Serlachius museot

Käykää rohkeasti
pidemmälle

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Serlachius-museot ovat avoinna talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18.

Sulje

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Avoinna:
talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18
kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18

Käykää rohkeasti
pidemmälle

Perjantai 27. Toukokuuta 2016

Mark Wallinger pohtii ihmisyyttä Serlachius-museoiden kesän päänäyttelyssä

Ison-Britannian tunnetuimpiin taiteilijoihin kuuluvan Mark Wallingerin näyttely avataan yleisölle 28. toukokuuta Serlachius-museo Göstassa Mäntässä. Wallinger tunnetaan kekseliäänä ja syvällisenä taiteilijana, joka ei koskaan toista itseään. Mäntässä häneltä nähdään Timo Valjakan kuratoima näyttely, joka pohdiskelee ihmisyyttä ja leikkii sanojen monilla merkityksillä.

Mark Wallingerin (s. 1959) taiteeseen voi tutustua nyt ensimmäistä kertaa Suomessa. Isossa-Britanniassa Wallinger on erittäin suosittu ja moneen kertaan palkittu taiteilija, joka on tuotannossaan käsitellyt muun muassa nationalismia, uskontoa ja ihmismielen olemusta.

Mäntässä nähtävä näyttely Mark Wallinger Mark on osittain retrospektiivinen, sillä siinä on taiteilijan tuotantoa vuodesta 1999 alkaen. Mukana on silti myös aivan uusia töitä. Näyttely sisältää kaikkiaan neljäkymmentä teosta: maalauksia, veistoksia ja videoteoksia. Mark Wallinger itse vieroksuu yhtenäistä ja helposti tunnistettavaa tyyliä. Hänen teoksissaan toistuvat kuitenkin yksiön identiteettiin ja valtaan liittyvät teemat, jotka sitovat yhteen taiteilijan moni-ilmeisen tuotannon.

Ajankohtainen Ecce Homo

Näyttelyssä on mukana Mark Wallingerin kenties tunnetuin teos Ecce Homo (1999–2000), joka pystytettiin vuosituhannen vaihteessa Lontoon Trafalgarin aukiolle. Taiteilija toteutti jättimäiselle jalustalle luonnollista kokoa olevan Jeesus-hahmon, joka näytti kuin eksyneeltä aukion ihmisvilinässä. Perinteisistä tulkinnoista poiketen hän kuvasi Jeesuksen kaljuksi ajeltuna ja piikkilangasta tehty kruunu päässään.

Teoksellaan taiteilija halusi nostaa esiin kahdentuhannen vuoden takaiset tapahtumat ja palauttaa mieleen niiden ajankohtaisuuden. Teos muistuttaa edelleen kaikista niistä ihmisistä, joita tälläkin hetkellä vainotaan heidän uskonsa, ihonvärinsä tai etnisen taustansa vuoksi.

Laajassa maalaussarjassaan Omakuva / Self Portrait (2007–2013) Mark Wallinger leikittelee sanojen monilla merkityksillä ja pohtii samalla minuutta. Hänen nimensä Mark tarkoittaa myös merkkiä. Monitasoisen ajatusleikin tuloksena on omakuvien sarja, joissa I-kirjain (minä) edustaa minuutta eri muodoissaan. Yksi hänen omakuvistaan koristaa Mäntän paperitehtaan seinää koko kesän. Toinen nähdään Tampereella Finlaysonin entisen tehdaskiinteistön seinässä.

Syvällinen taiteilija

Näyttelyn kuraattori Timo Valjakka kertoo Mark Wallingerin olevan yllättävä, kekseliäs, syvällinen ja hämmentävän monipuolinen taiteilija. Hän on myös poliittinen taiteilija, joka kertoo kuitenkin asioista epäsuorasti, kuin peilien ja kaksoismerkitysten kautta.

– Hän ei julista vaan esittää yhä uudelleen kysymyksiä yksilön identiteetistä ja kaikista sosiaalisista, kulttuurisista ja poliittisista valtarakenteista, jotka ohjaavat meitä ja joiden vuoksi me olemme sellaisia kuin me olemme. Euroopan viimeaikaiset tapahtumat ovat tehneet Wallingerin taiteesta entistä ajankohtaisempaa, hän sanoo.

Valjakka uskoo, että aikaisemmin perinteisiä brittiläisiä teemoja käsitelleen Wallingerin nykyiset teokset avautuvat myös suomalaisille katsojille. – Hänen taiteensa keskiössä on ihminen, ja siksi se on myös universaalia. Helppoa se ei välttämättä ole, mutta hyvä taide haastaa aina katsojansa.

