Serlachius museot

Käykää rohkeasti
pidemmälle

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Serlachius-museot ovat avoinna kesäaikaan 1.6.–31.8. ma-su klo 10–18.

Sulje

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Avoinna:
kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18
talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18

Käykää rohkeasti
pidemmälle

Perjantai 18. Toukokuuta 2018

Koen Vanmechelenin näyttely avautuu Serlachius-museo Göstassa

Koen Vanmechelen on belgialainen käsitetaiteilija, jonka tuotanto sisältää maalauksia, veistoksia, videotaidetta, suuria bioinstallaatioita sekä sosiaalisia ja yhteisöllisiä hankkeita. Hänen näyttelynsä It’s About Time, Kyse on ajasta tuo hänen taiteensa koko sen monimuotoisuudessaan Serlachius-museo Göstaan ja sitä ympäröivään puistoon.

Kansainvälisesti tunnettu Koen Vanmechelen (s. 1965) tekee väkivahvoja, ekspressionistisia maalauksia ja arvoituksellisia veistoksia, joiden materiaaleissa eläimet ovat näkyvästi läsnä. Taiteilija korostaa, ettei hän koskaan tapa eläimiä vaan antaa luonnollisesti kuolleille eläimille uuden elämän teostensa osina.

Taidemuseo Göstan puistossa on näyttelyyn liittyen esillä Mechelse Maatiaiskanoja, jotka edustavat 22. sukupolvea taiteilijan maailmankuulussa kanojen risteyshankkeessa Cosmopolitan Chicken Projectissa (CCP). Risteytystyön tuloksena syntyneitä kanoja on ollut näyttelyissä eri puolilla maailmaa. Hanke on herättänyt mielenkiintoa tiedemaailmassa, sillä jokainen risteyttämällä syntynyt kanasukupolvi on osoittautunut entistä elinvoimaisemmaksi, terveemmäksi ja vastustuskykyisemmäksi.

Lucy puolestaan on kosmopoliittinen sika, joka on unkarilaisen villasian mangalitzan ja duroc-teollisuussian risteytys. Mangalitza-emakko porsaineen majailee kesän ajan Taavetinsaaressa, johon niille on rakennettu oma sikala ja aitaus.

Monimuotoisuuden puolestapuhuja

Koen Vanmechelen työskentelee taiteen ja tieteen rajapinnassa johtoajatuksenaan monialainen yhteistyö ja yhteisöllisyys. Risteyttäminen ja sen tuloksena syntyvä monimuotoisuus ovat hänen taiteensa keskeisiä käsitteitä. Hän soveltaa niitä paitsi taiteessaan myös yhteiskunnallisessa ajattelussaan ja näkee niiden olevan elämän jatkuvuuden ja kehityksen ehto maapallolla.

Hän on syvästi eettinen taiteilija, joka pyrkii symbolisesti ja konkreettisesti avaamaan näkymiä tulevaisuuteen, jossa ihmiset eivät riistä luontoa tai toisiaan vaan elävät tasapainossa keskenään. Hän korostaa ihmisten ja ajatusten liikkuvuutta ja vuorovaikutusta samalla kun näkee henkiset ja fyysiset raja-aidat uhkana inhimillisen kulttuurin ja yhteiskunnan tulevaisuudelle.

”Kello käy. Meidän on tajuttava, että tulevaisuutemme on riippuvainen kyvystämme jakaa ja luoda yhteyksiä. Olemme olleet liian keskittyneitä omaan elämäämme. Evoluution kannalta on elintärkeää ajatella myös muita, päästä eroon monokulttuurista ja hyväksyä monimuotoisuus”, Vanmechelen sanoo.


Torstai 26. Huhtikuuta 2018

Pienoismallit auttavat näkövammaisia hahmottamaan Serlachius-museoiden muodot

Näkövammaiset ja heikkonäköiset voivat nyt tutustua Serlachius-museoihin konkreettisesti tunnustelemalla niitä. 3D-tulostetut pienoismallit museoista auttavat näkörajoitteisia hahmottamaan, millaisissa rakennuksissa he liikkuvat.

