Serlachius museot

Käykää rohkeasti
pidemmälle

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Serlachius-museot ovat avoinna talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18.

Sulje

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Avoinna:
talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18
kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18

Käykää rohkeasti
pidemmälle

Tiistai 6. Syyskuuta 2016

Serlachius-museoiden maalauksia Jenni Haukion kokoaman runoantologian kuvituksena

Runoilija, valtiotieteiden maisteri Jenni Haukio on koonnut laajan suomalaisen runouden antologian, joka ilmestyy Suomen 100-vuotisjuhlakeväänä, huhtikuussa 2017 Kustannusosakeyhtiö Otavan julkaisemana. Runoantologian kuvituksena käytetään Gösta Serlachiuksen taidesäätiön maalauksia.

Katso pohjoista taivastaRunoja Suomesta -antologiassa käyvät vuoropuhelua runoutemme uusimmat tekijät ja unohtumattomat klassikot. Metsät, järvet, meren rannat, ankara luonto ja vuodenaikojen vaihtelu ovat suomalaisen runon keskeistä kuvastoa, mutta esille nousevat myös taistelun ja rauhan ajat sekä syvimmät tunteet rakkaudesta yksinäisyyteen.

Nimensä teos on saanut Helvi Juvosen runosta Kalliopohja, jossa ”kielessä laulavat kauneimmat sanat” pohjoisen taivaan alla. Jenni Haukio on valinnut mukaan runoja, jotka ovat syvästi puhutelleet ja puhuttelevat suomalaisia. Runoista muodostuu komea kaari Aleksis Kivestä nykypäivään.

– Runous on osa arvokkainta kulttuuriperintöämme – osa suomalaisuuden syvintä sisintä. Katso pohjoista taivasta -antologia raottaa ovea runoutemme moniääniseen aarreaittaan kokoamalla yhteen niin rakastetuimmat klassikot, harvemmin muistetut tekijät ja tekstit kuin myös otoksen säkenöivää nykyrunoutta. Teos on kunnian- ja rakkaudenosoitus suomalaiselle runoudelle, kuvailee Jenni Haukio antologiaa.


Torstai 25. Elokuuta 2016

Ravintola Göstalle ojennettiin Rôtisseur-kilpi

Ravintola Göstan edustajille ojennettiin torstaina 25.8. Suomen Paistinkääntäjien myöntämä Rôtisseur-kilpi. Serlachius-museo Göstassa samana päivänä alkanut Food & Art -tapahtuma sai näin poikkeuksellisen arvokkaan alun.

Kilven luovuttivat Chaîne des Rôtisseurs -järjestön Suomen valtavouti Ari Arvonen ja Tampereen vouti Mikko Reinikka. Rôtisseur-kilpi merkitsee ravintolan palvelun ja valikoiman poikkeuksellista erottumista alueen ja alan muista yrityksistä. Kilpi on järjestön korkein tunnustus ruoan ja palvelun laadusta. Laadun ja palvelun tulee pysyä samalla korkealla tasolla jatkuvasti.

Tuotevalikoiman tulee olla monipuolinen, ja oman erityisosaamisalueen tulee olla poikkeuksellisen vahva. Arvioinnissa kiinnistetään huomiota myös ravintolan ympäristöön, henkilökunnan osaamiseen ja moniin muihin yksityiskohtiin. Kilpikriteerit ovat julkisia, ja niiden täyttymistä valvotaan vuosittain yrityksen itsearvioinnilla sekä alueellisen voutineuvoston toimesta. Rôtisseur-kilpi on luovutettu tähän mennessä 72 ravintolalle Suomessa.

Ravintola Gösta toimii Serlachius-museo Göstan yhteydessä. Ravintoloitsija, Maître Rôtisseur, Henry Tikkanen keskittyy sesongin puhtaisiin makuihin ympäri vuoden. Apulaisravintolapäällikkö, Chef de Table, Anu Huhtala vastaa viineistä ja salihenkilökunnasta.

Henry Tikkasen mukaan ravintola on ylpeä saamastaan tunnustuksesta, ja lupaa kilvelle arvokkaan paikan ravintolasta. Hän haluaa tarjota asiakkaille aidon elämyksen, joka syntyy taiteesta, upeasta ympäristöstä ja hyvästä ruoasta. Hänen tavoitteenaan onkin tehdä Ravintola Göstasta Euroopan paras museoravintola.

Ravintoloitsija Mika Roito (vas.), Suomen valtavouti Ari Arvonen, Tampereen vouti Mikko Reinikka, Gösta Serlachiuksen taidesäätiön talousjohtaja Juha Roponen, Ravintola Göstan taustahahmoihin kuuluva Pasi Heinonen, ravintoloitsija Henry Tikkanen, Serlachius-museoiden kehittämispäällikkö Päivi Viherkoski, ravintolapäällikkö Anu Huhtala sekä ravintoloitsija Pekka Terävä kohottivat maljan Rôtisseur-kilven kunniaksi.
 


Perjantai 19. Elokuuta 2016

Serlachius-bussin aikatauluun pieniä muutoksia

Mänttä-Vilppulan ja Tampereen välillä liikennöivän Serlachius-bussin aikatauluihin on tehty pieniä muutoksia. Uudet aikataulut astuvat voimaan lauantaina 20.8.2016.

