Serlachius museot

Käykää rohkeasti
pidemmälle

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Serlachius-museot ovat avoinna talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18.

Sulje

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Avoinna:
talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18
kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18

Käykää rohkeasti
pidemmälle

Tiistai 3. Syyskuuta 2013

Huippukokit tarjoavat makuelämyksiä Serlachius-museo Göstan ravintolassa

Suomen arvostetuimpiin kuuluvat keittiömestarit Pekka Terävä ja Henry Tikkanen vastaavat yhdessä Koivulahden Rapukartanoa isännöivän Pasi Heinosen kanssa kesällä 2014 avattavan taidemuseo Göstan ravintolan toiminnasta.

Huipputaiteen lisäksi taidemuseo Göstassa on mahdollista nauttia ensi kesänä huippukokkien antimista. Siitä pitävät huolen Michelin-ravintola Olon ravintoloitsija Pekka Terävä sekä Vuoden kokki -tittelilläkin palkittu Henry Tikkanen, joka on hankkinut kannuksensa maamme arvostetuimmissa ravintoloissa.

Uusi ravintola sijoittuu taidemuseo Göstan avariin, kartanon puistoon levittäytyviin tiloihin. Vieraiden käytössä ovat myös juhlasali, perinteinen Autereen tupa ja kartanon vanha viinitupa.

Pekka Terävän mukaan Göstan taideaarteet, kaunis luonto ja hyvä ruoka muodostavat ylivoimaisen yhdistelmän kaiken nähneelle ja maistaneelle matkailijalle. – On rauhoittavaa siirtyä pois arkisesta ympäristöstä keskelle luontoa taiteen, hyvän palvelun ja ruoan pariin, hän arvioi.

Taidemuseo Göstan sijainti keskellä maaseutua ja metsiä takaa laadukkaat, paikalliset raaka-aineet sesongin mukaan. Keittiömestari Henry Tikkasen mukaan ravintolan johtavana ajatuksena onkin paikallisuus höystettynä ripauksella kansainvälisyyttä.

Museoiden yhteistyökumppanina toimii myös Koivulahden Rapukartanon isäntä Pasi Heinonen, joka tarjoaa kokousvieraille toisen puolen elämystä: saunomista, rentoutumista ja hyvää ruokaa luonnon keskellä. – Kohteidemme erilaisuus on voimavara. Museoilla saa kokea vanhaa, arvokasta patruunahenkeä, meillä taas ihastella jylhää erämaista maisemaa ja krouvia rakennustapaa, Pasi Heinonen visioi.
 


Maanantai 2. Syyskuuta 2013

Maksuton kausi alkoi

Serlachius-museot siirtyi syyskuun alusta talviaukioloaikoihin. Samalla alkoi museon pääsymaksuton kausi, joka jatkuu aina toukokuun loppuun asti.

Maksutonta kautta jatkettiin kahdella kuukaudella. Näin ilman opastusta museoon tulevat vieraat saavat nauttia Gustaf-museon näyttelyistä vapaasti aina ensi toukokuun loppuun asti.

Maksuttomuudella Serlachius-museot haluaa madaltaa kynnystä tulla museoon vaikka useammankin kerran. Maksuttomuus koskee niitä kävijöitä, jotka eivät ole varanneet mitään opas- tai ohjelmapalvelua vierailunsa yhteyteen.

Maksuton kausi sijoittuu nyt samoihin kuukausiin kuin talviajan aukiolo. Syyskuun alusta toukokuun loppuun Serlachius-museo Gustaf on avoinna keskiviikosta sunnuntaihin kello 12-17.

Serlachius-museo Gösta on suljettuna kesäkuuhun 2014 asti taidemuseon laajennusosan rakennustöiden vuoksi.

 


Perjantai 16. Elokuuta 2013

Serlachius-museo Göstan laajennus tarjoaa näyttävän esimerkin puurakentamisen mahdollisuuksista

Gösta Serlachiuksen taidesäätiön museohanke Mäntässä vastaa suomalaiselle rakennusteollisuudelle viime vuosina asetettuun haasteeseen puurakentamisen lisäämiseksi myös suurissa rakennuskohteissa. Taidemuseo Göstan noin 5 700 neliömetrin suuruista laajennusosaa rakennetaan parhaillaan liimapuisen rungon varaan. Uusi Gösta avataan kesäkuussa 2014.

