Serlachius museot

Käykää rohkeasti
pidemmälle

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Serlachius-museot ovat avoinna talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18.

Sulje

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Avoinna:
talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18
kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18

Käykää rohkeasti
pidemmälle

Perjantai 19. Toukokuuta 2017

Pohjoismaisia nykytaiteilijoita Serlachius-museoiden Kesäpäiviä, Summer Days -näyttelyssä

Serlachius-museoiden Kesäpäiviä, Summer Days -näyttely esittelee 20.5. alkaen kahdeksan eturivin pohjoismaista taiteilijaa, jotka edustavat eri sukupolvia ja erilaisia lähestymistapoja maalaustaiteeseen. Yhteistä heille on pohjoisen värin ja valon kyllästämä maisema joko suoraan tai viitteellisesti esitettynä.

Näyttelyn taiteilijat ovat Päivikki Alaräihä, Tor Arne, Einar Garibaldi Eiríksson, Andreas Eriksson, Peter Frie, Olav Christopher Jenssen, Anna Retulainen ja Troels Wörsel.

Pohjoismaista maalaustaidetta on viime vuosina nähty Suomessa vähän. Kuraattori Timo Valjakka valitsi näyttelyn aiheeksi maiseman, koska pohjoismainen taide on pohjimmiltaan luontoromanttista. – Urbanisaatio on täällä pohjolassa vielä nuorta, ja luontosuhde on taiteessa aina mukana, vaikka taiteilija ei sitä erityisesti korostaisikaan, hän sanoo.

Valjakka valitsi näyttelyyn vähintään yhden taiteilijan jokaisesta Pohjoismaasta. He ovat omien maidensa johtavia taiteilijoita, mutta Suomessa osa heistä on melko tuntemattomia. Yhteistä heille ovat viittaukset maisemaan tai luonnon havaintoon, mutta aina muistin suodattamina. Näyttelyn teosvalinnoissa korostuvat kesäiset kuva-aiheet.

– Kesällä on myyttinen merkitys meille pohjolan asukkaille. Haaveilemme siitä ja kaipaamme sitä, joskus jopa silloin kun on kesä. Minua kiehtoi tehdä näyttely aiheesta, joka on niin oleellinen osa meidän identiteettiämme, että emme yleensä edes huomaa sitä, Valjakka kertoo.

Kuraattorin mukaan valoisaa ja ilmavaa näyttelyä kannattaa katsoa kuin lukisi runoja. Hän toivoo, että siitä välittyy erilaisia kesäpäivän tunnelmia, jonka pohjolan ihmiset tunnistavat. Lähes kaikki näyttelyn teokset ovat taiteilijoiden uutta tuotantoa, monet esillä ensimmäistä kertaa.

Maisema rakennusaineena

– Maisema on teosten ravintoa, ei niiden aihe, suomalaistaiteilija Tor Arne (s. 1934) sanoo. Hän löytää lähtökohtansa luonnon havainnoista, mutta etenee niistä kokonaisvaltaiseen kokemukseen, jossa muisto maiseman valosta on vain yksi teoksissa läsnä oleva elementti.

Ruotsalainen Andreas Eriksson (s. 1975) saa innoituksensa ympäröivän maaseudun luonnosta. Jokapäiväisen elämän havainnot ovat pohjana hänen teoksilleen, jotka sijoittuvat abstraktin ja esittävän taiteen välimaastoon.

Tanskalaiselle, Italiassa asuvalle Troels Wörselille (s. 1950) maalaus on samanaikaisesti tarkastelun kohde ja väline. Hän siirtää kuva-aiheen kankaalle tavalla, jossa painopiste siirtyy maalaukseen itseensä.

Muistikuvia menneestä

Ruotsalainen Peter Frie (s. 1947) on koloristi, joka ajaa takaa puoliksi unohtuneita muistikuvia. Hänen teoksensa puhuttelevat kaikkia aisteja ja tavalla, jossa jokaisen on helppo tunnistaa omia muistojaan ja kokemuksiaan.

Berliinissä ja Ruotsissa asuva norjalainen Olav Christopher Jenssen (s. 1954) kertoo, että muistikuvat hänen lapsuutensa maisemista Norjasta ovat jatkuvasti läsnä hänen teoksissaan eräänlaisena mittatikkuna, vaikka hyvin epäsuorasti ja viitteellisesti.

Anna Retulaisen (s. 1969) uusien teosten aiheet ovat hänen omasta puutarhastaan. Hän ei silti maalaa mallista vaan motorisesta muistista, jolloin silmän havainnot ja fyysinen kokemus hänelle rakkaasta paikasta lomittuvat.