Aikataulumuutokset johtuvat VR:n junavuorojen muuttumisesta. Uudet aikataulut palvelevat entistä paremmin Helsingin suunnasta junalla saapuvia matkustajia.

Serlachius-bussin reitti yltää nyt myös Tampereen linja-autoasemalle. Bussi lähtee Tampereelta Hatanpäänvaltatie 16:n kohdalla olevalta pysäkiltä, ja saapuessaan Tampereelle jättää kyydissä olevat Hatanpäänvaltatie 5–7:n kohdalla olevalle pysäkille.

Bussi liikennöi niinä päivinä, jolloin Serlachius-museot ovat auki. Elokuun loppuun asti bussi ajaa siis joka päivä. 1.9.–31.5. bussi liikennöi tiistaista sunnuntaihin.

Tarkemmat aikataulut löytyvät Serlachius-museoiden sivuilta osoitteesta: http://www.serlachius.fi/fi/info/serlachius-bussi/


Keskiviikko 22. Kesäkuuta 2016

Serlachius-residenssiin 112 hakemusta 31 maasta

Serlachius-residenssin vuoden 2017 taiteilijat on valittu. Residenssiin saatiin tällä kertaa 112 hakemusta 31 eri maasta. Niistä valittiin hakemusten perusteella 24 taiteilijaa, taiteilijaparia tai -ryhmää.

Tieto Serlachius-residenssistä on kantautunut jo ympäri maailmaa. Residenssiin saatiin hakemuksia kaikista maanosista, muun muassa Australiasta, Etelä-Afrikasta, Venezuelasta, Perusta, Kuubasta, Intiasta ja Japanista.

Erityisen suurta kiinnostusta residenssi herättää Yhdysvalloissa. Sieltä saatiin Suomen jälkeen toiseksi eniten eli 13 hakemusta. Pääosa valituista on kuitenkin suomalaistaiteilijoita. Osalla heistä on jo aiemmin aloitettu projekti Mänttä-Vilppulassa tai muu kytkös museoihin.

Eräs valituista on valokuvataiteilija Aino Kannisto, joka jatkaa Mäntässä syksyllä 2014 aloittamaansa Vierailija-teossarjaa. Hän kuvasi tuolloin itseään mänttäläisissä tiloissa ja miljöissä. Osa hänen töistään oli esillä Ville Lenkkerin kuratoimassa Kaukainen kosketus -näyttelyssä kesällä 2015 Serlachius-museo Göstassa.

Myös taiteilija Pirjetta Branderin suunnitelma liittyy mänttäläisen kulttuuriympäristön kuvaamiseen. Hän haluaa maalata tehdasmiljöötä sekä ulko- että sisäpuolelta. Taiteilijan mukaan häntä kiinnostaa Mäntän historia ja arkkitehtuuri, joka on korkeatasoista, vaikka Mänttää on aina kehitetty teollisuuden ehdoilla.

Metsä kiehtoo ulkomaalaisia

Serlachius-residenssiin saatiin ulkomailta paljon hakemuksia, joissa haluttiin kuvata suomalaista metsää, luontoa ja järviä. Osalla hakijoista on aiheeseen melko tieteellinen ote. Esimerkiksi Isosta-Britanniasta tuleva taiteentutkija Acosta Ignaci haluaa kertoa piirrosten, kuvien ja videodokumentin avulla ilmastonmuutoksen vaikutuksista suomalaiseen havumetsään.

Taiteen maisteri Vili Nissinen ja Mikael Kinanen aikovat toteuttaa yhteisötaiteellisen, pelillisen teoksen Suomen sisällissodasta. Suunnittelujakson aikana työparin tarkoitus on kerätä paikallisten asukkaiden mielikuvia sisällissodasta ja löytää kiinnostavat tulokulmat aiheen käsittelyyn. Varsinainen teos toteutetaan keväällä 2018, jolloin sisällissodan tapahtumista tulee kuluneeksi sata vuotta.

Kiinnostava projekti on myös Ruotsista tulevalla 4–5 hengen Inuti-ryhmällä. Inuti-säätiö ylläpitää Tukholmassa keskusta, joka tarjoaa toimintaa kehitysvammaisille ja autistisille henkilöille, jotka ovat taiteellisesti lahjakkaita. Ryhmä tulee hakemaan oppia suomalaiselta ITE-taiteilijalta, joka työstää puuta.

Residenssi taiteilijoille ja tutkijoille

Residenssiin vuodeksi 2017 valitut taiteilijat ovat Ignacio Acosta, Iso-Britannia, Rosé Alicja, Puola, Päivi Allonen, Suomi, Lisa Björke ja Inuti-ryhmä, Ruotsi, Jared Boechler, Kanada, Pirjetta Brander, Suomi, Luna Coppola ja Silvia Campidelli, Espanja, Madelynne Cornish, Australia, Daniel Djamo, Romania, Liisa Kanerva, Suomi, Aino Kannisto ja Fabio Blot, Suomi, Saija Kivikangas, Suomi, Johanna Lecklin, Suomi, Emilie Mazeau-Langlais, Ranska, Alexander Morozov, Venäjä, Vili Nissinen ja Mikael Kinanen, Suomi, Leena Pukki, Suomi, Paula Salmela, Suomi, Jochen Schneider, Saksa, Matti Tainio, Suomi, Anni Takala, Suomi, Omata Tomoko, Japani, Barbara Wildenboer, Etelä-Afrikka, Kimmo Ylönen, Suomi.

