Serlachius museot

Käykää rohkeasti
pidemmälle

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Serlachius-museot ovat avoinna talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18.

Sulje

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Avoinna:
talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18
kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18


Käykää rohkeasti
pidemmälle

Maanantai 12. Maaliskuuta 2018

Serlachiuksen tarina tutuksi tunnettujen näyttelijöiden avulla

Serlachius-museot jatkaa teatterin keinojen hyödyntämistä museokokemuksen syventämisessä. Kulttuuriyhteistyönä syntynyt uusi draamallinen opastus kertoo kohtauksia taidesäätiön perustajan Gösta Serlachiuksen elämästä. Pääosia esittävät näyttelijät Tommi Raitolehto ja Karoliina Blackburn.

Serlachius-museoissa on totuttu rikkomaan rajoja ja jalkauttamaan tutkimustietoa yli kulttuurirajojen. Tällä kertaa museo tekee yhteistyötä ammattinäyttelijöiden kanssa. Uusi draamaa sisältävä opastus Kohtauksia vuorineuvoksen elämästä on enemmän kuin asiantuntijaoppaan vetämä pukuopastus. 

– Teatterin ammattilaiset tuovat elämykseen vahvasti emotionaalisen tason, ja näin historian tutkimustieto avautuu katsojille entistä helpommin. Emme silti halua vähätellä opastuksen viihdyttävää puolta, Serlachius-museoiden kehittämispäällikkö Päivi Viherkoski kertoo. 

Tommi Raitolehtoa voi hyvällä syyllä nimittää suurmiesnäyttelijäksi. Yleisö muistaa hänet kuningas Yrjö VI:n, Lauri Viidan ja Urho Kekkosen rooleista Tampereen Työväen Teatterista. Nyt vuorossa on siis vuorineuvos Gösta Serlachius. Raitolehdon kanssa Göstan roolissa vuorottelee Tuukka Huttunen. Karoliina Blackburn tunnetaan muun muassa TV-sarjoista Hovimäki, Pirunpelto ja Ex-onnelliset ja Neiti Etiketti. 

Henkilödraamaa kartanossa 

Dramatisoidut kohtaukset perustuvat väljästi historiantutkija (FT) Oula Silvennoisen Gösta Serlachiuksesta kirjoittamaan elämäkertaan Paperisydän (2012). Kohtaukset kirjoittanut Karoliina Blackburn kertoo heidän olevan innoissaan yhteistyöstä. 

– Historiallisen henkilön esittäminen ja hänen elämäänsä tutustuminen aidossa taidemuseoympäristössä on mieleenpainuva kokemus. Näyttelijälle parasta on yleisön välitön kohtaaminen intiimissä, suorassa kontaktissa, jaettu taideinnostus ja alati muuttuva olosuhde ryhmän mukaan, hän sanoo. 

Serlachius-museoiden tavoitteena on ollut luoda opastus, joka on mahdollista kokea usean vuoden ajan. Aiempia esimerkkejä ovat vahvasti dramatisoitu ja lavastettu Paperiperkele-näyttely. Opastusten ikisuosikki on Yhtiölle töihin!, jossa ryhmät pääsevät kokemaan 1950-luvun alun työhönottotilanteen Serlachius-yhtiön tiukkapipoisen sihteerikön käsittelyssä. Vuodesta 2004 ohjelmistoon kuulunutta työhönottohaastattelua on esitetty yli 1 400 kertaa ja siihen on osallistunut yli 20 000 vierasta.

Katso kohtaus draamaopastuksesta. Siinä eletään 1910-lukua, jolloin Gösta Serlachiuksen ja hänen ensimmäisen puolisonsa Sissin avioliitto jo rakoili. https://youtu.be/XSqlQGb5Lek

Karoliina Blackburn esittää Sissi Serlachiusta ja Tommi Raitolehto Gösta Serlachiusta uudessa draamaa sisältävässä opastukssa Kohtauksia vuorineuvoksen elämästä.


Sunnuntai 4. Helmikuuta 2018

Eija-Liisa Ahtilan ja Riikka Lenkkerin näyttelyt avattiin Serlachius-museoissa

Serlachius-museoissa avattiin lauantaina 3. helmikuuta yleisölle kahden naistaiteilijan hyvin erilaiset näyttelyt. Eija-Liisa Ahtilan Mahdollinen rakkaus on kolmiosainen hybriditeos, jossa veistoksellisuus yhdistyy liikkuvaan kuvaan. Teos käsittelee mahdollisuutta kokea empatiaa ja rakkautta muita eläviä olentoja kohtaan.