Ajatusleikkejä maisemasta

Päivikki Alaräihä (s. 1981) laajentaa maalauksen käsitettä arkkitehtuurin suuntaan. Yksinkertaiset muodot kuten suorakaiteet eivät sellaisenaan esitä mitään, mutta viittaavat arkkitehtuurin aukkoihin, oviin ja ikkunoihin ja edelleen vuorokaudenaikoja seuraavaan valoon.

Islantilaisen Einar Garibaldi Eiríkssonin (s. 1964) kahdeksanosainen teos kääntää ajatuksen maisemamaalauksesta päälaelleen ja kertoo konkreettisesti maiseman maalaamisesta. Teos koostuu taiteilijan eri puolilta Italiaa löytämistä liikennemerkeistä, jotka varoittavat tekeillä olevista tiemerkinnöistä.


Torstai 18. Toukokuuta 2017

Koskelanlammen ympärijuoksun voitto Vilppulan yhteiskouluun

Koululaisten keväinen tapahtuma Koskelanlammen ympärijuoksu keräsi 18.5.2017 Gustaf-museolle jälleen joukon innokkaita juoksijoita ja taiteentekijöitä. Menoa ei haitannut, vaikka Gustaf oli tänä vuonna laitettu pakettiin julkisivuremontin vuoksi. Koskelanlammen ympäri kirmaistiin kuusihenkisin sekajoukkuein. Kovinta vauhtia piti Vilppulan yhteiskoulun 8A-luokka, joka voitti kokonaiskilpailun ajalla 4.32.

Taidesarjassa toteutettiin yhteisteos, jonka aiheena oli satavuotiaan Suomen kunniaksi maamme kansallistunnukset. Yhdeksän joukkueen voimin teokseen syntyi karhuja, suomenhevosia, kieloja ja graniittisia kallioita ja muita tunnuksia. Taidesarjan voiton vei Koskelan alakoulun Taidepörriäisten ryhmä, joka sai vuodeksi haltuunsa kiertopalkinnon.

Tulokset:

3.–4. lk: 1) Vilppulankosken koulu 4B, 5.42, Tuuli Salonen, Kalle Nojonen, Emma-Maria Mikkola, Tessa Päivärinta, Fanni Ritaranta, Teo Sivén, 2) Vilppulankosken koulu 4A, 5.43, Elias Salo, Vilma Sistonen, Jetro Pohjalainen, Mariana Aviles Meza, Sara Kivinen, Artturi Koivunen, 3) Vilppulankosken koulu 3A, 5.51, Eeva-Aliina Huutoniemi, Aino Ylä-Ajos, Niilo Kyckling, Eemil Mattila, Aino Soilunen, Ella Nieminen.

5.–6. lk: 1) Savosenmäen koulu 6C, joukkue 1, 4.52, Rebekka Korhonen, Erno Palander, Minja Lehtoväre, Elias Sippari, Silja Huhtala, Vilma Metsälä, 2) Vilppulankosken koulu 6B, 4.55, Toivo Kyckling, Tino Mäihäniemi, Valtteri Porevesi, Sonja Mäihäniemi, Heidi Jokinen, Tiia Helminen, 3) Savosenmäen koulu 6B, 5.07, Lauri Päivärinne, Joonas Peltomäki, Teemu Uuttera, Pilvi Nieminen, Anni Kulmala, Valtteri Luttinen.

7.–9. lk: 1) Vilppulan yhteiskoulu 8A, 4.32, Helmi Parviainen, Wiktoria Lidtke, Samuli Lauttaanaho, Jasmina Haavisto, Johannes Hietanen, Eevertti Lampinen, 2) Koskelan yläkoulu 7A, 4.36, Veeti Niemi, Qais Saadoun, Ole Promprasert, Milla Aaltonen, Onni Haapala, Qadir Abdolghadir Muhamed, 3) Vilppulan yhteiskoulu 9B, 4.38, Santeri Lauttaanaho, Juudith Ritaranta, Tuure Päivärinta, Roosa Koivumäki, Sanni Pummila, Jami Niemi.

Opiskelijat: 1) Mäntän lukio 2. vuosiluokka, 4.57, Hanna Nisula, Amalia Kyröläinen, Aleksi Hyttinen, Matilda Luoma, Aaron Pohjalainen, Joona Nurmi.

Taidesarja: kiertopalkinnon sai Koskelan alakoulun Taidepörriäiset.


Torstai 16. Maaliskuuta 2017

Serlachius-museo Gustafin julkisivuremontti alkaa huhtikuussa

Serlachius-museo Gustaf eli entinen Serlachius-yhtiön pääkonttori saa pintaansa uuden rappauksen. Julkisivuremontti alkaa huhtikuun alussa, ja se jatkuu marraskuun loppuun 2017. Mäntän keskustassa näkyvällä paikalla sijaitseva museo on huputettuna remontin ajan.