Mark Wallinger Mark -näyttely on esillä Serlachius-museo Göstassa 28.5.–9.10.2016. Näyttely jatkaa Mäntästä Skotlantiin Edinburghiin ja Dundeehen keväällä 2017. Näyttelyn yhteistyökumppanit ovat Fruitmarket Gallery Edinburghista ja Dundee Contemporary Arts Dundeesta sekä Hauser & Wirth Galleria Lontoosta.


Keskiviikko 25. Toukokuuta 2016

Helene Schjerfbeckin merkittävä teos Serlachius-museoille

Gösta Serlachiuksen taidesäätiö on hankkinut 25.5. kokoelmaansa Helene Schjerfbeckin maalauksen Punainen pää II vuodelta 1915. Schjerfbeckin 1910-luvun keskeinen teos myytiin Lontoon Sothebyn huutokaupassa miljoonalla punnalla eli noin 1,3 miljoonalla eurolla.

Suomalaiskokoelmaan kuulunut Punainen pää II on monelle taidetta seuranneelle tuttu teos, sillä se valikoitui aikoinaan Ateneumin vuoden 1992 Schjerfbeck-näyttelyn kansikuvaksi ja julisteeksi. Se oli myös Sothebyn huutokauppakatalogin kannessa.

Serlachius-museoiden johtaja Pauli Sivonen on iloinen siitä, että teos saatiin hankittua Serlachiuksen kokoelmaan.

– Punainen pää II edustaa Schjerfbeckin kymmenluvun vahvaa luomiskautta, jonka kuluessa taiteilija vakiinnutti määrätietoisesti uutta modernistista ilmaisuaan. On hienoa, että tämä merkkiteos päätyi suomalaiseen julkiseen kokoelmaan, Sivonen toteaa.

Henkistynyt naiskuva

Hyvinkäällä eristäytynyttä elämää viettänyt Helene Schjerfbeck ilmensi 1900-luvun alun tuotannossaan melankolista itseensä syventymistä monissa ”mustissa maalauksissaan”. Maalauksille on ominaista muodon pelkistäminen, harkittu värien valinta ja tyylillinen yhtenäisyys. Kuvien naiset ovat vaiti, heitä ympäröi sisäistynyt mielentila.

Vuoden 1915 maalauksissa naiskuvien väritys keveni, mikä oli seurausta taiteilijan omasta mielentilasta. Häntä virkisti uusi tuttavuus taidekauppias Gösta Stenmaniin, joka nosti hänet unohduksista yleisön tietoisuuteen.

Vielä merkittävämpi oli orastava ystävyys taiteen keräilijä Einar Reuterin kanssa. Reuterille taiteilija lahjoitti maalauksesta ensimmäisen, hiukan pienikokoisemman version. Punainen pää II kiteyttää aiheen, jota taiteilija oli luonnostellut alun perin alastomana hämillisenä saunojatyttönä.

Maalaus on kuulunut Wulffin kokoelmaan ja sen näyttelyhistoriasta nousevat esiin merkittävimpinä mm. Suomalaisen nykytaiteen näyttely Tukholman Nationalmuseumissa 1944, Helene Schjerfbeckin muistonäyttely Helsingin Taidehallissa 1954 ja Helene Schjerfbeckin näyttely Lyypekin St.Annen-Museumissa 1969 sekä Ateneumin näyttelyt 1992 ja 2012.

Helene Schjerfbeck, Punainen pää II, öljy kankaalle, 1915, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö. Kuva: Sotheby´s


Torstai 19. Toukokuuta 2016

Aurinko helli jälleen Koskelanlammen ympärijuoksijoita

Peräti 43 joukkuetta osallistui koululaisten lukuvuoden urheilulliseen huipennukseen eli Koskelanlammen ympärijuoksuun 19. toukokuuta Mäntän keskustassa. Aurinko saatteli tänäkin vuonna koululaisia, jotka kirmasivat matkaan Serlachius-museo Gustafin edestä ja kiersivät viestijuoksuna Koskelanlammen ympäri. Kokonaiskilpailun voiton vei Mäntän lukion 1-joukkue ajalla 4.20.

Niille, jotka halusivat juoksun sijaan taiteilla, oli tilaisuus toteuttaa nykyaikainen versio Hugo Simbergin maalauksesta Laituritanssit. Teos on parhaillaan esillä taidemuseo Göstan näyttelyssä Malli ja hullu kuvailija. Nuoret saivatkin aikaan hienoja, nykyaikaisia muunnelmia sadan vuoden takaisesta taulusta. Tuotokset ovat nähtävissä Instagramissa häshtägeillä #Koskelanlampi2016 #Serlachius.

Taideosion voittajaksi valittiin Savosenmäen koulun 6A-luokan Taideteamin näkemys Laituritansseista.

