Serlachius museot

Käykää rohkeasti
pidemmälle

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Serlachius-museot ovat avoinna talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18.

Sulje

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Avoinna:
talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18
kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18

Käykää rohkeasti
pidemmälle

Keskiviikko 15. Helmikuuta 2017

Tasavallan presidentti vieraili Serlachius-museoissa

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio tutustuivat Serlachius-museoihin maakuntamatkallaan, joka suuntautui 15.2. Tampereelle ja Mänttä-Vilppulaan.

Serlachius-museoissa presidenttiparia vastassa olivat Gösta Serlachiuksen taidesäätiön hallituksen puheenjohtaja Henrik de la Chapelle, hallituksen varapuheenjohtaja Susanna Serlachius, museonjohtaja Pauli Sivonen sekä taiteilija Marita Liulia.

Vierailun isäntinä presidenttiparin vastaanottivat Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Arto Pirttilahti, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Timo Tukia sekä kaupunginjohtaja Esa Sirviö.

Presidenttipari tutustui museoiden näyttelyihin Pauli Sivosen opastuksella. He olivat pyytäneet erityisesti saada tutustua Marita Liulian Kultakausi-näyttelyyn, joka on osa Suomen satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

Presidenttiparia kiinnosti näyttelyssä erityisesti suuri Aalto-installaatio: sen muoviteollisuudesta saatu materiaali ja syntyhistoria. Rouva Jenni Haukio puolestaan oli kiinnostunut siitä, miten taiteilija suunnittelee ja toteuttaa laajan näyttelyn: onko ensin idea vai muoto?

Riiko Sakkisen Rajat kiinni -näyttelyssä presidenttiä kiinnosti erityisesti Venäjän rajan yli tuotu Volga ja rouva Haukiota pakolaislasten uimalelut, joihin liittyvää tarinaa hän piti koskettavana. Uimalelut on otettu talteen Kreikan Lesboksen saarelta kymmenientuhansien pelastusliivien joukosta.

Sauli Niinistöä talousmiehenä kiinnosti myös taidesäätiön talous ja museoiden toiminta. Hän arveli säätiön toiminnan eräänlaiseksi hyväntekeväisyydeksi. Presidenttipari piti museoita ainutlaatuisena kokonaisuutena ja jopa kansallisaarteena.

Vierailun päätteeksi presidenttiparissa ojennettiin muistoksi vierailusta Liulian näyttelyyn liittyvä Kultakausi-julkaisu sekä Malli ja hullu kuvailija -näyttelyn julkaisu. Lisäksi presidentti sai Akseli Gallen-Kallelan teoskuvalla varustetun sammutuspeitteen ja rouva Haukio Verso-salaatinottimet, joilla puuseppämestari Antrei Hartikainen voitti Serlachius-museoiden järjestämän design-kilpailun kesällä 2016.

Serlachius-museoista presidenttipari jatkoi Mäntän torilla järjestettyyn yleisötapahtumaan.

 


Perjantai 10. Helmikuuta 2017

Serlachius-museoiden kävijät jättivät Mänttä-Vilppulaan lähes 10 miljoona euroa

Vasta valmistunut tutkimus kertoo Serlachius-museoiden kävijöiden jättävän paikkakunnalle keskimäärin 87 euroa henkilöä kohden. Vuonna 2015 kaupunkiin jäi matkailutuloa lähes 10 miljoonaa euroa. Tutkimuksen on toteuttanut Suomen johtava matkailututkimuksiin erikoistunut Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Serlachius-museoiden ja MW-Kehitys Oy:n toimeksiannosta.

Tutkimuksessa on käytetty Suomessa ensi kertaa alueellisesti vertailukelpoisesti toteutettua matkailun tulo- ja työllisyysvaikutustutkimusta sekä vuonna 2016 Serlachius-museoissa tehtyä kävijäkyselyä.

Vuonna 2015 Serlachius-museoissa vieraili runsaat 109 000 kävijää, joista valtaosa oli kaupungin ulkopuolelta tulleita matkailijoita. Peräti 92 prosenttia Serlachius-museoiden kyselyyn vastanneista kertoi tulleensa Mänttä-Vilppulaan museoiden vuoksi.