Remontin toteuttaa julkisivurakentamiseen erikoistunut Rakennus Kenike Oy Seinäjoelta. Rakennustelineiden pystytys aloitetaan parin viikon kuluessa, ja varsinaiset työt alkavat 3. huhtikuuta.

Julkisivuremontti tuli ajankohtaiseksi, kun vanhan rappauksen huomattiin irtoavan palasina. Rappaus on uusittu edellisen kerran vuonna 1980. Julkisivulle ei tehty mitään 2000-luvun alussa, jolloin rakennuksessa toteutettiin laaja peruskorjaus sen ottamiseksi museokäyttöön.

Serlachius-museo Gustaf kuuluu valtioneuvoston päätöksellä merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen piiriin. Julkisivuremontin yhteydessä on informoitu Museovirastoa.

Entinen pääkonttori pysyy jatkossakin valkoisena. Talo saa kuitenkin nykyisen roiskerappauksen sijasta pintaansa sileän rappauksen, joka sisältyi talon alkuperäisiin suunnitelmiin. Samassa yhteydessä uusitaan julkisivujen pellitykset sekä eteläpäädyn suuret ikkunat. Myös puiset ulko-ovet kunnostetaan.

Gustaf-museo on normaalisti avoinna koko julkisivuremontin ajan. Pahoittelemme rakennustöistä aiheutuvaa häiriötä.
 


Maanantai 13. Maaliskuuta 2017

Eric O. W. Ehrströmin koruista ja luonnoksista verkkonäyttely Serlachius-museoissa

Serlachius-museoissa on toteutettu verkkonäyttely taiteilija Eric O. W. Ehrströmin (1881–1934) koruista ja koruluonnoksista. Ehrström suunnitteli ja toteutti elämänsä aikana paljon koruja, joita löytyy yhä monista korulippaista, vaikka tieto niiden alkuperästä onkin saattanut kadota. Vuorovaikutteisen näyttelyn tarkoituksena on kerätä lisätietoa taiteilijan koruista.

Verkkonäyttelyssä on 190 kuvaa Serlachius-museoiden kokoelmiin kuuluvista Eric O. W. Ehrströmin koruista ja korusuunnitelmista. Jokaisen kuvan yhteydessä on palautelomake yhteydenottoa varten. Toiveena on löytää suunnitelmissa esiintyviä koruja, muita Ehrströmin koruja ja esineitä sekä niihin liittyviä tarinoita.

Ehrström edustaa suomalaisessa korudesignissa harvinaista, puhdasta Art Nouveauta. Hän suunnitteli koruja jo 1900-luvun ensimmäisinä vuosina. Vuodesta 1905 aina kuolemaansa 1934 asti hän luovutti koruja säännöllisesti Suomen Taideteollisuusyhdistyksen vuosiarpajaisiin.

Taiteilijan koruja voi olla vaikea tunnistaa, sillä hänellä ei ollut leimaamisoikeutta. Mikäli korut on signeerattu, niissä on yleensä monogrammi EOWE. On todennäköistä, että monet korut ovat päätyneet arpajaisvoittoina ja edelleen perintönä omistajille, joilla ei ole tietoa niiden suunnittelijasta.

Eric O. W. Ehrström suunnitteli monipuolisesti erilaisia koruja. Myös erilaiset pienesineet, kuten tuhkakupit ja rasiat kuuluivat hänen tuotantoonsa. Varhaiset korut olivat kuparia tai hopeaa, myöhemmät myös kultaa ja norsunluuta. Koruissa on käytetty jalokiviä, epäjaloja materiaaleja ja puolijalokiviä. Emaloidut korut ja rasiat olivat taiteilijalle tyypillisiä.

Korujen aiheet kumpuavat usein luonnosta. Niille on tyypillistä hyvin omalaatuinen kasviaiheisto: siemenkodat, sienet, jäkälät ja rihmastot sekä hyönteiset kuten sudenkorennot. Emaloitujen korujen, rasioiden ja laattojen aiheet olivat usein kepeän eroottisia.

Monipuolinen taiteilija ja taidekäsityöläinen

Eric O. W. Ehrström oli taiteilijana poikkeuksellisen monipuolinen. Hän suunnitteli korujen lisäksi astioita, tekstiilejä, huonekaluja ja lasimaalauksia. Hän oli taidekäsityöläinen ja taideteollisuusmies, joka osasi metallin pakotuksen sekä emali- ja jalokivisepän työt.

Myös Ehrströmin heraldinen tuotanto on laaja. Siihen kuuluu vaakunoita, mitaleita ja postimerkkejä. Hän oli jäsenenä Suomen Sinettikomiteassa ja lippukomiteassa, joissa suunniteltiin itsenäistyneen tasavallan viralliset tunnukset. Myös Suomen kuninkaan kruunu on hänen käsialaansa.

