Serlachius museot

Käykää rohkeasti
pidemmälle

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Serlachius-museot ovat avoinna kesällä 1.6.–31.8. joka päivä 10–18, talviaikaan 1.9.–31.5. ti–su 11–18.

Sulje

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Avoinna:
talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18
kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18


Käykää rohkeasti
pidemmälle

Keskiviikko 4. Toukokuuta 2016

Joenniemen kartano paketissa

Tutkija Marjo-Riitta Simpanen odottaa jo, että hän pääsee ihastelemaan Joenniemen kartanon kunnostettuja ikkunanpuitteita ja Hannes Autereen veistoksia.

Vielä viikon verran saan katsella työhuoneeni ikkunasta poikkeuksellista näkymää. Normaalioloissa katselen Joenniemen kartanon toisesta kerroksesta Serlachius-museo Göstan piha-aluetta ja sen vastakkaisella reunalla Autereen tupaa. Tällä hetkellä vielä ikkunanäkymä on tukossa, mutta ennen kesää pääsen taas seuraamaan turistibussien tanssia hiekkapihalla, kun ne pyörähtävät purkamassa ja lastaamassa museossa vierailevia ryhmämatkalaisia.

Mutta siis vielä hetken saan katsella valkoisen suojamuovin läpi siivilöityvää valoa ja rautaputkitelineiden rytmittämää ikkunasommitelmaa. Viime viikolla ikkunani taakse ilmestyi kuin tyhjästä skraappaavia ja tällä viikolla jo lakkapensseleiden ja purkkien kanssa liikkuvia kunnostajia. Työ vaikuttaa etenevän rivakkaan tahtiin rakennuskonservaattori Laura Sallin työtiimin voimin.

Viisi viikkoa kestävä työ sisältää Joenniemen kartanon neljän julkisivun tammi-ikkunoiden, ikkunanpuiteveistosten ja tarvittaessa myös tammiovien kunnostuksen. Käytettävät työmenetelmät ja materiaalit ovat perinteisiä, sillä rakennus on vanha. Urakka valmistuu ennen kesäturistien saapumista toukokuun loppupuolella.

Kunnostuskohde Joenniemen kartano on alunperin maatilan päärakennus, jonka rakennuttivat 1930-luvun puolivälissä edustuskodikseen vuorineuvos Gösta Serlachius ja hänen toinen puolisonsa Ruth Serlachius (os. Björkenheim, aik. Ahlström). Uusbarokkityylisen tiililinnan suunnitteli arkkitehti Jarl Eklund, ja ikkunanpuitteiden ja ovien veistoskoristelusta vastasi saarijärveläisen kuvanveistäjä Hannes Autere. Nykyisin kartano on osa Serlachius-museo Göstaa.

Kaikkiaan kolmikerroksisessa kartanossa kunnostetaan 110 ikkunanpokaa ja 26 Hannes Autereen veistämää ikkunanpuiteveistosta, jotka sijoittuvat pareittain kartanon pohjois-, etelä- ja itäfasadiin. Kunnostuksessa niistä poistetaan mekaanisesti kaksi aiempaa lakkakerrosta, ne puhdistetaan ja hiotaan niin, ettei puumateriaali vaurioidu tai muuta käsin tammeen veistettyjen patsaiden hienovaraisia piirteitä. 

Kunnostus on tarpeen, sillä aikojen saatossa veistosten pinnat ovat likaantuneet ja lakkaukset krakeloituneet. Eteläseinän – puutarhan ja auringon puolen – ikkunanpokissa lakka on ehtinyt paikoin hävitä ja pinta päässyt nukittumaan, mutta muutoin tammipuu ja liitokset ovat kestäneet hyvin aikaa ja vaihtelevia sääoloja. Kunnostuksessa tammiosien puupinta kirkastuu ja väri tasoittuu. Kaikkiaan pinnat sivellään neljään kertaan läpikuultavalla, sävyttämättömällä pellavalakalla.

Kartanon pääoveen ja sen veistoskoristeluun ei meneillään olevassa kunnostuksessa ole tarvetta koskea lainkaan. Autere suunnitteli oveen neljä reliefiä ja neljä veistosta sekä seppä Atle Luotosen takoman luuta-akka-aiheisen ovenkolkuttimen.

Olenkin monesti harmitellut, etteivät monetkaan Joenniemen kävijät huomaa kartanon julkisivukoristelua. Nyt kun itäpäädyn ikkunoiden peittona olleet muovit ja telineet on jo poistettu, huomaa heti miten hieno lopputulos on kunnostamisen jälkeen. 

Toivonkin, että museovieraat huomaavat katsoa ensi kesänä kartanon ulkoseiniä ja ikkunanpuitteita. Kiikaritkaan eivät siinä hommassa olisi turha apuväline, sillä ainakin niillä voi nähdä, kuinka itäpäädyn pienet nais- ja mieshahmot nostavat kätensä tulijoille tervehdykseen ja vilkuttavat hyvästejä poislähtijöille.

Marjo-Riitta Simpanen
Tutkija, taidehistorioitsija