Serlachius museot

Käykää rohkeasti
pidemmälle

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Serlachius-museot ovat avoinna kesällä 1.6.–31.8. joka päivä 10–18, talviaikaan 1.9.–31.5. ti–su 11–18.

Sulje

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Avoinna:
talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18
kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18


Käykää rohkeasti
pidemmälle

Maanantai 19. Lokakuuta 2015

Mänttäläinen maailmanvalloitus

Kokoelmapäällikkö Tarja Talvitie kertoo työnsä kansainvälisistä ulottuvuuksista.

Suomi kansainvälistyy väkisinkin, kun maahanmuuttajat parhaillaan levittäytyvät maahamme etelästä ja pohjoisesta käsin. Asiasta pidetään melua turuilla ja toreilla, ollaan puolesta tai vastaan. Sanomisen vapaus on syytä säilyttää, mutta vaikuttamisen mahdollisuudet ovat minimissä, kun kansainvaellus on täydellä höyryllä vyörymässä yli Euroopan.

Museoalan kannalta katsottuna kansainvälisyys on pelkästään tavoiteltava asiantila, se julistettiin tämän vuoden trendiksi jo ennen viime kuukausina kuumentunutta maahanmuuttokeskustelua. Kansainvälisyyttä mitä kannatettavimmassa muodossa toteuttaa Serlachius-museoiden rajoja rikkova ja miksei myös kansallisia rajoja ylittävä ohjelmisto. Saksalaisen, nykytaiteen ykkösketjuun lukeutuvan Anselm Kieferin suurnäyttely Serlachius-museo Göstassa on jo ehtinyt kirvoittaa ylistäviä arvioita niin taiteen ammattilaisilta, kuluttajilta kuin kriitikoiltakin. Kotimaisten taideturistien ohella saadaan toivottavasti nähdä myös eurooppalainen kansainvaellus Mäntän paviljonkiin.

Mänttäläinen maailmanvalloitus ei ole luonteeltaan aggressiivista, joskin maine on viime aikoina levinnyt yllättävää vauhtia. Palkintoja ja kunniamainintoja on tullut ropisten. Kiitokset koskevat niin museoarkkitehtuuria, näyttelykonseptia kuin yleisötyötäkin. Kokoelmia on myös syytä kiittää, vaikka niitä ei aina erikseen mainita. Kiitos saattaakin tulla toisessa muodossa, tieto- tai teoslainapyyntöinä ja yhteistyötarjouksina tutkimushankkeissa.

Aiemmin etupäässä museoväki tiesi Mäntän kokoelmat, nykyään kuuluu jokaisen aikaansa seuraavan olla valveilla: sisä-Suomessa, reilun parin tunnin ajomatkan päässä pääkaupunkiseudun houkutuksista, on seitsemänkymmenen vuoden ajan ollut nähtävänä Serlachius-suvun keräämää taidetta, kultakauden helmiä ja vanhan taiteen mestariteoksia. Gösta Serlachiuksen jalanjälkiä seuraten kokoelma-aarteita on aika ajoin esitelty myös Mäntän ulkopuolella, Euroopan suurissa museoissa ja aina Amerikassa asti. Taidevienti on kiihtynyt sitä mukaa kuin taidemuseon toiminta on laajentunut, kokoelmat kasvaneet ja näkyvyys lisääntynyt.

Syksyn 2015 aikana Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmateoksia nähdään kotimaisten kohteiden lisäksi esimerkiksi Århusissa, Tanskassa, Ruotsin Tukholmassa ja Göteborgissa, Espanjan Madridissa ja Saksan Düsseldorfissa, sekä Düsseldorfista kivenheiton päässä Hammin kaupungissa, jossa Gustav-Lübcke-Museumiin on koottu kokonainen näyttely taidesäätiön maalauksista. Taidemuseon nuorekkaasta nykytaiteen kokoelmasta viedään teoksia kuluvana syksynä myös Atlantin toiselle puolen, missä Eija-Liisa Ahtilalla on näyttely Buffalon Albright Knox Art Galleryssa. Ahtila, jos kuka, täyttää kansainvälisen vientituotteen mittapuun.

Kokoelman sisältötyötä tekevä löytää niinikään valaisevia esimerkkejä suosituimpien taideteostemme maailmanmatkailusta reilun sadan vuoden ajalta. Akseli Gallen-Kallelan juhlavuoden merkeissä kannattaa nostaa esiin reilun 180 työn joukosta eräs tunnetuimmista Gallen-Kallelan kokoelmateoksista, säveltäjä Gustav Mahlerin muotokuva, joka on juuri lähdössä Kansallismuseon Jean Sibelius -näyttelyyn Helsinkiin. Gösta Serlachius osti Mahlerin muotokuvan taiteilijan pojalta Jorma Gallen-Kallelalta vuonna 1937. Sitä ennen maalaus oli jo ehtinyt nähdä maailmaa muun muassa taiteilijan matkassa Amerikassa, Chicagossa ja San Franciscon The Panama Pacific International -näyttelyssä. Teoksen tiedetään olleen esillä ainakin Edvard Munchin ja Gallen-Kallelan yhteisnäyttelyssä Prahassa vuonna 1910 sekä Venetsia XI biennaalissa 1915. Taidesäätiön kokoelmateoksena se on vieraillut useita kertoja Tukholmassa, kahteen otteeseen Budapestissa ja Pariisissa – viimeksi Musée d’Orsay’ssa, sekä Wienin teatterimuseossa.

Kun itse aloitin työni Serlachius-museoiden kokoelmapäällikkönä noin vuosi sitten, tiesin osapuilleen, millaisen kokoelman sain luotsatakseni. Annoin itselleni aikaa vuoden päivät tutustua työsarkaani, ennen muuta sen kiehtovimpaan osaan, taidekokoelmaan. Täytyy myöntää, etten vieläkään tunne kokoelmaa kuin omia taskujani, yli 10 000 nimikkeen kokoelmaa en varmasti koskaan tule hallitsemaan senkaltaisella tarkkuudella. En ole toistaiseksi edes jokaista valioluokan teosta nähnyt – monet niistä ovat matkustelleet tiuhaan, jotkut ovat edelleen evakossa rakennustöiden jäljiltä, toiset jonottavat konservointiin vieraissa tiloissa.

Kokonaiskäsitys on kuitenkin jo olemassa. Tiedostan, että kaikki suuret odotukseni ovat reilusti ylittyneet. Kokoelmaamme kannattaa panostaa, se on kansallinen ylpeydenaihe, joka herättää myös kansainvälistä kiinnostusta. Tämä tietoisuus kantaa sellaisinakin päivinä, jolloin tuntee hukkuvansa haasteisiin ja rutiinitöiden viidakkoon.

Tarja Talvitie
Kokoelmapäällikkö