Serlachius museot

Käykää rohkeasti
pidemmälle

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Serlachius-museot ovat avoinna talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18.

Sulje

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Avoinna:
talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18
kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18

Käykää rohkeasti
pidemmälle

Perjantai 9. Kesäkuuta 2017

Viisi Suomen kärkitaiteilijaa virittää Serlachius-museot kesään

Nautinnot ja aistikokemukset, solvaukset ja pintakiilto, minimalismi ja illuusiot. Serlachius-museoissa 10.6. yleisölle avautuvat näyttelyt: Jukka Korkeilan, Elina Merenmiehen ja Anna Retulaisen Nautinto, Kimmo Schroderuksen Bling Bling ja Antti Oikarisen Maalauksia tarjoavat pohdittavaa monella tasolla.

Nautinto esittelee Jukka Korkeilan, Elina Merenmiehen ja Anna Retulaisen maalauksia vuorovaikutuksessa Serlachiuksen kokoelmateosten kanssa. Taiteilijat valitsivat näyttelyä varten intuitiivisesti teoksia taidesäätiön kokoelmista. Niiden rinnalle he loivat uusia maalauksia, jotka lähestyvät nautintoteemaa eri näkökulmista.

Serlachius-museoiden pääkuraattorin Laura Kuurneen mukaan näyttelyn teema avautuu taiteilijalle ja katsojalle eri tavoin. Taiteilijalle valmista työtä nautinnollisempi voi olla itse maalausprosessi: työhön uppoaminen, onnistuminen ja tunne siitä, että tekee sitä mitä on tarkoituskin tehdä.

Näyttelyssä nähdään itsenäisinä kokonaisuuksina Suomen kultakauden teoksia sekä vanhaa eurooppalaista taidetta, jota saadaan konservoinnin jälkeen pitkästä aikaa esille. Monien kokoelmateosten aiheet viittaavat maallisiin nautintoihin tai houkuttelevat esiin aistikokemuksia, joten näyttelyn teemaa voi lähestyä tätäkin kautta.

Kaksiosainen Nautinto on toteutettu Helsingin kaupunginmuseon HAMin ja Serlachius-museoiden yhteistyönä.

Kimmo Schroderus – Bling Bling

Kuvanveistäjä Kimmo Schroderuksen kimaltelevat, ruostumattomasta teräksestä tehdyt veistokset levittäytyvät Serlachius-museo Göstan kartanosta puistoon. Näyttelyn nimi Bling Bling viittaa rap-muusikoiden tunnetuksi tekemään pintapuolisen ylellisyyden vaikutelmaan. Solvaajan puutarhan veistosten lähempi tarkastelu avaa niihin aivan uuden sanoman. Veistosten pintaan on taivutettu terässuikaleista kaunokirjoitusta – solvauksia eri kielillä.

Kimmo Schroderukselta on taidemuseo Göstan puistossa myös veistossarja Nelijalkaiset, joka rinnastuu Jussi Mäntysen Hirvi-veistokseen. – Abstrakteista muodoista syntyy assosiaatioita, koska ihmisen aivot toimivat niin.

27 vuotta taiteen alalla -teos rakentaa kaaren taiteilijan uran alusta tähän päivään. Schroderuksen vuonna 1989 valmistama kankainen, kauhtunut luuranko esitetään tyylikkäässä teräksisessä ja lasisessa vitriinissä, jonka taiteilija on valmistanut kahdenkymmenen vuoden kokemuksella metallin työstämisestä.

Antti Oikarinen – Maalauksia

Kuvanveistäjä Antti Oikarisen teokset rikkovat maalaus- ja veistotaiteen rajoja. Minimalistinen käsitetaiteilija tunnetaan äärimmäisen pikkutarkoista illuusioista, joissa yksityiskohdat ovat tarkoin harkittuja eikä mikään ole sattumaa.