Taiteilijoille on ilmoitettu valinnasta henkilökohtaisesti. Residenssijaksot kestävät viikosta muutamiin kuukausiin taiteilijan toiveista ja tarpeista riippuen.
 


Keskiviikko 8. Kesäkuuta 2016

Antrei Hartikaisen salaatinottimet voittivat design-kilpailun

Nuoren, lahjakkaan puuseppämestarin Antrei Hartikaisen suunnittelemat Verso -salaatinottimet ovat voittaneet Serlachius-museoiden ja Taitokeskus Mäntän yhdessä järjestämän kutsukilpailun. Kilpailulla haettiin omaleimaista ja rohkeaa suomalaista muotokieltä arjen käyttöesineelle.

Tuomariston mielestä Antrei Hartikaisen salaatinottimet ovat elegantit ja kauniit. – Niiden muotoilussa on taiteellisuutta ja ennen muuta jotain uutta ja erilaista. Ottimen kaareva, veistoksellinen varsi yhdistyy herkkään ja viimeisteltyyn lehdykkään. Otin itsessään on kuin keväinen verso, tuomaristo perusteli päätöstään.

Tuomareiden mukaan myös Hartikaisen salaatinottimille antama syntytarina sisältää hienon ajatuksen: hyvä ruoka ja taide-elämykset saavat aikaan sisäistä kasvua, jotain uuden ja innostavan alkamista.  – Verso on kuin veistos. Se sopii hienosti taidemuseosta ja taidekaupungista ostettavaksi muistoksi ja lahjatuotteeksi, he totesivat.

Kilpailuun kutsuttiin kaksitoista suomalaista muotoilijaa tai puuseppää. Ehdotuksista kolme valikoitui loppusuoralle. Voittajan valitsi nelihenkinen tuomaristo, johon kuuluivat hyvän maun ja designin asiantuntija Sami Sykkö, Vuoden Kokki 2001 ja Ravintola Göstan ravintoloitsija Henry Tikkanen, Serlachius-museoiden kehittämispäällikkö Päivi Viherkoski ja Taitokeskus Mäntän vastaava neuvoja Pirjo Hokkanen.

Kehittämispäällikkö Päivi Viherkoski kertoo, että kilpailu oli eräs tapa muistuttaa designin ja käsillä tekemisen merkityksestä. Samalla se oli keino saada esiin tuoreita ja omaperäisiä ideoita.
– Halusimme kilpailun avulla saada museokauppamme valikoimiin kauniin, laadukkaan, matkamuistoksikin sopivan käyttötuotteen, hän kertoo.

Myös yleisöllä oli tilaisuus äänestää omaa suosikkiaan voittajaksi. Serlachius-museoiden Facebook-sivulla ja Serlachius-museo Göstassa järjestetyn äänestyksen voitti niin ikään Antrei Hartikaisen ehdotus. Se sai 48 prosenttia äänistä.

Vaahterasta valmistettavia salaatinottimia myydään Serlachius-museoiden museokaupoissa ja Taitokeskus Mäntässä.

Puun ominaisuudet esiin ammattitaidolla

Antrei Hartikainen (s. 1991) työskentelee puuseppämestarina ja tuotesuunnittelijana Nikari Oy:ssä, joka valmistaa kestävää muotoilua edustavia uniikkeja puutuotteita Fiskarsin ruukkimiljöössä. Tällä hetkellä hän on tutkimusvapaalla ja selvittää modernin teknologian käyttöä korkealaatuisessa puusepäntyössä. Puoli vuotta kestävää tutkimushanketta tukevat Askon Säätiö, Huonekalusäätiö ja Taiteen Edistämiskeskus.

Antrei Hartikainen kertoo kasvaneensa pienestä pitäen puusepänteollisuuteen. Hän vietti aikaa isänsä puusepänverstaalla auttaen pienissä tehtävissä. Nuoresta iästään huolimatta hän ehtinyt saavuttaa myös kansainvälistä mainetta ja menestystä. Vuonna 2013 hän sijoittui toiseksi WorldSkills 2013 -kilpailussa Leipzigissa.

Hartikaisen mukaan arkisena materiaalina pidetyn puun hienoimmat ominaisuudet saa esiin vasta todellisella ammattitaidolla ja puun tuntemuksella. Hän suunnittelee ja valmistaa tuotteita käytännöllisyyden, materiaalin ja taiteen raja-alueilla keskittyen toisinaan johonkin niistä.
– Runolliset herkät ja yksilölliset pienet puuesineet ovat hyvä esimerkki tästä. Näille vastapainoa tuovat suunnittelemani suoraviivaisemmat kalustesarjat ja puuesineet.