Ulkopaikkakuntalaiset museokävijät käyttivät Mänttä-Vilppulassa keskimäärin 87 euroa henkilöä ja matkaa kohden. Päiväkävijät jättivät 62 euroa ja yöpyjät 186 euroa henkilöä kohden. Kaikkiaan he toivat paikkakunnalle 9,6 miljoonaa euroa.

Suurin osa Serlachius-museoiden kävijöistä tuli yli 100 kilometrin päästä: pääkaupunkiseudulta ja Pirkanmaalta. Peräti 81 prosenttia vieraista oli päiväkävijöitä. Bussiryhmien runsaus näkyi keskimääräisen matkaseurueen koossa, jonka tutkimus kertoi olevan kuusi henkilöä.

Museoiden kävijöistä yli 65 prosenttia oli yli 55-vuotiaita. Vieraat olivat erittäin tyytyväisiä museokäyntiinsä. Yhdeksän kymmenestä olisi valmis suosittelemaan museota ehdottomasti tuttavilleen, ja loput 10 prosenttia suosittelisi museota pienin varauksin.

Serlachius-museoiden kehittämispäällikkö Päivi Viherkoski on tyytyväinen tutkimuksen tuloksiin. Hänen mukaansa kävijöiden ikäprofiili on tyypillinen taidemuseoille ja korostuu museoiden hyvin toimivan ryhmämyynnin johdosta. Vuonna 2016 museot myi yli tuhat opas- ja ohjelmapalvelua. 

– Serlachius-museoissa matkailun kehittämisen painopisteenä on nyt vientimarkkinointi. Näkymät museoiden tarjonnan saamisesta osaksi fly&drive- ja ryhmäpaketteja enimmäkseen Euroopan markkinoille ovat erinomaiset. Isojen matkanjärjestäjien kautta tie markkinoille vie aikaa. Nyt tehtyjen sopimusten kautta ensimmäiset asiakkaat voidaan nähdä Mänttä-Vilppulassa aikaisintaan kahden vuoden päästä, Päivi Viherkoski toteaa.

Kaupungille matkailutuloa yli 11 miljoonaa

Mänttä-Vilppulassa vieraili 2015 vuonna 258 000 matkailijaa, joista suomalaisia päiväkävijöitä oli noin 206 000 ja suomalaisia yöpyneitä matkailijoita noin 48 000. Kaupungin asukasmäärä on 10 500.

Matkailijat käyttivät kaupungissa yhteensä lähes 11,2 miljoonaa euroa, josta majoituspalveluihin käytettiin runsaat miljoona euroa, ravintolapalveluihin noin kaksi miljoonaa ja ostoksiin polttoaineet mukaan lukien lähes seitsemän miljoonaa euroa. Kulttuuri- ja huvittelupalveluihin matkailijat käyttivät yli puoli miljoonaa euroa vuonna 2015
 


Perjantai 3. Helmikuuta 2017

Riiko Sakkinen vyöryttää Euroopan pakolaiskriisin Serlachius-museoihin

”Jos joku vaatii Euroopan rajojen sulkemista, hän ei seuraa aikaansa. Rajamme on jo suljettu repivällä concertina-piikkilangalla. Kylmän sodan rautaesirippu oli leikkikalu verrattuna Euroopan nykyisiin raja-aitoihin”, taiteilija Riiko Sakkinen sanoo Rajat kiinni -näyttelyssään, joka avautuu yleisölle 4.2.2017 Serlachius-museoissa.

Riiko Sakkisen sanat perustuvat itse nähtyyn ja koettuun. Hän kiersi vuonna 2016 yhdessä näyttelyn kuraattorin, Serlachius-museoiden johtajan Pauli Sivosen kanssa Euroopan ulkorajoilla: Espanjalle kuuluvissa Afrikan puolella sijaitsevissa kaupungeissa, Kreikan saaristossa, Balkanin reitillä ja lopuksi hävitetyillä pakolaisleireillä Ranskassa.

Matkoillaan taiteilija ja kuraattori näkivät Eurooppaan pyrkiviä pakolaisia ja siirtolaisia, joiden pääsy on estetty metrien korkuisilla aidoilla ja repiviä teriä sisältävällä concertina-piikkilangalla. He näkivät keskitysleiriä muistuttaviin olosuhteisiin sijoitettuja pakolaisia. He näkivät kahden maan rajavyöhykkeelle, ei-kenenkään-maalle jumiin jääneitä ja spontaanisti kyhätyissä telttakylissä asuvia pakolaisia.

