Serlachius museot

Käykää rohkeasti
pidemmälle

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Serlachius-museot ovat avoinna talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18.

Sulje

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Avoinna:
talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18
kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18

Käykää rohkeasti
pidemmälle

Perjantai 22. Tammikuuta 2016

Serlachius-museot tarjoaa nuorille turvapaikanhakijoille museokäyntejä ja kerhotoimintaa

Serlachius-museot tarjoaa vapaa-ajantoimintaa Suomeen saapuville nuorille turvapaikanhakijoille. Viidentoista suomalaisen museon yhteistä hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Kaksivuotisen Turvapaikkana museo -hankkeen aikana järjestetään ohjelmaa yli kolmelletuhannelle eri puolilla Suomea asuvalle nuorelle. Tavoitteena on edistää kotoutumista ja kulttuurista vuorovaikutusta sekä ehkäistä turvapaikkaa hakevien nuorten syrjäytymistä.

Serlachius-museot on mukana järjestämässä museokäyntejä ja kerhomuotoista toimintaa Mänttä-Vilppulan vastaanottokeskuksen ja Siivet Oy:n nuorille asukkaille.
Suunnitteilla on myös museokäyntiä edeltäviä ja vierailun jälkeen suoritettavia tehtäviä sekä sisältömateriaalia, joka auttaa suomen kielen oppimisessa.

Kulttuurihistoriallisen Gustaf-museon ja taidemuseo Göstan pedagogiset palvelut tarjoavat konkreettisen tavan lisätä turvapaikanhakijoiden kulttuuritietoutta Suomesta. Suunnitelmissa on myös kehittää toimintaa, jossa otetaan erityisesti huomioon nuorten turvapaikanhakijoiden kielellinen ja kulttuurinen monimuotoisuus.

Hankkeen Mänttä-Vilppulan osuuden toteuttaa Serlachius-museoiden henkilökunta. Mänttä-Vilppulan vastaanottokeskuksen ja Siivet Oy:n henkilökunnat antavat asiantuntija-apua.

– Tavoitteena on saada aikaan turvapaikanhakijanuorten ja museoiden välille matalan kynnyksen yhteistyön toimintamalli ja vakiinnuttaa toiminta hankkeen aikana, vastaava museolehtori Päivi Nieppola Serlachius-museoista toteaa.

Yhteistyötä aiemminkin

Mänttä-Vilppulan vastaanottokeskus perustettiin vuonna 2012. Serlachius-museoilla on ollut Suomen Punaisen Ristin ylläpitämän keskuksen kanssa yhteistoimintaa vuosina 2013-2015, ja maahanmuuttajaryhmiä on vieraillut museoissa. Mänttä-Vilppulassa  sijaitseva Lastensuojeluyksikkö Siivet Oy toimii ryhmä- ja perheryhmäkotina alle 18-vuotiaille turvapaikanhakijoille ja oleskeluluvan saaneille.

Hanketta koordinoi Helinä Rautavaaran museo Espoosta. Siinä ovat mukana myös Espoon modernin taiteen museo EMMA, Lelumuseo Hevosenkenkä, Suomen Kellomuseo, Espoon kaupunginmuseo KAMU, Helsingin taidemuseo HAM, Valokuvataiteen museo, Hotelli- ja ravintolamuseo, Aineen taidemuseo, Kuopion kulttuurihistoriallinen museo KUHMU, Pohjois-Karjalan maakuntamuseo, Juminkeko-säätiö, Aboa Vetus & Ars Nova ja Sagalundin museo.
 


Maanantai 30. Marraskuuta 2015

Henrik de la Chapellesta valmistui muotokuva

Gösta Serlachiuksen taidesäätiön hallituksen puheenjohtajan Henrik de la Chapellen muotokuva paljastettiin perjantaina 27. marraskuuta Serlachius-museo Göstassa. Sekatekniikalla toteutetun muotokuvan on maalannut taiteilija Riikka Lenkkeri.

Taidesäätiötä vuodesta 2009 johtanut Henrik de la Chapelle täytti aiemmin tänä vuonna 60 vuotta. Sen kunniaksi taidesäätiö halusi teettää muotokuvan neljännestä puheenjohtajastaan, joka suostui tähän pienen harkinnan jälkeen. Vaakakupissa painoi erityisesti se, että hän johtaa taidesäätiötä, jonka kokoelmissa muotokuvilla on tärkeä merkitys.

Muotokuvan paljastustilaisuudessa puhunut hallituksen varapuheenjohtaja Susanna Serlachius-Pressler korosti Henrik de la Chapellen merkittävää roolia taidesäätiön johdattamisessa uuteen aikaan. Hän on tuonut johtamiseen uutta ammattimaisuutta. Siitä huolimatta de la Chapelle on henkilönä helposti lähestyttävä ja kuunteleva.

Pieni pesäero muotokuvien jatkumoon

Riikka Lenkkeri kertoo suunnitelleensa muotokuvaa lähes vuoden ajan. Tuona aikana Henrik de la Chapelle istui hänen mallinaan kymmenen kertaa. Taiteilija teki poikkeuksellisen monia  luonnoksia, joissa hän haki oikeaa luonnetta muotokuvalle. Mallilla oli toive muotokuvasta, joka ei olisi liian virallinen ja jäykkä.

