Serlachius museot

Käykää rohkeasti
pidemmälle

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Serlachius-museot ovat avoinna talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18.

Sulje

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Avoinna:
talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18
kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18

Käykää rohkeasti
pidemmälle

Maanantai 4. Huhtikuuta 2016

Make toi pystejä ja muuta krääsää Serlachius-museo Gustafiin

Taiteilija Markku Valtosen työt riemastuttavat Serlachius-museo Gustafissa Mäntässä. Make: pystejä ja muuta krääsää -näyttely levittäytyy eri puolille museota. Ilkikurisella huumorilla höystetty näyttely avattiin yleisölle 2. huhtikuuta. Se on Valtosen ensimmäinen varsinainen yksityisnäyttely.

Helsinkiläinen rock-muusikko Markku Valtonen (s. 1966) on tehnyt taidetta 1990-luvulta lähtien. Aluksi hän taiteili aikansa kuluksi keikkabussissa. Ajan myötä taiteesta on tullut yhtä tärkeämpi osa hänen elämäänsä. Hän on itseoppinut taiteilija, joka ei ole saanut varsinaista taidealan koulutusta.

Valtosen työt syntyvät veistämällä ja maalaamalla puuta. Hän tekee jonkin verran teoksia myös muista materiaaleista, muun muassa kipsistä, pahkoista, käävistä tai vaikkapa rautalangasta. Hänen selvästi tunnistettavaa tyyliään sävyttää omintakeinen huumori.

Työt yllättävät eri puolilla museota

Valtosen töitä oli ensimmäisen kerran esillä Heurekan Pohjoismaiset löytöretkeilijät -näyttelyssä 1990-luvun puolivälissä. Hän veisti vuonna 2003 avattuun G. A. Serlachius -museoon eli nykyiseen Gustaf-museoon yhtiön henkilökuntaa kuvaavat puuveistokset, jotka kertovat kävijöille omia elämäntarinoitaan.  

– Työ kesti kymmenen kuukautta. Se oli hauska duuni, vaikka en ollut koskaan sitä ennen käyttänyt moottorisahaa, Markku Valtonen kertoo.

Veistoksille löytyi toinen paikka museosta, kun perusnäyttely vaihdettiin 2013. Nyt veistokset saavat seurakseen kymmeniä muita teoksia parinkymmenen vuoden ajalta. Töihin voi törmätä yllättävissä paikoissa eri puolilla museota: aula- ja näyttelytiloissa sekä museohuoneissa.

Näyttelyssä ei ole varsinaista teemaa. Valtosen aiheet kertovat samalla kertaa hauskasti ja riipaisevasti ihmisistä, jotka ovat jollain tavoin marginaalissa. Ne kuvaavat myös humoristisesti erilaisia eläimiä ja hyönteisiä.

Rock-muusikosta kuvataiteilijaksi

Markku Valtonen tunnetaan erityisesti 1985 perustetun Kelpo Pojat -yhtyeen kitaristina ja lauluntekijänä. Yhtyeessä soitti alkuvuosina myös Serlachius-museoita nykyisin johtava Pauli Sivonen. Yhtye keikkaili toistaiseksi viimeisen kerran Tavastialla keväällä 2015.

Yhtyeen sanoitukset tekee kirjailijana tunnettu Tomi Kontio, joka kirjoitti myös yhtiön työntekijöitä kuvaavien veistosten tarinat haastattelujen pohjalta. Hän on tehnyt tekstit muutamiin nyt avattavan näyttelyn teoksiin.

Kuvataide kiinnostaa Markku Valtosta nykyisin jopa enemmän kuin musiikki. Hän työstää yleensä yhtä aikaa useita eri teoksia ja siirtyy seuraavaan työhön odottaessaan toisen teoksen kuivumista tai ideaa sen jatkamiseen.


 


Keskiviikko 16. Maaliskuuta 2016

Serlachius-bussi aloittaa Tampereen ja Mänttä-Vilppulan välillä

Serlachius-museot aloittaa bussiliikenteen Tampereen ja Mänttä-Vilppulan välillä 2. huhtikuuta 2016. Palvelu ostetaan Mäntän Tilausliikenne Oy:ltä. Kahdesti päivässä edestakaisen vuoron Tampereelle ajava bussi palvelee Serlachius-museoihin saapuvia vieraita ja tulevaisuudessa myös Tampereelle suuntaavaa asiointia.