Maalauksia-näyttelyn läpi kannattaa kulkea hitaasti. Kaikki ei ole aivan niin kuin ensi katsomalta näyttää. Oikarinen paljastaa, että näyttely sisältää oikeastaan kaksi näyttelyä. Ensimmäisen niistä huomaa jokainen. Toisen löytäminen vaatii hieman paneutumista.

Taiteilija leikittelee käsitteillä veistos, maalaus, pohja ja pinta. Hänelle maalaus merkitsee tilaisuutta ajatella taideteoksia tietystä näkökulmasta. Hän toivoo, että väittäessään teostaan maalaukseksi ajatuksen tasolla tapahtuisi jotain mielenkiintoista. – Minulle maalauksen tekeminen on aina jonkinlainen käsitteellinen julkilausuma, hän kertoo.


 


Perjantai 19. Toukokuuta 2017

Pohjoismaisia nykytaiteilijoita Serlachius-museoiden Kesäpäiviä, Summer Days -näyttelyssä

Serlachius-museoiden Kesäpäiviä, Summer Days -näyttely esittelee 20.5. alkaen kahdeksan eturivin pohjoismaista taiteilijaa, jotka edustavat eri sukupolvia ja erilaisia lähestymistapoja maalaustaiteeseen. Yhteistä heille on pohjoisen värin ja valon kyllästämä maisema joko suoraan tai viitteellisesti esitettynä.

Näyttelyn taiteilijat ovat Päivikki Alaräihä, Tor Arne, Einar Garibaldi Eiríksson, Andreas Eriksson, Peter Frie, Olav Christopher Jenssen, Anna Retulainen ja Troels Wörsel.

Pohjoismaista maalaustaidetta on viime vuosina nähty Suomessa vähän. Kuraattori Timo Valjakka valitsi näyttelyn aiheeksi maiseman, koska pohjoismainen taide on pohjimmiltaan luontoromanttista. – Urbanisaatio on täällä pohjolassa vielä nuorta, ja luontosuhde on taiteessa aina mukana, vaikka taiteilija ei sitä erityisesti korostaisikaan, hän sanoo.

Valjakka valitsi näyttelyyn vähintään yhden taiteilijan jokaisesta Pohjoismaasta. He ovat omien maidensa johtavia taiteilijoita, mutta Suomessa osa heistä on melko tuntemattomia. Yhteistä heille ovat viittaukset maisemaan tai luonnon havaintoon, mutta aina muistin suodattamina. Näyttelyn teosvalinnoissa korostuvat kesäiset kuva-aiheet.

– Kesällä on myyttinen merkitys meille pohjolan asukkaille. Haaveilemme siitä ja kaipaamme sitä, joskus jopa silloin kun on kesä. Minua kiehtoi tehdä näyttely aiheesta, joka on niin oleellinen osa meidän identiteettiämme, että emme yleensä edes huomaa sitä, Valjakka kertoo.

Kuraattorin mukaan valoisaa ja ilmavaa näyttelyä kannattaa katsoa kuin lukisi runoja. Hän toivoo, että siitä välittyy erilaisia kesäpäivän tunnelmia, jonka pohjolan ihmiset tunnistavat. Lähes kaikki näyttelyn teokset ovat taiteilijoiden uutta tuotantoa, monet esillä ensimmäistä kertaa.

Maisema rakennusaineena

– Maisema on teosten ravintoa, ei niiden aihe, suomalaistaiteilija Tor Arne (s. 1934) sanoo. Hän löytää lähtökohtansa luonnon havainnoista, mutta etenee niistä kokonaisvaltaiseen kokemukseen, jossa muisto maiseman valosta on vain yksi teoksissa läsnä oleva elementti.

Ruotsalainen Andreas Eriksson (s. 1975) saa innoituksensa ympäröivän maaseudun luonnosta. Jokapäiväisen elämän havainnot ovat pohjana hänen teoksilleen, jotka sijoittuvat abstraktin ja esittävän taiteen välimaastoon.