– Harvoin jatkumo, johon omaa maalaustaan yrittää sijoittaa, on näin mittava ja laadukas ja minulle myös vuosien varrella tutuksi tullut, taiteilija kertoi.

Lopullinen muotokuva syntyi melko nopeasti sekatekniikalla, johon Riikka Lenkkeri käytti öljyvärien pohjalla pastellivärejä ja hiiltä. Hänelle tyypillisten paksujen maalikerrosten sijaan muotokuva on tehty kevein siveltimenvedoin. Sen värimaailma on saanut vaikutteita keväällä 2015 taidemuseo Göstassa esillä olleesta uusrokokoo-näyttelystä, joka innoitti taiteilijan hankkimaan pastelliliidut.

Vaikka Riikka Lenkkeri tiesi maalauksensa jatkavan taidesäätiön arvokasta muotokuvien sarjaa, hän halusi silti tehdä niihin hienoista pesäeroa. – Valitsin elokuvamaisen panoraamarajauksen ja konstailemattoman, suoraan kohti katsojaa tulevan asennon ja pienen pään kallistuksen. Toivon, että muotokuvasta välittyisi arkinen, helposti lähestyttävä vaikutelma ja toisaalta piirtyisi mielikuva kuuntelevasta ja havainnoivasta hahmosta.

Muotokuva liitetään säätiön taidekokoelmaan. Luonnoksista museon puuseppä Jonna Numminen teki haitarimaisia kirjoja, jotka puheenjohtaja sai kotiinsa. Muotokuva paljastettiin pienimuotoisessa tilaisuudessa museon oman henkilökunnan kesken.

Henrik de la Chapelle ja Riikka Lenkkeri halusivat molemmat, ettei muotokuvasta tulisi liian virallista ja jäykkää.


Perjantai 20. Marraskuuta 2015

Pimeä talo levittäytyy ympäri Mänttää

Serlachius-residenssissä marraskuun ajan vierailevan Päivi Häkkisen Pimeä talo -työryhmän näyttely haluaa tulla ihmisten ilmoille, tuoda taiteen lähelle arkea ja juhlaa. Eri puolille Mänttää levittäytyvän näyttelyn teoksiin voi törmätä 21.–29.11. esimerkiksi linja-autoasemalla, kirpputorilla tai paikallisessa baarissa.

Pimeä talo -työryhmään kuuluu kaksikymmentä taiteilijaa, jotka edustavat nykytaiteen eri aloja. Aleksanterin linnan näyttely esittelee yhden teoksen jokaiselta taiteilijalta. Muissa paikoissa teokset sekoittuvat toisiinsa ja ympäröivään tilaan.

Teoksia löytyy pakettiautosta Aleksanterin linnan pihasta, vanhasta Kino-Säteestä, Café Alexista, Pub Kestikeitaasta, Kahvila Wilhelmiinasta, Kirpputori Sinkkisydämestä, kirjastosta, linja-autoasemalta ja Mäntän Klubilta.

Pimeän talon tarina alkoi talvella 2007 Tampereen aseman takana sijaitsevan purkutalon alakerrassa. Talon yli sata vuotta vanha henki teki vaikutuksen iltaa siellä viettäviin ystäviin, ja syntyi ajatus tehdä asuntoon ja taloon näyttely. Ryhmä asiasta innostuneita taiteilijoita oli pian koossa. Tampereen Peltokadulla sijaitsevassa asunnossa pidettiin lopulta neljä näyttelyä.

Nyt Pimeä talo levittäytyy ympäri marraskuista Mäntän kaupunkia. Nimi ei viittaa enää vain pimeään taloon: pimeyteen on sekoittunut valoa ja talosta on tullut kaupunki.

Ryhmän alkuperäisjäsenistä mukana ovat Jaakko Heikkinen, Päivi Häkkinen, Mikko Karvinen, Pentti Otto Koskinen, Antti Majava, Seppo Renvall, Maija Saksman, Satu-Minna Suorajärvi, Tellervo Viitaniemi ja Leena Virtanen.

Matkan varrella mukaan on tarttunut talossa aikoinaan vieralleita ystäviä. Mäntän kaupunkinäyttelyn henkeen sopivina mukaan on kutsuttu myös muita tekijöitä, jotka edustavat nykytaiteen eri aloja. Alkuperäisten jäsenten lisäksi mukana ovat taiteilijat Paavo Halonen, Lauri Isola, Teemu Korpela, Ilkka Luttinen, Hanna Oinonen, Tuukka Peltonen, Perttu Saksa, Maiju Salmenkivi, Camilla Vuorenmaa ja Kimmo Ylönen.

 


Perjantai 23. Lokakuuta 2015

Serlachius-museot rikkoi 100 000 kävijän rajan!