Teos on Serlachius-museoiden komissio, ja se lähtee Mäntästä laajalle maailmankiertueelle. Serlachius-museoiden johtaja Pauli Sivonen kertoo, että Gösta Serlachiuksen taidesäätiö on viime vuosina hankkinut käytännössä Ahtilan koko 2000-luvun tuotannon. – Tämä tekee Serlachius-museoista maailman merkittävimmän Ahtila-museon, hän kertoi.

Riikka Lenkkerin Yötä vasten kuvaa ihmisiä yön tunteina sängyissään nukkuen tai unettomina lakanoihinsa kietoutuen – niinä hetkinä, kun he eivät ylläpidä julkisivuaan. Realismin perinteeseen kytkeytyvissä maalauksissaan hän syventyy tavallisuuden kaunistelemattomaan kuvaukseen.

Lenkkerin kankaille päätyvät aiheet ovat usein niitä, joita emme näe jokapäiväisessä kuvastossa. Tutuista malleista maalatuissa henkilökuvissa voi nähdä myös taiteilijan eurooppalaisen maalaustaiteen perinteen tuntemuksen.

Eija-Liisa Ahtilan näyttely on avoinna 6.1.2019 saakka. Riikka Lenkkerin näyttelyyn voi tutustua 27.5. saakka.


Torstai 18. Tammikuuta 2018

Serlachius-museot toiseksi Culture EDEN -kilpailussa

Serlachius-museot yhteistyökumppaneineen on tullut toiseksi Culture EDEN -kilpailussa, jolla haettiin kansainvälisesti nousevaa kulttuurimatkailukohdetta Suomessa. Kilpailun voitti Fiskars Village Raaseporista. Voittajat julkistettiin Matkamessujen yhteydessä Helsingissä torstaina 18. tammikuuta.

Kulttuuriministeri Sampo Terhon ojentaman palkinnon vastaanotti Serlachius-museoiden kehittämispäällikkö Päivi Viherkoski.

Serlachius-museoiden yhteistyöverkostossa ovat mukana Koivulahden Rapukartano, Mäntän Klubi ja Arthotel Honkahovi, Viinitupa Vuorenmaja, Hotelli Alexander, MW-Kehitys Oy, Mäntän kuvataideviikot, Mäntän Musiikkijuhlat, Mäntän Tilausliikenne, Ravintola Gösta ja Omex Oy.

Serlachius-museoiden ja kumppaneiden muodostamaa destinaatiota kuvaillaan nimellä Backwoods Paradise, ja sille on perusteensa.

– Esittelemme pienen teollisuuspaikkakunnan ja suuren taidesäätiön tarinaa - kaksi toisiinsa kietoutunutta kehityskertomusta, joiden juuret ulottuvat 1800-luvulle saakka. Destinaatiomme kertoo suurista unelmista ja teoista Euroopan nurkassa metsien keskellä, lähes toteutuneesta utopiasta ja taiteen palosta, Päivi Viherkoski perustelee.

Culture EDEN -kilpailuun osallistui 24 verkostoa eri puolilta Suomea. Kohteet rakentuivat kuvataiteen lisäksi käsitöiden, rakennusperinteen, musiikin ja muotoilun ympärille.

Euroopan komission aloitteesta järjestetyn Suomen kansallisen kilpailun järjesti Culture Finlandin kulttuurimatkailun katto-ohjelma, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö.


 


Tiistai 9. Tammikuuta 2018

Serlachius-museot tarjoaa kymmenelletuhannelle koululaiselle kuljetuksen museoihin

Serlachius-museoita ylläpitävä Gösta Serlachiuksen taidesäätiö järjestää seuraavien viiden vuoden aikana noin 10 000 koululaiselle kuljetuksen Mänttä-Vilppulassa sijaitseviin museoihin. Vuosittain museoretki tarjotaan noin 2 000 koululaiselle.

Serlachius-museot sijaitsevat kaukana isoista keskuksista. Kun taidesäätiö kustantaa matkat, entistä useampien koululaisten on mahdollista vierailla museoissa.

Taidesäätiön hallituksen puheenjohtaja Henrik de la Chapelle tietää koulujen määrärahojen niukkuuden ja sen, miten vähän koulut pystyvät tekemään pidempiä retkiä. Hän pitää kuitenkin tärkeänä, että koululaisilla on mahdollisuus päästä tutustumaan taiteeseen ja historiaan.