Tanskalaiselle, Italiassa asuvalle Troels Wörselille (s. 1950) maalaus on samanaikaisesti tarkastelun kohde ja väline. Hän siirtää kuva-aiheen kankaalle tavalla, jossa painopiste siirtyy maalaukseen itseensä.

Muistikuvia menneestä

Ruotsalainen Peter Frie (s. 1947) on koloristi, joka ajaa takaa puoliksi unohtuneita muistikuvia. Hänen teoksensa puhuttelevat kaikkia aisteja ja tavalla, jossa jokaisen on helppo tunnistaa omia muistojaan ja kokemuksiaan.

Berliinissä ja Ruotsissa asuva norjalainen Olav Christopher Jenssen (s. 1954) kertoo, että muistikuvat hänen lapsuutensa maisemista Norjasta ovat jatkuvasti läsnä hänen teoksissaan eräänlaisena mittatikkuna, vaikka hyvin epäsuorasti ja viitteellisesti.

Anna Retulaisen (s. 1969) uusien teosten aiheet ovat hänen omasta puutarhastaan. Hän ei silti maalaa mallista vaan motorisesta muistista, jolloin silmän havainnot ja fyysinen kokemus hänelle rakkaasta paikasta lomittuvat.

Ajatusleikkejä maisemasta

Päivikki Alaräihä (s. 1981) laajentaa maalauksen käsitettä arkkitehtuurin suuntaan. Yksinkertaiset muodot kuten suorakaiteet eivät sellaisenaan esitä mitään, mutta viittaavat arkkitehtuurin aukkoihin, oviin ja ikkunoihin ja edelleen vuorokaudenaikoja seuraavaan valoon.

Islantilaisen Einar Garibaldi Eiríkssonin (s. 1964) kahdeksanosainen teos kääntää ajatuksen maisemamaalauksesta päälaelleen ja kertoo konkreettisesti maiseman maalaamisesta. Teos koostuu taiteilijan eri puolilta Italiaa löytämistä liikennemerkeistä, jotka varoittavat tekeillä olevista tiemerkinnöistä.


Torstai 18. Toukokuuta 2017

Koskelanlammen ympärijuoksun voitto Vilppulan yhteiskouluun

Koululaisten keväinen tapahtuma Koskelanlammen ympärijuoksu keräsi 18.5.2017 Gustaf-museolle jälleen joukon innokkaita juoksijoita ja taiteentekijöitä. Menoa ei haitannut, vaikka Gustaf oli tänä vuonna laitettu pakettiin julkisivuremontin vuoksi. Koskelanlammen ympäri kirmaistiin kuusihenkisin sekajoukkuein. Kovinta vauhtia piti Vilppulan yhteiskoulun 8A-luokka, joka voitti kokonaiskilpailun ajalla 4.32.

Taidesarjassa toteutettiin yhteisteos, jonka aiheena oli satavuotiaan Suomen kunniaksi maamme kansallistunnukset. Yhdeksän joukkueen voimin teokseen syntyi karhuja, suomenhevosia, kieloja ja graniittisia kallioita ja muita tunnuksia. Taidesarjan voiton vei Koskelan alakoulun Taidepörriäisten ryhmä, joka sai vuodeksi haltuunsa kiertopalkinnon.

Tulokset:

3.–4. lk: 1) Vilppulankosken koulu 4B, 5.42, Tuuli Salonen, Kalle Nojonen, Emma-Maria Mikkola, Tessa Päivärinta, Fanni Ritaranta, Teo Sivén, 2) Vilppulankosken koulu 4A, 5.43, Elias Salo, Vilma Sistonen, Jetro Pohjalainen, Mariana Aviles Meza, Sara Kivinen, Artturi Koivunen, 3) Vilppulankosken koulu 3A, 5.51, Eeva-Aliina Huutoniemi, Aino Ylä-Ajos, Niilo Kyckling, Eemil Mattila, Aino Soilunen, Ella Nieminen.