Bussi liikennöi säännöllisesti museoiden aukiolopäivinä. Kesä-elokuussa bussi ajaa joka päivä, ja syyskuusta toukokuun loppuun tiistaista sunnuntaihin.

Mänttä-Vilppulan ja Tampereen välisen bussiyhteyden perustaminen tuli ajankohtaiseksi, kun Liikenne- ja viestintäministeriö päätti vähentää ostoliikennettä Haapamäen rataosuudella 27. maaliskuuta alkaen. Lakkautettavat junavuorot olivat juuri niitä, jotka palvelivat Serlachius-museoiden asiakkaita.

– Olemme saaneet runsaasti huolestunutta palautetta asiakkailtamme Vilppulan junavuorojen lakkautus- ja vähentämispäätöksistä ja yrittäneet taistella junan säilymisen puolesta. Emme kuitenkaan voineet enää jäädä odottamaan yhteyksien järjestymistä, kehittämispäällikkö Päivi Viherkoski Serlachius-museoista kertoo.

Serlachius-museoiden järjestämän kilpailutuksen voitti Mäntän Tilausliikenne Oy. Serlachius-museoiden asiakkaita palvelevat erityisesti kello 10.10 Tampereelta Mänttään ja kello 17.30 Mäntästä Tampereelle lähtevät vuorot, jotka linkittyvät Tampereen rautatieasemalla Helsingin junavuoroihin

Mäntän Tilausliikenne puolestaan aikoo järjestää aamuvuoron Mäntästä Tampereelle ja iltavuoron Tampereelta takaisin Mänttään.

Iltapäivällä bussi ajaa Mäntässä kaksi kierrosta, jotka palvelevat Serlachius-museoista toiseen ja Mäntän muihin matkailukohteisiin siirtyviä vieraita sekä samalla kaikkia paikkakuntalaisia.

– Itse tuottamamme liikennöinnin varassa voimme kehittää matkailua museoihin ja Mänttään mahdollisimman pitkäjänteisesti. Sekä käyttäjät että matkailualan ammattilaiskumppanimme voivat luottaa, että yhteys toimii jatkossakin, Päivi Viherkoski korostaa.

Bussimatka ja museolippu edullisesti

Serlachius-museoiden asiakkaille tarjotaan edestakainen bussimatka ja museon pääsylippu yhteensä 30 eurolla. Käytännössä tämä tapahtuu siten, että bussissa myydään 25 euron lippu. Sitä näyttämällä museon lippukassalta saa alennuksen sisäänpääsystä.
 


Maanantai 1. Helmikuuta 2016

Gustaf-museossa pääsee nyt tekemään oman maisemansa

Serlachius-museo Gustafissa avattiin lauantaina 30. tammikuuta yleisölle Maisema-näyttely, joka yhdistää länsimaisen maisemataiteen historiaa kokemiseen ja tekemiseen.

Näyttely koostuu maailmalla tunnettujen maisemamaalausten valokuvajäljennöksistä, jotka esittelevät länsimaisen maisemamaalauksen historiaa varhaisrenessanssin ajalta nykypäivään asti. Gustaf-museon tyyliin sopien näyttelyssä on myös toiminnallinen osuus, jossa kävijät voivat koota erilaisista elementeistä oman maisemansa taidehistorian tyylisuuntia seuraten tai niitä vapaasti sekoittaen.

Näyttelyn sisältösuunnittelusta on vastannut Serlachius-museoiden johtaja Pauli Sivonen. Hän kertoo näyttelyn aiheen syntyneen henkilökohtaisesta kiinnostuksesta maisemamaalauksen historiaan. Sivonen on tehnyt taidehistorian pro gradu -työnsä samasta aihepiiristä.

Sivosen mukaan taiteilijan tekemä maisemamaalaus ei ole koskaan vain viaton eletyn maiseman taltiointi, vaan aina valikoinnin tulosta. Maisema on myös kulttuurisidonnainen kuva. – Kulttuurimme vaikuttaa siihen, mitä elementtejä maisemassa painotetaan, hän kertoo.