– Haluamme avustaa nimenomaan kuljetuksissa, jotka muodostavat yleensä retkien suurimman menoerän. Jos tämä kokeilu onnistuu, jatkamme sitä myös tulevaisuudessa ja voimme kenties jopa lisätä määriä, hän kertoo.

Henrik de la Chapellen mukaan bussikuljetusten maksamisella halutaan kertoa, että lapset ja nuoret ovat Serlachius-museoille tärkeitä asiakkaita. Paikallisten koulujen lisäksi museoiden on mahdollista ottaa vastaan kävijöitä kauempaakin.

Kuljetuksiin varataan 100 000 euroa viiden vuoden aikana. Käytännössä tällä summalla voidaan tarjota noin 10 000 koululaiselle bussimatka museoihin.

Elämyksiä taiteen ja historian äärellä

Museoretkelle Mänttään pääsevät perusopetuksen oppilaat. Ryhmät vierailevat sekä taidemuseo Göstassa että Gustaf-museossa. Vierailun ohjelma kootaan museoiden koululaisohjelmasta, joka on suunniteltu vastaamaan uuteen opetussuunnitelmaan sisältyviä laaja-alaisen oppimisen sisältöjä.

Vierailuilla oppilaat pääsevät näkemään Suomen ja eurooppalaisen taiteen mestariteoksia ja nykytaidetta. Tarkoitus on herättää heissä kiinnostus taidetta ja historiaa kohtaan. Oppilaiden ikä otetaan huomioon, kun ryhmille räätälöidään toiminnallisia ja tutkivaan lähestymistapaan pohjautuvia ohjelmia.

Koululaisvierailut ajoittuvat talvikauteen, ja ensimmäiset vierailut järjestetään jo helmi-maaliskuussa 2018. Koulut valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä.

Lue lisää tästä linkistä.


Lauantai 25. Marraskuuta 2017

Helene Schjerfbeckin muotokuva Matti Kiianlinnasta Serlachius-museoille

Gösta Serlachiuksen taidesäätiö on ostanut kokoelmaansa Helene Schjerfbeckin maalaaman muotokuvan näyttelijä Matti Kiianlinnasta. Taidesäätiö hankki yksityiskokoelmaan kuuluneen teoksen lauantaina 25.11. Hagelstamin huutokaupasta 445 000 eurolla.

Muotokuva näyttelijä Matti Kiianlinnasta (1900–1931) on ollut valmistumisestaan saakka mallin ja hänen sukunsa hallussa, eikä sitä ole koskaan nähty Helene Schjerfbeckin (1862–1946) tuotannon esittelyissä. Teoksesta ei tiettävästi ole tehty luonnoksia tai toisintoja.

Schjerfbeck tutustui Matti Kiianlinnaan muutettuaan Tammisaareen kesällä 1925. Kiianlinna oli Tammisaaren pakkotyölaitoksen johtajan Edvard Kiianlinnan poika. Nuoresta iästään huolimatta hän oli jo saanut kokemusta vaativistakin teatterirooleista. Hän tarjoutui itse malliksi taiteilijalle, joka tuskaili uudessa kotikaupungissaan mallien puutetta.

Schjerfbeck ei ollut erityisen innostunut teatterista, sillä näyttelijöiden teennäisyys kiusasi häntä. Taiteilija kirjoitti kuitenkin uudesta tuttavuudestaan mm. ystävälleen Einar Reuterille: ”Herra Kiianlinna liikkuu sulavasti kuin käärme käsivarsiaan sivellen ja puhuu, puhuu, puhuu – – tarvitaan yksi istunto lisää ääriviivan takia, mutta nyt en jaksa sitä.”

Näiden kahden herkän persoonan tuttavuus syveni ystävyydeksi, joka katkesi Kiianlinnan ennenaikaiseen kuolemaan vuonna 1931.

Matti Kiianlinnan muotokuva täydentää Helene Schjerfbeckin modernististen henkilökuvien sarjaa Serlachius-museoiden kokoelmassa. Säätiölle aiemmin hankitut 1920-lukua edustavat Ryöväri paratiisin portilla (1924–25) ja Autoilija (Måns Schjerfbeck) (1929) muodostavat yhdessä näyttelijän intensiivisen muotokuvan kanssa eheän mieskuvien kokonaisuuden.



Helene Schjerfbeck, Muotokuva, Matti Kiianlinna, 1926–27, öljyväri kankaalle, 64 x 51 cm, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö. Kuva: Hagelstam & Co.