Pienoismallit noudattelevat tarkasti Serlachius-museo Göstan kartanon ja paviljongin sekä Gustaf-museon mittasuhteita. Muoviseoksesta 3D-tulostettuihin pienoismalleihin on saatu mukaan rakennusten pienimmätkin yksityiskohdat: ikkunat ja ovet, savupiiput, portaat ja terassit.

Erityisen hyvin näkövammaisia palvelevat Serlachius-museo Göstan kartanosta ja paviljongista tehdyt pienoismallit. Monimuotoinen paviljonki sisältää runsaasti vinoja kulmia ja leikkauksia. Lisäksi rakennuskokonaisuuden eri osia yhdistävät lasiset kulkusillat. Myös kartanon ja paviljongin sijoittuminen toisiinsa nähden selviää pienoismallien avulla.

Mäntän seudun Näkövammaiset apuna

Yhteistyökumppanina pienoismallien toteuttamisessa on ollut Mäntän seudun Näkövammaiset ry, jonka edustajat saivat esittää toiveitaan sopivista kohteista. Tampereen seudun Näkövammaisten hallituksen jäsen ja aktiivitoimija Mari Ojala oli mukana projektissa ja auttoi 3D-tulostuksen toteuttaneen yrityksen löytämisessä.

Mäntän seudun Näkövammaisten jäsenet pääsivät tutustumaan uusiin pienoismalleihin vuosikokouksensa päätteeksi 18. huhtikuuta. Yhdistyksen puheenjohtaja Tero Ala-Ajos kertoo, että erityisesti Göstan kartanon ja paviljongin pienoismallit auttavat suuresti rakennusten muodon, mittakaavan ja asemoinnin hahmottamisessa.

– Olen käynyt paviljongissa sisällä, mutta en saanut siitä kokonaiskuvaa. Pienoismalli auttaa siinä todella hyvin, Tästä käy ilmi jopa se, millainen paviljongin liimapuurakenne on, Ala-Ajos toteaa.

Mari Ojala kertoo, että näkövammaisille ja heikkonäköisille olisi tärkeää saada pienoismalleja juuri sellaisista rakennuksista, joissa he käyvät usein. Näitä ovat esimerkiksi työpaikat, erilaiset virastot, harrastuspaikat ja toimintakeskukset.

Aistirajoitteet huomioon museoissa

Pienoismallit ovat jatkoa Serlachius-museoiden aistirajoitteisille toteuttamille palveluille. Yleisötyön päällikkö Päivi Nieppola kertoo, että museoissa on vähitellen pyritty lisäämään palveluja, jotka helpottavat museovierailuja ja syventävät niiden antia.

Museoissa on jo aiemmin tehty näkövammaisille suunnattuja kuvailutulkkauksia muutamista taidesäätiön avainteoksista. Kuulovammaisille on toteutettu samoista teoksista viittomakieliset teosesittelyt.

Teokset ovat Albert Edelfeltin Porilaisten marssi, Claude Monet’n Heinäsuova ilta-auringossa, Akseli Gallen-Kallelan Talonpoikaiselämää ja Gunnar Berndtsonin Taiteentuntijoita Louvressa. Ne löytyvät museoiden internetsivuilta, näyttelyt-osiosta.

Lisäksi Serlachius-museoiden monet näyttelyt ovat moniaistisia. Esimerkiksi Gustaf-museon Paperiperkele-näyttely perustuu tarinaan ja äänimaailmaan, jonka jokainen vieras voi kokea henkilökohtaisesti kuulokkeidensa kautta.

Kuvailutulkkaukset ja viittomakieliset teosesittelyt löytyvät Serlachius-museoiden sivuilta osoitteista:
http://www.serlachius.fi/fi/nayttelyt/kuvailutulkkaukset/
http://www.serlachius.fi/fi/nayttelyt/teosesittelyt-viittoen/

Mari Ojala ja Tero Ala-Ajos tunnustelevat Serlachius-museo Göstan paviljongin muotoja uudesta pienoismallista.


Tiistai 20. Maaliskuuta 2018

Serlachiuksen taidekokoelmasta julkaistiin kirja

Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmasta on julkaistu pitkään odotettu kirja Kymmenen polkua kokoelmaan. Serlachius-museoiden kokoelmapäällikön Tarja Talvitien toimittama kirja esittelee arvokkaan taidekokoelman teoksia ja keskeisiä taiteilijoita näyttävin kuvin ja kiinnostavin teostekstein.