Tulokset:

3.–4. lk: 1)  Savosenmäen koulu, 4C, 5.28, Nikolas Suihkonen, Matleena Tepponen, Petrus Ala-  Kauttu,  Matilda Murtomäki, Aatu Mäkinen, Liisa Soimasuo, 2) Kolhon koulu, 3.–4. lk, 5.30, Hetaliina Karkiainen, Lenni Juurakko, Helmi Karkiainen, Teemu Minni, Lotta Lipsonen, Roosa Eevala, 3) Savosenmäen koulu, 4B lk, 5.45, Elsa Savolainen, Aino Huhtinen, Hilda Huttunen, Stella Varala, Roope Viinikka, Liida Rönkkä

5.–6. lk: 1) Savosenmäen koulu, 6A, 5.04, Vili Nieminen, Ancelina Takala, Valtteri Aliranta, Kaapo Jokelainen, Alina Korniyenko , Veera Perälä, 2) Vilppulankosken koulu, 6AB, 5.06, Tyko Lahtinen, Emilia Järvinen, Onni Salonen, Topias Päivärinta, Jimi Jokinen, Milja Salonen, 3)    Savosenmäen koulu, 6B, 5.18, Milla Aaltonen, Kerttu Tepponen, Annika Murtomäki, Jessica Kivinen, Milja Koski, Ada Aronen

7.–9. lk: 1) Vilppulan yhteiskoulu 9AB, 4.33, Ville Mäkelä, Sami Niiles, Topias Helminen, Eriikka Peltomaa, Pinja Koivunen, Roosamari Mäkinen, 2) Vilppulan yhteiskoulu 9B, 4.40, Luukas Moisio, Venla Mäkinen, Paavo Strömberg, Eevi Kautola, Julianna Seppälä, Janne Valkeejärvi, 3) Vilppulan yhteiskoulu, 7A, 4.44, Helmi Parviainen, Wiktoria Lidtke, Samuli Lauttaanaho, Johannes Hietanen, Julianne Mäkelä, Eevertti Lampinen

Toinen aste: 1) Mäntän lukio 1 joukkue, 4.20, Pekka Virtanen, Emilia Mäntynen, Juho Lepola, Karoliina Kivelä, Viljami Pulli, Atte Anttila, 2) Mäntän lukio 2 joukkue, 4.24, Saara Kellari, Atro Leppänen, Vesa Rantanen, Veera Vähäsalo, Juho Niiles, Onerva Ristilä

Taidesarjan voittaja:  Savosenmäen koulun 6A/Taideteam


 


Perjantai 13. Toukokuuta 2016

Uutuusnäyttelyissä pureudutaan avaruuden ilmiöihin ja rahan koskemattomuuteen

Serlachius-museo Göstassa avautui 14. toukokuuta yleisölle kaksi ajatuksia herättävää näyttelyä: teemanäyttely Taiteen tähtitaivaat ja kuvanveistäjä Noora Schroderuksen Feminiininen sensibiliteetti.

Taivas ilmiöineen voi olla paljon muutakin kuin maisemamaalausten dramaattinen tausta. Avaruus, tähdet tai koko maailmankaikkeus saattavat olla olennainen osa teoksen symboliikkaa, teemaa ja tarinaa. Taiteen tähtitaivaat on ensimmäinen Suomessa toteutettu katsaus, jossa kaukainen kosmos tulee lähelle sekä vanhoissa realistisissa kuvauksissa että tuoreimpina nykytaiteen töinä.

Serlachius-museo Göstassa avattava näyttely esittelee sekä kotimaisia että ulkomaisia teoksia. Mukana on niin perinteistä taidetta kuin kiinnostavaa nykytaidettakin. Jotkut työt ovat esillä ensimmäistä kertaa Suomessa. Joukossa on myös teos, joka on vieraillut Kansainvälisellä avaruusasemalla.

Näyttelyn ovat kuratoineet Aalto-yliopiston taidekasvatuksen professori Helena Sederholm ja tietokirjailija, tiedetoimittaja Markus Hotakainen, jotka ovat tehneet pitkään työtä taiteen ja tieteen yhdistämiseksi. He ovat julkaisseet aiheesta lukuisia artikkeleita kirjoissa, aikakaus- ja sanomalehdissä ja luennoineet useissa konferensseissa.

Taiteen tähtitaivaat -näyttely on avoinna 14.5.2016–8.1.2017

Feminiininen sensibiliteetti avaa tabuja

Kuvanveistäjä Noora Schroderus on näyttelyssään Feminiininen sensibiliteetti keskittynyt kokeiluihin arkisilla materiaaleilla. Hänen teoksensa on toteutettu tyypillisesti naisiin ja feminiiniseen taiteeseen liitetyillä tekniikoilla. Näyttelyn teokset ovat syntyneet käsityönä ihmisen karvoista ja kirjontalangasta.