Näyttelyyn on mahdollista saada opastus, jolloin opas johdattelee aiheeseen tiiviissä vuorovaikutuksessa ryhmän kanssa. Yksittäiset kävijät saavat puolestaan videolta tietoa maisemataiteen historiasta. Näyttely soveltuu hyvin niin lapsille kuin aikuisillekin.

Maisema-näyttelyn visuaalisen ilmeen on luonut lavastaja Tarja Väätänen ja sen pedagogisen osuuden vastaava museolehtori Päivi Nieppola. Maisema-näyttely sijoittuu Gustaf-museon kolmanteen kerrokseen henkilökunnalta vapautuneisiin toimistotiloihin, ja se laajentaa Gustafin näyttelytarjontaa entisestään.

Näyttelytilan ulkopuolelle aulan vitriineihin on koottu pienoisnäyttely Eric O. W. Ehrströmin kuvituksista E. N. Setälän aapiseen Veikon ja Siskon aapiskirja, joka ilmestyi 1929. Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmissa on kaikkiaan yli 200 Ehrströmin linopiirrosta Setälän aapisen teksteihin.

Taiteilijapariskunta Eric O. W.  ja Olga Ehrström saivat aikanaan paljon erilaisia toimeksiantoja vuorineuvos Gösta Serlachiukselta. Ehrström testamenttasi 1930-luvulla taiteellisen jäämistönsä taidesäätiölle, jonka kokoelmissa on kaikkiaan yli 4 000 heidän teostaan ja luonnostaan.
 


Perjantai 22. Tammikuuta 2016

Serlachius-museot tarjoaa nuorille turvapaikanhakijoille museokäyntejä ja kerhotoimintaa

Serlachius-museot tarjoaa vapaa-ajantoimintaa Suomeen saapuville nuorille turvapaikanhakijoille. Viidentoista suomalaisen museon yhteistä hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Kaksivuotisen Turvapaikkana museo -hankkeen aikana järjestetään ohjelmaa yli kolmelletuhannelle eri puolilla Suomea asuvalle nuorelle. Tavoitteena on edistää kotoutumista ja kulttuurista vuorovaikutusta sekä ehkäistä turvapaikkaa hakevien nuorten syrjäytymistä.

Serlachius-museot on mukana järjestämässä museokäyntejä ja kerhomuotoista toimintaa Mänttä-Vilppulan vastaanottokeskuksen ja Siivet Oy:n nuorille asukkaille.
Suunnitteilla on myös museokäyntiä edeltäviä ja vierailun jälkeen suoritettavia tehtäviä sekä sisältömateriaalia, joka auttaa suomen kielen oppimisessa.

Kulttuurihistoriallisen Gustaf-museon ja taidemuseo Göstan pedagogiset palvelut tarjoavat konkreettisen tavan lisätä turvapaikanhakijoiden kulttuuritietoutta Suomesta. Suunnitelmissa on myös kehittää toimintaa, jossa otetaan erityisesti huomioon nuorten turvapaikanhakijoiden kielellinen ja kulttuurinen monimuotoisuus.

Hankkeen Mänttä-Vilppulan osuuden toteuttaa Serlachius-museoiden henkilökunta. Mänttä-Vilppulan vastaanottokeskuksen ja Siivet Oy:n henkilökunnat antavat asiantuntija-apua.

– Tavoitteena on saada aikaan turvapaikanhakijanuorten ja museoiden välille matalan kynnyksen yhteistyön toimintamalli ja vakiinnuttaa toiminta hankkeen aikana, vastaava museolehtori Päivi Nieppola Serlachius-museoista toteaa.

Yhteistyötä aiemminkin

Mänttä-Vilppulan vastaanottokeskus perustettiin vuonna 2012. Serlachius-museoilla on ollut Suomen Punaisen Ristin ylläpitämän keskuksen kanssa yhteistoimintaa vuosina 2013-2015, ja maahanmuuttajaryhmiä on vieraillut museoissa. Mänttä-Vilppulassa  sijaitseva Lastensuojeluyksikkö Siivet Oy toimii ryhmä- ja perheryhmäkotina alle 18-vuotiaille turvapaikanhakijoille ja oleskeluluvan saaneille.