Serlachiuksen taidekokoelma kuluu Pohjoismaiden suurimpiin yksityisiin kokoelmiin. Se tunnetaan erityisesti Suomen kultakauden taiteesta, varhaisesta modernismista sekä vanhan eurooppalaisen taiteen kokoelmasta.

Tarja Talvitie halusi esitellä kokoelmaa irrallaan taidehistoriallisesta kronologiasta, tyypittelystä ja kategorisoinnista. Kuvapainotteisten kokoelmapolkujen varrella saadaan tutustua uusiin teoskohtaisiin näkökulmiin, joita asiantuntijakirjoittajat tarjoavat lukijoille.

Kymmenen polkua kokoelmaan esittelee lähes sata taiteilijaa. 272 sivua sisältävässä kirjassa on runsaat 170 teoskuvaa. Julkaisu tarjoaa laajuudestaan huolimatta vain pienen makupalan Serlachiuksen taidekokoelmaan, joka on karttunut jo yli 13 000 teokseen. Kokoelman tunnetuimpien teosten lisäksi mukana on paljon yllättävää nähtävää. Viime vuosina kokoelmaan on hankittu myös nykytaidetta, josta kirjassa nähdään esimerkkejä.

Tarja Talvitien mukaan kirja on muotoutunut vähitellen runsaan kolmen vuoden aikana, jotka hän on työskennellyt Serlachius-museoiden kokoelmapäällikkönä. Tehtävä ei ollut helppo, sillä jo laajaan kokoelmaan tutustuminen vei oman aikansa.

– Kun kokoelman teokset tulivat tutummaksi, alkoi valikoima jäsentyä teemallisiksi poluiksi. Lopputulos on henkilökohtainen valinta valtavasta määrästä erilaisia vaihtoehtoja. Tarkoitus on jakaa samanlaista nautintoa, jota itse tunnen teoksia katsellessani, hän kertoo.

Kokoelman kotipaikka Mäntässä

Aikansa merkittävimpiin taiteenkeräilijöihin ja taidevaikuttajiin kuulunut vuorineuvos Gösta Serlachius perusti vuonna 1933 nimeään kantavan taidesäätiön kasvavan taidekokoelmansa turvaksi. Kokoelma on ollut esillä vuodesta 1945 lähtien Mäntässä Serlachiuksen kodikseen rakentamassa Joenniemen kartanossa, nykyisessä Serlachius-museo Göstassa.

Kokoelmasta on aiemmin julkaistu kokoelmaluettelot vuosina 1965 ja 1977. Taidesäätiön 60-vuotisjuhlan yhteydessä vuonna 1994 tehtiin kokoelmakirjan kaltainen näyttelyjulkaisu.


Maanantai 12. Maaliskuuta 2018

Serlachiuksen tarina tutuksi tunnettujen näyttelijöiden avulla

Serlachius-museot jatkaa teatterin keinojen hyödyntämistä museokokemuksen syventämisessä. Kulttuuriyhteistyönä syntynyt uusi draamallinen opastus kertoo kohtauksia taidesäätiön perustajan Gösta Serlachiuksen elämästä. Pääosia esittävät näyttelijät Tommi Raitolehto ja Karoliina Blackburn.

Serlachius-museoissa on totuttu rikkomaan rajoja ja jalkauttamaan tutkimustietoa yli kulttuurirajojen. Tällä kertaa museo tekee yhteistyötä ammattinäyttelijöiden kanssa. Uusi draamaa sisältävä opastus Kohtauksia vuorineuvoksen elämästä on enemmän kuin asiantuntijaoppaan vetämä pukuopastus. 

– Teatterin ammattilaiset tuovat elämykseen vahvasti emotionaalisen tason, ja näin historian tutkimustieto avautuu katsojille entistä helpommin. Emme silti halua vähätellä opastuksen viihdyttävää puolta, Serlachius-museoiden kehittämispäällikkö Päivi Viherkoski kertoo. 