Kärsivällisyyttä ja aikaa vaatineet teokset näyttävät ensi katsomalta naisellisen herkiltä. Lähempi tarkastelu avaa niihin uuden, yhteiskunnallisen tabuja purkavan tason. Setelirahoissa esiintyvät merkkihenkilöt ovat saaneet Schroderuksen kirjomat hiukset. Tarkoituksena on pienieleisesti kommentoida rahan arvoa ja sen koskemattomuutta.

Teoksessaan Karvainen kasvio Schroderus on käyttänyt ihmisen kehon karvoja. Ajatuksena teoksessa on ollut käyttää voimakkaita tunteita: vastenmielisyyttä ja jopa inhoa herättävää materiaalia, joka näistä tunteista huolimatta on täysin luonnollista.

Feminiininen sensibiliteetti on avoinna 14.5.–4.9.2016.
 


Perjantai 15. Huhtikuuta 2016

Serlachius-museoista Vuoden Kotimaan Matkailuyritys 2016!

Serlachius-museot on valittu Vuoden Kotimaan Matkailuyritykseksi 2016. Tunnustus annettiin Tampereella perjantaina 15.4. käynnistyneiden Kotimaan Matkailumessujen avajaispäivänä. Palkinnon vastaanotti Serlachius-museoiden kehittämispäällikkö Päivi Viherkoski.

Valintaraati korosti perusteluissaan museoiden tarjoamia mieleenpainuvia hetkiä palkitun arkkitehtuurin, suomalaisen kultakauden taiteen mestareiden ja nykytaiteen huippujen sekä hyvän ruoan parissa. Museovierailun ainutlaatuisuudesta kiiteltiin myös ympäröivää järviluontoa sekä vahvasti aistittavaa historiallista patruuna-aikaa.

– Mänttä on noussut kertaheitolla Suomen museomaailman kirkkaimpien tähtien joukkoon. Pieni pohjoispirkanmaalainen kaupunki on muuttanut imagoaan hetkessä paperikylästä sykkiväksi taidekaupungiksi. Serlachius-museoiden yli 100 000 vuotuisella kävijällä on merkittävä taloudellinen vaikutus Mänttä-Vilppulalle. Se on lisännyt paikkakunnan tunnettuutta, matkailijoiden määrää, hotellien käyttöastetta ja muiden kulttuuritapahtumien kävijämääriä, kertoo valintaraadin puheenjohtaja, VisitFinlandin media- ja yhteiskuntasuhteiden johtaja Jari Ahjoharju.

Raati korosti, että museoiden toimiessa veturina kaupungin matkailuyritysten yhteistyö on saavuttanut aivan uudenlaiset mittasuhteet. Kulttuuri- ja matkailutoimijoiden sekä kaupungin keskinäinen yhteistyö on aktiivista ja kehittynyttä.

– Näyttelyopastusten lisäksi tarjolla on monipuolisia ja mielenkiintoisia kulttuuri- ja luonto-ohjelmien yhdistelmiä. Museon yhteydessä toimii myös Ravintola Gösta, jossa järjestetään kesäisin Food Camp -tapahtumia vierailevien huippukeittiömestareiden voimin. Ravintola Gösta on eittämättä eurooppalaisten museoravintoloiden parhaimmistoa, markkinointipäällikkö Karoliina Lehtonen Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tradea Oy:stä sanoo.

Päivi Viherkoski iloitsee Serlachius-museoiden saamasta tunnustuksesta. Hänen mukaansa se kertoo siitä, että museoissa on valittu oikea tie.

– Teimme aikanaan tietoisen valinnan ja lähdimme korkeatasoisen näyttelytoiminnan ja ison rakennusinvestoinnin rinnalla kehittämään museota myös matkailukohteena. On pitänyt uskoa siihen, että valtavirroista syrjässä sijaitseva museo voi kiinnostaa yleisöä ja saada matkailijat liikkeelle. Nyt voimme hyvällä syyllä sanoa, että emme sijaitse vain syrjässä, vaan sopivasti syrjässä, hän toteaa.

Vuoden Kotimaan Matkailuyritys valittiin nyt viidennen kerran. Valinnasta päätti valintaraati, johon kuuluvat Karoliina Lehtosen ja Jari Ahjoharjun lisäksi, markkinointipäällikkö Susanne Sarvilinna Visit Jyväskylästä, matkailujohtaja Anne-Margit Hellen Turku Touring / Suoma ry:stä sekä sihteerinä Tampereen Messut Oy:n projektipäällikkö Pauliina Lindgren.

Päivi Viherkoski vastaanotti palkinnon ja pääsi haastateltavaksi Kotimaan Matkailumessujen yhteydessä perjantaina.