5.–6. lk: 1) Savosenmäen koulu 6C, joukkue 1, 4.52, Rebekka Korhonen, Erno Palander, Minja Lehtoväre, Elias Sippari, Silja Huhtala, Vilma Metsälä, 2) Vilppulankosken koulu 6B, 4.55, Toivo Kyckling, Tino Mäihäniemi, Valtteri Porevesi, Sonja Mäihäniemi, Heidi Jokinen, Tiia Helminen, 3) Savosenmäen koulu 6B, 5.07, Lauri Päivärinne, Joonas Peltomäki, Teemu Uuttera, Pilvi Nieminen, Anni Kulmala, Valtteri Luttinen.

7.–9. lk: 1) Vilppulan yhteiskoulu 8A, 4.32, Helmi Parviainen, Wiktoria Lidtke, Samuli Lauttaanaho, Jasmina Haavisto, Johannes Hietanen, Eevertti Lampinen, 2) Koskelan yläkoulu 7A, 4.36, Veeti Niemi, Qais Saadoun, Ole Promprasert, Milla Aaltonen, Onni Haapala, Qadir Abdolghadir Muhamed, 3) Vilppulan yhteiskoulu 9B, 4.38, Santeri Lauttaanaho, Juudith Ritaranta, Tuure Päivärinta, Roosa Koivumäki, Sanni Pummila, Jami Niemi.

Opiskelijat: 1) Mäntän lukio 2. vuosiluokka, 4.57, Hanna Nisula, Amalia Kyröläinen, Aleksi Hyttinen, Matilda Luoma, Aaron Pohjalainen, Joona Nurmi.

Taidesarja: kiertopalkinnon sai Koskelan alakoulun Taidepörriäiset.


Torstai 16. Maaliskuuta 2017

Serlachius-museo Gustafin julkisivuremontti alkaa huhtikuussa

Serlachius-museo Gustaf eli entinen Serlachius-yhtiön pääkonttori saa pintaansa uuden rappauksen. Julkisivuremontti alkaa huhtikuun alussa, ja se jatkuu marraskuun loppuun 2017. Mäntän keskustassa näkyvällä paikalla sijaitseva museo on huputettuna remontin ajan.

Remontin toteuttaa julkisivurakentamiseen erikoistunut Rakennus Kenike Oy Seinäjoelta. Rakennustelineiden pystytys aloitetaan parin viikon kuluessa, ja varsinaiset työt alkavat 3. huhtikuuta.

Julkisivuremontti tuli ajankohtaiseksi, kun vanhan rappauksen huomattiin irtoavan palasina. Rappaus on uusittu edellisen kerran vuonna 1980. Julkisivulle ei tehty mitään 2000-luvun alussa, jolloin rakennuksessa toteutettiin laaja peruskorjaus sen ottamiseksi museokäyttöön.

Serlachius-museo Gustaf kuuluu valtioneuvoston päätöksellä merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen piiriin. Julkisivuremontin yhteydessä on informoitu Museovirastoa.

Entinen pääkonttori pysyy jatkossakin valkoisena. Talo saa kuitenkin nykyisen roiskerappauksen sijasta pintaansa sileän rappauksen, joka sisältyi talon alkuperäisiin suunnitelmiin. Samassa yhteydessä uusitaan julkisivujen pellitykset sekä eteläpäädyn suuret ikkunat. Myös puiset ulko-ovet kunnostetaan.

Gustaf-museo on normaalisti avoinna koko julkisivuremontin ajan. Pahoittelemme rakennustöistä aiheutuvaa häiriötä.
 


Maanantai 13. Maaliskuuta 2017

Eric O. W. Ehrströmin koruista ja luonnoksista verkkonäyttely Serlachius-museoissa

Serlachius-museoissa on toteutettu verkkonäyttely taiteilija Eric O. W. Ehrströmin (1881–1934) koruista ja koruluonnoksista. Ehrström suunnitteli ja toteutti elämänsä aikana paljon koruja, joita löytyy yhä monista korulippaista, vaikka tieto niiden alkuperästä onkin saattanut kadota. Vuorovaikutteisen näyttelyn tarkoituksena on kerätä lisätietoa taiteilijan koruista.