Tommi Raitolehtoa voi hyvällä syyllä nimittää suurmiesnäyttelijäksi. Yleisö muistaa hänet kuningas Yrjö VI:n, Lauri Viidan ja Urho Kekkosen rooleista Tampereen Työväen Teatterista. Nyt vuorossa on siis vuorineuvos Gösta Serlachius. Raitolehdon kanssa Göstan roolissa vuorottelee Tuukka Huttunen. Karoliina Blackburn tunnetaan muun muassa TV-sarjoista Hovimäki, Pirunpelto ja Ex-onnelliset ja Neiti Etiketti. 

Henkilödraamaa kartanossa 

Dramatisoidut kohtaukset perustuvat väljästi historiantutkija (FT) Oula Silvennoisen Gösta Serlachiuksesta kirjoittamaan elämäkertaan Paperisydän (2012). Kohtaukset kirjoittanut Karoliina Blackburn kertoo heidän olevan innoissaan yhteistyöstä. 

– Historiallisen henkilön esittäminen ja hänen elämäänsä tutustuminen aidossa taidemuseoympäristössä on mieleenpainuva kokemus. Näyttelijälle parasta on yleisön välitön kohtaaminen intiimissä, suorassa kontaktissa, jaettu taideinnostus ja alati muuttuva olosuhde ryhmän mukaan, hän sanoo. 

Serlachius-museoiden tavoitteena on ollut luoda opastus, joka on mahdollista kokea usean vuoden ajan. Aiempia esimerkkejä ovat vahvasti dramatisoitu ja lavastettu Paperiperkele-näyttely. Opastusten ikisuosikki on Yhtiölle töihin!, jossa ryhmät pääsevät kokemaan 1950-luvun alun työhönottotilanteen Serlachius-yhtiön tiukkapipoisen sihteerikön käsittelyssä. Vuodesta 2004 ohjelmistoon kuulunutta työhönottohaastattelua on esitetty yli 1 400 kertaa ja siihen on osallistunut yli 20 000 vierasta.

Katso kohtaus draamaopastuksesta. Siinä eletään 1910-lukua, jolloin Gösta Serlachiuksen ja hänen ensimmäisen puolisonsa Sissin avioliitto jo rakoili. https://youtu.be/XSqlQGb5Lek

Karoliina Blackburn esittää Sissi Serlachiusta ja Tommi Raitolehto Gösta Serlachiusta uudessa draamaa sisältävässä opastukssa Kohtauksia vuorineuvoksen elämästä.


Sunnuntai 4. Helmikuuta 2018

Eija-Liisa Ahtilan ja Riikka Lenkkerin näyttelyt avattiin Serlachius-museoissa

Serlachius-museoissa avattiin lauantaina 3. helmikuuta yleisölle kahden naistaiteilijan hyvin erilaiset näyttelyt. Eija-Liisa Ahtilan Mahdollinen rakkaus on kolmiosainen hybriditeos, jossa veistoksellisuus yhdistyy liikkuvaan kuvaan. Teos käsittelee mahdollisuutta kokea empatiaa ja rakkautta muita eläviä olentoja kohtaan.

Teos on Serlachius-museoiden komissio, ja se lähtee Mäntästä laajalle maailmankiertueelle. Serlachius-museoiden johtaja Pauli Sivonen kertoo, että Gösta Serlachiuksen taidesäätiö on viime vuosina hankkinut käytännössä Ahtilan koko 2000-luvun tuotannon. – Tämä tekee Serlachius-museoista maailman merkittävimmän Ahtila-museon, hän kertoi.

Riikka Lenkkerin Yötä vasten kuvaa ihmisiä yön tunteina sängyissään nukkuen tai unettomina lakanoihinsa kietoutuen – niinä hetkinä, kun he eivät ylläpidä julkisivuaan. Realismin perinteeseen kytkeytyvissä maalauksissaan hän syventyy tavallisuuden kaunistelemattomaan kuvaukseen.

Lenkkerin kankaille päätyvät aiheet ovat usein niitä, joita emme näe jokapäiväisessä kuvastossa. Tutuista malleista maalatuissa henkilökuvissa voi nähdä myös taiteilijan eurooppalaisen maalaustaiteen perinteen tuntemuksen.

Eija-Liisa Ahtilan näyttely on avoinna 6.1.2019 saakka. Riikka Lenkkerin näyttelyyn voi tutustua 27.5. saakka.