Aina uuteen hotelliin majoittuessaan Riiko Sakkinen pyysi hotellin logolla varustettua kirjepaperia ja alkoi luonnostella näkemäänsä. Näyttelyn keskeisiä teoksia ovatkin kirjepaperille tehdyistä piirroksista otetut suurikokoiset printit, joita hän on vielä jälkeenpäin täydentänyt. Sakkinen käsittelee niissä pakolaisten kohtaamia asioita ja kantaväestön asenteita Lähi-idästä ja Afrikasta tuleviin pakolaisiin ja siirtolaisiin.

Auto, piikkilankaa ja uimaleluja

Riiko Sakkinen on poliittinen taiteilija. Hän hakee kuva-aiheensa usein viihde- ja kulutuskulttuurista: sarjakuvista, pakkauksista ja mainoksista. Monikerroksiset ja provosoivat työt sisältävät viittauksia historiaan ja yhteiskunnallisiin epäkohtiin: asenteisiin ja rasismiin. Kaikkiin näyttelyn teoksiin liittyy tekstit, jotka avaavat niiden yksityiskohtia mutta jättävät tulkinnan katsojalle.

Näyttelyssä on myös esineitä. Katonrajassa kiertää concertina-piikkilanka, jota valmistaa Malagassa toimiva, liikevaihtoaan vauhdilla kasvattava yritys. Loppuun käytettyjen lenkkareiden pohjiin on kiinnitetty järeitä ruuveja, joiden avulla Eurooppaan pyrkivät ihmiset yrittävät kiivetä piikkilanka-aidan yli. Keskellä näyttelytilaa on auto, jonka Venäjältä Suomeen tulleet turvapaikanhakijat jättivät Suomen puolelle ylitettyään rajan talvella 2015–2016. Valtio huutokauppasi rajalle kertyneet autot, ja yksi niistä päätyi Mänttään.

Näyttelyssä on lasten uimaleluja, joissa lukee ”this is not a life-saving device” (tämä ei ole hengenpelastusväline). Riiko Sakkinen keräsi niitä mukaansa Lesboksen rantaan jätettyjen kymmenientuhansien pelastusliivien joukosta. Lesbossaaren kautta on kulkenut parin vuoden aikana satojatuhansia Syyrian, Irakin ja Afganistanin pakolaisia, jotka ylittävät Kreikan ja Turkin välisen merialueen täyteen ahdetuilla veneillä.

Yksittäisen ihmisen kohtalosta ilmiöön

Espanjassa asuva Riiko Sakkinen ei korosta näyttelyssään yksittäisen pakolaisen tai siirtolaisen näkökulmaa. Sen sijaan hän käsittelee pakolaisuutta ja siirtolaisuutta ilmiönä ja kertoo, miten siihen on Euroopassa vastattu.

Taiteilija kertoo lukeneensa näyttelyä tehdessään kansainvälistä ihmisoikeuksien julistusta, joka hyväksyttiin Yhdistyneissä Kansakunnissa 1948. Sen mukaan jokaisella vainon kohteeksi joutuneella on oikeus hakea ja nauttia turvapaikkaa muissa maissa. Samoin jokaisella on oikeus liikkua vapaasti ja valita asuinpaikkansa kunkin valtion sisällä.

– Ihmisoikeuksien julistus ei käytännössä ole enää voimassa. Se ei suojele Eurooppaan tulevia hädänalaisia ihmisiä, hän toteaa.

Näyttelyyn liittyy Pauli Sivosen kirjoittama julkaisu, joka ilmestyy kesällä 2017. Se on eräänlainen matkakertomus, joka syntyi miesten keskustellessa iltaisin päivän kokemuksista. Samalla se avaa monia käänteitä kokeneen näyttelyprosessin vaiheita.

Riiko Sakkinen haluaa teoksillaan muuttaa maailmaa. Näyttelyssä hän kertoo, millaisessa Euroopassa ja maailmassa hän haluaisi elää.