Serlachius-museo Göstassa vietettiin perjantai-iltapäivällä 23.10. iloista hetkeä, kun museon ovesta astelivat sisään Ilkka Ojala ja hänen avopuolisonsa Mari Erma. Ilkka Ojala oli museoiden 100 000. kävijä vuonna 2015. Ojala sai sen kunniaksi vapaan pääsyn museoihin vuodeksi 2016 ja kassillisen Serlachius-museoiden tuotteita.

Ilkka Ojala ja Mari Erma olivat huomionosoituksesta iloisen yllättyneitä. He olivat lähteneet Vantaalta varta vasten Mänttään tutustumaan Serlachius-museoihin. Edellisen kerran he olivat vierailleet museoissa noin viisi vuotta sitten.

– Olemme kuulleet ystäviltämme niin ylistäviä kommetteja Anselm Kieferin näyttelystä, että päätimme lähteä pienelle viikonloppumatkalle. Tämä oli huikea yllätys. Yleensä meillä ei koskaan ole arpaonnea, he iloitsivat.

Vieraita olivat vastaanottamassa talousjohtaja Juha Roponen ja kehittämispäällikkö Päivi Viherkoski Serlachius-museoista. He kertoivat, että tavoitteena ollut 100 000 kävijän raja saavutettiin jopa aiemmin kuin uskottiin.

– Arvioimme määrän ylittyvän joskus marraskuun loppupuolella. Kiefer-näyttely on houkutellut niin hyvin kävijöitä, että tämä tapahtuma aikaistui kuukaudella, Juha Roponen myhäili.

Päivi Viherkoski iloitsi siitä, että tieto Kiefer-näyttelystä on kulkenut ympäri Suomen. – Varsinkin pääkaupunkiseudulta tullaan nyt katsomaan Kieferiä, hän paljasti.

Serlachius-museo Göstan paviljonki avattiin vuosi sitten kesäkuussa. Vuonna 2014 museoissa kävi yhteensä 91 000 vierasta.

Serlachius-museoiden edustajat muistivat perjantaina 23.10. museoiden 100 000. kävijää Ilkka Ojalaa. Kuvassa vasemmalta talousjohtaja Juha Roponen, Mari Erma, Ilkka Ojala ja kehittämispäällikkö Päivi Viherkoski.


Lauantai 3. Lokakuuta 2015

Anselm Kieferin suurnäyttely avautui Serlachius-museoissa

Aikamme merkittävimpiin taiteilijoihin kuuluvan saksalaisen Anselm Kieferin tuotantoa laajasti esittelevä näyttely Anselm Kiefer – Teoksia Grothe-kokoelmasta avautui yleisölle 3. lokakuuta Serlachius-museo Göstassa Mäntässä. Suomen ensimmäisen Kiefer-näyttelyn teokset ovat mittasuhteiltaan valtavia ja aiheet puhuttelevia.

Serlachius-museoiden näyttely sisältää lähes 30 monumentaaliteosta, jotka täyttävät koko Göstan paviljongin. Näyttely pohjautuu saksalaisen keräilijän Hans Grothen kokoelmaan, joka sisältää Kieferin tuotantoa 1980-luvulta tähän päivään. Näyttelyn on tuottanut Serlachius-museoille Bonnissa toimiva Stiftung für Kunst und Kultur, ja sen on kuratoinut säätiön johtaja, professori Walter Smerling.

Anselm Kiefer on tarinankertoja, jonka aiheet kumpuavat historiasta, kirjallisuudesta ja filosofiasta. Hänen teostensa teemat liittyvät esimerkiksi Saksan ja koko Euroopan historian kipupisteisiin. Historian rinnalla teoksissa elää myyttinen menneisyys, sen monet kerrostumat ja merkitysrakenteet.

Anselm Kiefer syntyi Donauschingenissä, Saksassa vain muutama viikko ennen kolmannen valtakunnan romahtamista 1945. Hänen taiteensa onkin kasvanut sodan raunioista, joissa hän leikki varhaislapsuutensa. Vaikuttavat ja synkät aiheet: palaneet pellot ja metsät toistuvat yhä hänen teoksissaan.

Kieferin teokset ovat valtavan kokoisia ja hyvin painavia. Taiteilija yhdistää paksuihin maalikerroksiin sementtiä, hiekkaa, lyijyä, tuhkaa, kasveja tai vaikkapa piikkilankaa.

Grothe-kokoelman teoksia on aiemmin nähty Espanjassa, Hollannissa ja Saksassa. Kaikki näyttelyt ovat kuitenkin olleet laajuudeltaan ja ripustukseltaan erilaisia. Suomessa esillä oleva näyttely on laajempi kuin mikään aiemmista, sillä Hans Grothe on täydentänyt kokoelmaansa jokaisen näyttelyn jälkeen. Kokoelma on tarkoitus asettaa pysyvästi esille Mannheimin taidehalliin Saksaan vuonna 2017.

Näyttely on avoinna Serlachius-museo Göstassa 3.10.2015–24.4.2016.

Serlachius-museot ovat avoinna talviaikaan 1.9.–31.5. tiistaista sunnuntaihin klo 11–18.