Museolaajennuksen suomalaisena pääsuunnittelijana toimiva arkkitehti Pekka Pakkanen Arkkitehtitoimisto Huttunen-Lipasti-Pakkanen Oy:stä tunnetaan muun muassa puurakentamisen puolestapuhujana. Hänen mukaansa Göstan laajennusosan erityispiirteenä olevasta tiheästä liimapuurungosta on esimerkkejä maailmalta. Suomesta vastaavaa ei löydy.

Museon runko rakentuu yli sadasta liimapuukehästä, jotka jäävät näkyviin sekä museon sisä-, että ulkopuolelle. Jokainen kehä muodostuu viidestä eri mittaisesta liimapuuosasta. Käytännössä lähes käsityönä tehty rakennuksen runko on jo saatu pystytettyä. Parhaillaan työn alla on seinien ja vesikaton teko. Rakennukseen on määrä saada lämmöt lokakuun puolivälissä.

– Liimapuurunko on museolle tunnusomainen piirre. Puukehät eivät ainoastaan kanna rakennusta, vaan muodostavat tilaa ja antavat luonnetta sekä tunnistettavuutta rakennukselle niin sisällä kuin ulkonakin, Pekka Pakkanen luonnehtii.

Göstan laajennuksessa käytetyt rakenteet on kehitetty tätä rakennusta varten. Pakkasen mukaan innovatiivisuutta edustavat muun muassa puupilari-betonivälipohjaliitokset sekä ulkopuolisten liimapuurakenteiden oivaltavat liitokset.

Puurakentaminen kärkihankkeena

Maan nykyinen hallitus on nostanut Valtakunnallisen puurakentamisohjelman erääksi Metsäalan strategisen ohjelman kärkihankkeeksi. Työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toteutettavan ohjelman tarkoituksena on lisätä lähivuosina merkittävästi kotimaisen puun käyttöä rakentamisessa.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan puurakentamisen suurimmat kasvumahdollisuudet ovat suurissa puurakennuskohteissa, kuten kerrostaloissa, julkisessa rakentamisessa ja hallimaisissa kohteissa. Pientalorakentamisessa puu on säilyttänyt suosionsa läpi vuosikymmenien, eikä siellä nähdä kovin suuria kasvun mahdollisuuksia.

– Puu on edullinen, kevyt ja helposti työstettävä rakennusmateriaali. Se on uusiutuva luonnonvara, joka kasvaessaan sitoo hiilidioksidia ja vapauttaa happea. Kestävän kehityksen näkökulmasta puun käyttäminen rakentamiseen kaikissa mittakaavoissa on kannatettavaa, Pekka Pakkanen korostaa.

Suurissa rakennuskohteissa betonirakentaminen on kuitenkin yhä selvästi puurakentamista suositumpaa. Pakkasen mukaan syynä ovat rakennusteollisuuden jäykät asenteet, jotka muuttuvat hitaasti. Puurakentamisen yleistymistä ovat osaltaan hidastaneet betonirakentamista suosiva palolainsäädäntö ja investointiriskien hallinta.

Puu sopii suuriin rakennuskohteisiin

Pohjoismaista Ruotsi ja Norja ovat ottaneet Suomeen nähden selvän etumatkan puurakentamisessa. Etumatkan kurominen kiinni edellyttää alan tutkimusta, uskallusta ja asenteiden muuttumista puurakentamista kohtaan. Pakkasen mukaan paras tapa vaikuttaa asenteisiin ovat onnistuneet esimerkit, kohteet, joissa on kokeiltu ennakkoluulottomasti ja onnistuttu lopputuloksessa.

– Suomessa on merkittävä määrä puuta, jonka jalostaminen loppuun asti kehitetyiksi rakennustuotteiksi olisi koko rakennusteollisuuden etu. Korkean teknologian osaajia ei ole vielä motivoitu riittävästi valjastamaan osaamisensa puurakentamisen kehittämiseen, hän  arvioi.

Puu sopii suuriin rakennuskohteisiin siinä kuin betonikin. Se edellyttää kuitenkin materiaalin ominaisuuksien tuntemista. Puu palaa, elää kosteuden mukaan ja eristää heikosti ääntä. Toisaalta puu on sellaisenaan kiinnostavan, miellyttävän ja lämpimän näköistä. – Puuta ei kannata sokeasti käyttää joka paikassa, vaan yhdistää järkevästi muiden materiaalien kanssa ja suunnitella yksityiskohdat hyvin, Pekka Pakkanen korostaa.