Ehrström oli naimissa taiteilija Olga Gummerus-Ehrströmin kanssa. Taiteilijapariskunta työskenteli paljon yhdessä. Lapseton pariskunta testamenttasi hallussaan olevat taideteokset ja luonnokset Gösta Serlachiuksen taidesäätiölle. Testamenttilahjoituksen mukana tuli mittava määrä koruluonnoksia.

Verkkonäyttelyn sisällöstä ja aineistosta ovat vastanneet museonjohtaja Pälvi Myllylä Visavuoren museosäätiöstä ja tutkija Helena Hänninen Serlachius-museoista. Näyttelyssä on hyödynnetty  Serlachius-museoiden kokoelmatietokantaa. Käytännön toteutuksesta on vastannut kokoelmasuunnittelija Leena Leiman. Verkkonäyttely on toteutettu myös ruotsin- ja englanninkielisenä.

Tutustu verkkonäyttelyyn: www.serlachius.fi/fi/nayttelyt/verkkonayttelyt/korulipas/


Torstai 16. Helmikuuta 2017

Food & Art -tapahtuma tuo viisi Michelin-kokkia Serlachius-museoihin elokuussa

Ruokailu- ja taidefestivaali Food & Art tuo viisi Michelin-tason keittiömestaria maailman johtavien taidemuseoiden huippuravintoloista Serlachius-museoihin Mänttään 24.–27. elokuuta. Suomessa ei ikinä ole syöty illallista, jossa olisi tuikkinut näin monta Michelin-tähteä samanaikaisesti.

Tänä vuonna tapahtuman teemana ovat museoravintoloiden keittiömestarit maailmalla. Ravintola Göstassa kolmena iltana tarjoiltava Chef’s Menu -illallinen on viiden vierailevan keittiömestarin ja Suomen parhaiksi valittujen kokkien käsialaa.

– Halusimme tuoda Suomeen maailman parhaiden museoravintoloiden keittiömestarit. Kaikki pyytämämme henkilöt lähtivät mukaan, ja yllättäen meillä olikin viisi Michelin-tasoista kansainvälistä keittiömestaria loihtimassa illallista yhdessä Suomen parhaiden keittiömestareiden kanssa, kertoo Riikka Kannas Food Camp Finlandista.

Kaikki Mänttään saapuvat keittiömestarit vetävät tai ovat vetäneet Michelin-tasoisia ravintoloita maailmalla. Espanjalainen Josean Alija luotsaa Nerue-ravintolaansa Bilbaon Guggenheim-museossa. Keittiömestari Joris Bijdendijk johtaa Amsterdamin Rijksmuseumin RIJKS®-ravintolaa.

Ranskalaisen Michel Brasin Café Bras -ravintola toimii Soulages-museossa Rodezissa. Remo Capitaneo vetää Enrico Bartolini -ravintolaa Mudec-museossa Milanossa ja tv-ohjelma Strömsöstäkin tuttu Paul Svensson toimii tukholmalaisen Fotografiska-museon ravintolan keittiömestarina. Erityisesti ranskalainen Michel Bras on kaikkien huippukokkien arvostama. Hän on johtanut kolmen Michelin-tähden ravintolaa jo 1990-luvulta asti.

Suomalaisista keittiömestareista mukana Chef’s Menu -illallista ovat toteuttamassa ravintola Göstan keittiömestari ja vuoden kokki 2001 Henry Tikkanen sekä Suomen tämän hetkinen Bocuse d'Or -edustaja Eero Vottonen. Lisäksi mukaan on tarkoitus saada huhtikuussa valittava vuoden kokki.

Food & Artin ohjelmaan sisältyvät tänä vuonna Chef´s Menu -illalliset Serlachius-museo Göstassa, illallisten makumaailmaan johdattelevat Göstan lounaat, ravintola Olon pop-up Autereen tuvassa, Tsaarin ajan resepteillä toteutettu pitkä lounas modernilla twistillä Mäntän Klubilla, Afternoon tea Serlachius-museo Gustafissa, käsityöläismarkkinat Göstan pihapiirissä ja ranskalainen ruokatori museon Kivijärvi-salissa.

Festivaalin aikana syödään, juodaan sekä nautitaan taiteesta ja kauniista Suomen luonnosta. Mäntän Serlachius-museot ja niitä ympäröivä luonto ovatkin oleellinen osa festivaalikokemusta.

– Sekä suomalaiset että kansainväliset vieraamme ovat yllättyneet siitä, kuinka upea Serlachius-museoiden alue on. Useimmat heistä tulevat joka vuosi uudestaan, Riikka Kannas sanoo.