Verkkonäyttelyssä on 190 kuvaa Serlachius-museoiden kokoelmiin kuuluvista Eric O. W. Ehrströmin koruista ja korusuunnitelmista. Jokaisen kuvan yhteydessä on palautelomake yhteydenottoa varten. Toiveena on löytää suunnitelmissa esiintyviä koruja, muita Ehrströmin koruja ja esineitä sekä niihin liittyviä tarinoita.

Ehrström edustaa suomalaisessa korudesignissa harvinaista, puhdasta Art Nouveauta. Hän suunnitteli koruja jo 1900-luvun ensimmäisinä vuosina. Vuodesta 1905 aina kuolemaansa 1934 asti hän luovutti koruja säännöllisesti Suomen Taideteollisuusyhdistyksen vuosiarpajaisiin.

Taiteilijan koruja voi olla vaikea tunnistaa, sillä hänellä ei ollut leimaamisoikeutta. Mikäli korut on signeerattu, niissä on yleensä monogrammi EOWE. On todennäköistä, että monet korut ovat päätyneet arpajaisvoittoina ja edelleen perintönä omistajille, joilla ei ole tietoa niiden suunnittelijasta.

Eric O. W. Ehrström suunnitteli monipuolisesti erilaisia koruja. Myös erilaiset pienesineet, kuten tuhkakupit ja rasiat kuuluivat hänen tuotantoonsa. Varhaiset korut olivat kuparia tai hopeaa, myöhemmät myös kultaa ja norsunluuta. Koruissa on käytetty jalokiviä, epäjaloja materiaaleja ja puolijalokiviä. Emaloidut korut ja rasiat olivat taiteilijalle tyypillisiä.

Korujen aiheet kumpuavat usein luonnosta. Niille on tyypillistä hyvin omalaatuinen kasviaiheisto: siemenkodat, sienet, jäkälät ja rihmastot sekä hyönteiset kuten sudenkorennot. Emaloitujen korujen, rasioiden ja laattojen aiheet olivat usein kepeän eroottisia.

Monipuolinen taiteilija ja taidekäsityöläinen

Eric O. W. Ehrström oli taiteilijana poikkeuksellisen monipuolinen. Hän suunnitteli korujen lisäksi astioita, tekstiilejä, huonekaluja ja lasimaalauksia. Hän oli taidekäsityöläinen ja taideteollisuusmies, joka osasi metallin pakotuksen sekä emali- ja jalokivisepän työt.

Myös Ehrströmin heraldinen tuotanto on laaja. Siihen kuuluu vaakunoita, mitaleita ja postimerkkejä. Hän oli jäsenenä Suomen Sinettikomiteassa ja lippukomiteassa, joissa suunniteltiin itsenäistyneen tasavallan viralliset tunnukset. Myös Suomen kuninkaan kruunu on hänen käsialaansa.

Ehrström oli naimissa taiteilija Olga Gummerus-Ehrströmin kanssa. Taiteilijapariskunta työskenteli paljon yhdessä. Lapseton pariskunta testamenttasi hallussaan olevat taideteokset ja luonnokset Gösta Serlachiuksen taidesäätiölle. Testamenttilahjoituksen mukana tuli mittava määrä koruluonnoksia.

Verkkonäyttelyn sisällöstä ja aineistosta ovat vastanneet museonjohtaja Pälvi Myllylä Visavuoren museosäätiöstä ja tutkija Helena Hänninen Serlachius-museoista. Näyttelyssä on hyödynnetty  Serlachius-museoiden kokoelmatietokantaa. Käytännön toteutuksesta on vastannut kokoelmasuunnittelija Leena Leiman. Verkkonäyttely on toteutettu myös ruotsin- ja englanninkielisenä.

Tutustu verkkonäyttelyyn: www.serlachius.fi/fi/nayttelyt/verkkonayttelyt/korulipas/