Taidemuseo Göstan laajennusosan rakennustöiden etenemiseen voi tutustua serlachius-museoiden sivuilla osoitteessa http://serlachius.fi/fi/museomme/gostan-laajennus/nettividoita-projektista/
 


Perjantai 26. Heinäkuuta 2013

Puhelin avaa taustatietoja Mäntän julkisista veistoksista

Seisot vieraan mutta kiinnostavan veistoksen edessä ja mietit, kukahan tuon on tehnyt ja mitä se esittää. Onko tuttu tilanne? Serlachius-museoiden omistamista julkisista veistoksista Mäntässä on nyt helppo saada lisätietoa omaan älypuhelimeen.

Riittää, kun lataan puhelimeesi niin sanotun QR-Reader-ohjelman, jolla luet veistosten yhteydessä olevaan kylttiin kiinnitetyn QR- eli kuviokoodin. Puhelimen näytölle avautuu sen jälkeen taustatietoa ja kuvia veistoksesta ja sen tekijästä.

Serlachius-museoiden veistoskierros on toteutettu osana Suomen Museoliiton Seinätön museo -hanketta. Sen tarkoituksena on tehdä tutuksi museoiden ulkopuolella sijaitsevia kohteita. Serlachius-museot valitsi aiheeksi julkiset veistokset Mäntässä.

Vuonna 1933 perustetun Gösta Serlachiuksen taidesäätiön eräänä tehtävänä on alusta asti ollut Mäntän kaunistaminen taiteella. Säätiön toimesta kaupunkiin onkin sijoitettu lukuisia veistoksia, joihin voi nyt tutustua myös puhelimen välityksellä.

Kaikki veistoskierroksen kymmenen kohdetta sijaitsevat Mäntän keskustassa tai Savosenmäen hautausmaalla. Viimeinen kohteista on Serlachius-museo Gustafin sisällä. Vastaamalla veistokseen liittyvään kysymykseen kävijä saa museon lippukassalta pienen muistamisen.
 


Perjantai 5. Heinäkuuta 2013

Takeshi Moron valokuvat kertovat vastaanottokeskuksen elämästä

Serlachius-museo Gustafissa avataan japanilais-amerikkalaisen valokuvataiteilijan Takeshi Moron näyttely. Turvapaikanhakijoiden elämästä vastaanottokeskuksessa kertova näyttely muistuttaa japanilaiseen teeseremoniaan liittyvästä ajattelutavasta, jonka mukaan jokainen kohtaaminen on tärkeä (Ichi-go ichi-e).

Takeshi Moro kuvasi turvpaikanhakijoiden elämää samaan aikaan, kun vastaanottokeskus muutti viime talvena Ruovedeltä Mänttään. Valokuvaaja vietti aikaa kolmen afganistanilaisen miehen: Husseinin, Qalandarin ja Walin kanssa ja tutustui heidän kanssaan Mänttään.

Valokuvat kertovat miesten arjesta vastaanottokeskuksessa. Toisaalta ne ovat valokuvataideteoksia, joissa muukalaiset ja suomalainen talvimaisema kohtaavat kiinnostavalla tavalla.

Valokuvat edustavat yhteisötaidetta, jossa taiteilija työskentelee jonkin tärkeäksi kokemansa ryhmän tai yhteisön kanssa. Samalla hän pyrkii nostamaan esille yhteisön arkea tai sen kannalta tärkeitä asioita. Projekti itsessään on yhtä tärkeä kuin lopputulos.

Takeshi Moro on syntynyt Japanissa, mutta asunut pääosan elämästään Englannissa ja Yhdysvalloissa. Hän on opiskellut taidehistoriaa ja valokuvausta Yhdysvaltain itärannikolla ja Chicagossa. Nykyisin hän opettaa Santa Claran yliopistossa Kaliforniassa.

Moro on asunut viime vuosina useissa taiteilijaresidensseissä eri puolilla maailmaa. Suomessa hän on vieraillut neljä kertaa viimeisen kahden vuoden aikana. Hän etsi Suomesta turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusta, jota kuvata, kun hän kuuli Ruovedellä toimineen keskuksen muutosta Mänttään.

Japanilaiseen teeseremoniaan liittyvä ichi-go ichi-e -ajattelu korostaa jokaisen kohtaamisen ainutlaatuisuutta. Tämä ajatus mielessään hän kuvasi turvapaikanhakijoita kolmen viikon ajan Mäntässä. Vierailun aikana otetut valokuvat on nyt asetettu esille Gustaf-museon pienoismallihuoneeseen. Näyttely on avoinna vuoden loppuun asti.