Hanketta koordinoi Helinä Rautavaaran museo Espoosta. Siinä ovat mukana myös Espoon modernin taiteen museo EMMA, Lelumuseo Hevosenkenkä, Suomen Kellomuseo, Espoon kaupunginmuseo KAMU, Helsingin taidemuseo HAM, Valokuvataiteen museo, Hotelli- ja ravintolamuseo, Aineen taidemuseo, Kuopion kulttuurihistoriallinen museo KUHMU, Pohjois-Karjalan maakuntamuseo, Juminkeko-säätiö, Aboa Vetus & Ars Nova ja Sagalundin museo.
 


Maanantai 30. Marraskuuta 2015

Henrik de la Chapellesta valmistui muotokuva

Gösta Serlachiuksen taidesäätiön hallituksen puheenjohtajan Henrik de la Chapellen muotokuva paljastettiin perjantaina 27. marraskuuta Serlachius-museo Göstassa. Sekatekniikalla toteutetun muotokuvan on maalannut taiteilija Riikka Lenkkeri.

Taidesäätiötä vuodesta 2009 johtanut Henrik de la Chapelle täytti aiemmin tänä vuonna 60 vuotta. Sen kunniaksi taidesäätiö halusi teettää muotokuvan neljännestä puheenjohtajastaan, joka suostui tähän pienen harkinnan jälkeen. Vaakakupissa painoi erityisesti se, että hän johtaa taidesäätiötä, jonka kokoelmissa muotokuvilla on tärkeä merkitys.

Muotokuvan paljastustilaisuudessa puhunut hallituksen varapuheenjohtaja Susanna Serlachius-Pressler korosti Henrik de la Chapellen merkittävää roolia taidesäätiön johdattamisessa uuteen aikaan. Hän on tuonut johtamiseen uutta ammattimaisuutta. Siitä huolimatta de la Chapelle on henkilönä helposti lähestyttävä ja kuunteleva.

Pieni pesäero muotokuvien jatkumoon

Riikka Lenkkeri kertoo suunnitelleensa muotokuvaa lähes vuoden ajan. Tuona aikana Henrik de la Chapelle istui hänen mallinaan kymmenen kertaa. Taiteilija teki poikkeuksellisen monia  luonnoksia, joissa hän haki oikeaa luonnetta muotokuvalle. Mallilla oli toive muotokuvasta, joka ei olisi liian virallinen ja jäykkä.

– Harvoin jatkumo, johon omaa maalaustaan yrittää sijoittaa, on näin mittava ja laadukas ja minulle myös vuosien varrella tutuksi tullut, taiteilija kertoi.

Lopullinen muotokuva syntyi melko nopeasti sekatekniikalla, johon Riikka Lenkkeri käytti öljyvärien pohjalla pastellivärejä ja hiiltä. Hänelle tyypillisten paksujen maalikerrosten sijaan muotokuva on tehty kevein siveltimenvedoin. Sen värimaailma on saanut vaikutteita keväällä 2015 taidemuseo Göstassa esillä olleesta uusrokokoo-näyttelystä, joka innoitti taiteilijan hankkimaan pastelliliidut.

Vaikka Riikka Lenkkeri tiesi maalauksensa jatkavan taidesäätiön arvokasta muotokuvien sarjaa, hän halusi silti tehdä niihin hienoista pesäeroa. – Valitsin elokuvamaisen panoraamarajauksen ja konstailemattoman, suoraan kohti katsojaa tulevan asennon ja pienen pään kallistuksen. Toivon, että muotokuvasta välittyisi arkinen, helposti lähestyttävä vaikutelma ja toisaalta piirtyisi mielikuva kuuntelevasta ja havainnoivasta hahmosta.

Muotokuva liitetään säätiön taidekokoelmaan. Luonnoksista museon puuseppä Jonna Numminen teki haitarimaisia kirjoja, jotka puheenjohtaja sai kotiinsa. Muotokuva paljastettiin pienimuotoisessa tilaisuudessa museon oman henkilökunnan kesken.

Henrik de la Chapelle ja Riikka Lenkkeri halusivat molemmat, ettei muotokuvasta tulisi liian virallista ja jäykkää.