Vilppulasta vuonna 1922 lisääntyivät myös Gösta Serlachiuksen toimet Mäntän kehittämiseksi. Mänttää rakennettiin maamme eturivin arkkitehtien ja asemakaavoittajien suunnitelmien mukaan.

Valkoisen Suomen tukijalka

Gösta Serlachius oli poliittisesti aktiivinen mies. Kansalaissodan alettua hänet kutsuttiin valkoisen armeijan yli-intendentiksi. 1930-luvulla hän toimi aktiivisesti patsastoimikunnissa Vilppulan vuoden 1918 taistelujen muistomerkin ja Vaasan vapaudenpatsaan aikaansaamiseksi. Hän oli myös Suomen marsalkan ratsastajapatsaan patsaskomitean jäsen.

Puolustusministeriö lähetti hänet joulukuussa 1939 Englantiin hankkimaan suhteillaan taloudellista apua sodassa olevalle maalle. Hän toimi myös Suomen Punaisen Ristin varapuheenjohtajana ja vuodesta 1941 puheenjohtajana marsalkka Mannerheimin ollessa estyneenä. Talvisodan aikana hänet ylennettiin everstiksi.

Taiteen keräilijä ja mesenaatti

Taiteella oli teollisuuden ja yhteiskunnallisen aktiivisuuden rinnalla tärkeä merkitys Gösta Serlachiukselle. 1900-luvun kahdella ensimmäisellä vuosikymmenellä hän kartutti taidekokoelmaansa yksittäisten teosten ostoin. Hän hankki tuolloin erityisesti Akseli Gallen-Kallelan tuotantoa.

Vuonna 1928 Gösta Serlachius rakennutti Mänttään kirkon, jonka taiteellinen koristelu oli ainutlaatuinen. Se käsitti kuvanveistäjä Hannes Autereen suurimman teoskokonaisuuden, Alvar Cawénin alttaritaulun ja kaksi lasimaalausta sekä Eric O. W. Ehrströmin tekemän ruusuikkunan.

Gösta Serlachiuksesta tuli taidemesenaatti, ja hänen painoarvonsa taidemaailmassa kasvoi. Suomen taiteilijaseura oli kutsunut hänet kunniajäsenekseen jo vuonna 1917. Hän oli myös perustamassa taidetaontayritys A. B. Taito Oy:tä vuonna 1918 ja edisti näin maamme taideteollisuuden kehitystä.

Vuonna 1938 hän laati eräiden yhteiskuntamme johtohenkilöiden kanssa vetoomuksen taiteen puolesta. Vetoomus osoitettiin talouselämän johtohenkilöille, jotta nämä antaisivat taiteilijoiden koristaa julkiset rakennukset. Taide tulisi näin entistä useampien ulottuville.

Hänen suuri unelmansa oli oman taidemuseon rakennuttaminen Mänttään. Hanke jäi kuitenkin kesken, kun hän kuoli vuonna 1942.