– Haluan maailman, jossa ei ole rajoja ja jossa ihmiset saavat valita vapaasti asuinpaikkansa. Haluan maailman, jossa ihmisillä on oikeus muuttaa, mutta ennen kaikkea olla muuttamatta. Haluan maailman, jossa kenenkään ei tarvitse lähteä kotoaan sodan, väkivallan, vainon tai köyhyyden takia.

 


Torstai 19. Tammikuuta 2017

Serlachius-museot Suomen kulttuurimatkailuviennin kärkituotteeksi

Culture Finland on valinnut Serlachius-museot Suomen kulttuurimatkailun kärkituotteeksi 2017. Kärkituotteita valittiin kaikkiaan kaksikymmentä 104 ehdotuksen joukosta. Palkinnot ojennettiin Matkamessujen ammattilaispäivän yhteydessä torstaina 19.1.2017 Helsingissä.

Serlachius-museoiden kehittämispäällikkö Päivi Viherkoski iloitsee tunnustuksesta, joka tekee museoiden kulttuurimatkailijoille suunnattuja palvelutuotteita tunnetuksi myös kansainvälisesti. Serlachius-museot osallistui kilpailuun Day of Art, Architecture ja Culinary Pleasures -tuotteella, joka on kehitetty museoissa ja johon sisältyy ravintola Göstan toteuttama puhtaiden makujen taidemenu.

– Valintamme Suomen kulttuurimatkailuviennin kärkeen on hieno tunnustus ja tuo lisää arvokasta näkyvyyttä kansainvälisessä matkailumarkkinoinnissa vuonna 2017. On varsin epätavallista, että museo toimii aktiivisena matkailunkehittäjänä ja tarjoaa itse paketoituja matkailukokonaisuuksia ja jopa busslinjan. Ammattiasiakkaat ja kuluttajat eivät osaa näitä museolta kysyäkään, mikä on ymmärrettävää, sillä eiväthän ne kuulu museoiden tavanomaiseen tarjontaan, Päivi Viherkoski toteaa.

Suomi matkailukohteena kiinnostaa nyt maailmalla. Matkailijoita houkuttelevat Suomen puhdas luonto, turvallisuus ja maan 100-vuotisjuhlavuoteen liittyvät tapahtumat.
Culture Finland on valtakunnallinen kulttuurimatkailun kehittämisohjelma. Sen tavoitteena on lisätä Suomeen suuntautuvaa kulttuurimatkailua edistämällä kulttuurin parissa toimivien tahojen yhteistyötä ja synnyttää uusia, houkuttelevia matkailutuotteita ja -palveluita.
– Nyt on ainutlaatuinen hetki hyödyntää tätä kiinnostusta ja kasvattaa matkailuelinkeinoa merkittävästi, Culture Finland -ohjelman projektipäällikkö Susanna Markkola sanoo.

Koivulahden Rapukartano sai kunniamaininnan hyvinvointimatkailua edistävässä FinRelax-tuotekehityskilpailussa. Serlachius-museot on omilla palveluillaan mukana Rapukartanon tarjoamassa tuotteessa.
 


Perjantai 2. Joulukuuta 2016

Serlachius-museot ehdolla Vuoden eurooppalaiseksi museoksi

Serlachius-museot on valittu European Museum of the Year Award (EMYA) 2017 -loppukilpailuun. Vuoden eurooppalaisen museon tittelistä kilpailee Serlachius-museoiden kanssa 45 muuta museota eri puolilta Eurooppaa. Suomesta ovat ehdolla myös maatalousmuseo Sarka Loimaalta ja Päivälehden museo Helsingistä.

Vuoden eurooppalainen museo palkitaan 6. toukokuuta Zagrebissa, Kroatiassa järjestettävän Euroopan Museofoorumin (European Museum Forum) tapaamisessa. Samalla vietetään museofoorumin ja Vuoden eurooppalainen museo -palkinnon 40-vuotisjuhlavuotta.

Vuoden eurooppalainen museo valitaan monivaiheisen valintamenettelyn kautta. Yhteensä 24 maasta saapuneiden hakemusten perusteella seulottiin joukko museoita, jotka pääsivät jatkoon. Ehdokasmuseoihin tehtiin virallinen arviointivierailu, ja niihin lähetettiin nimettömänä esiintynyt asiakas arvioimaan museon palveluja. Ehdokasmuseoiden edustajia haastatellaan vielä toukokuussa Zagrebissa.