Serlachius museot

Käykää rohkeasti
pidemmälle

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Serlachius-museot ovat avoinna kesäaikaan 1.6.–31.8. ma-su klo 10–18.

Sulje

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Avoinna:
kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18
talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18

Käykää rohkeasti
pidemmälle

Maanantai 1. Syyskuuta 2014

Pirkanmaan palkinto Serlachius-museoille

Pirkanmaan liiton maakuntahallitus on myöntänyt tämän vuoden Pirkanmaan palkinnon Gösta Serlachiuksen taidesäätiölle. Palkinnon perusteena on Gösta Serlachiuksen taidesäätiön pitkä, useiden vuosikymmenien työ taiteen ja kulttuurin edistämisessä, alueen elinvoiman lisääminen kulttuurimatkailun saralla sekä merkittävän museoinvestoinnin tekeminen vuonna 2014. Pirkanmaan palkinto on Kasvu-veistos ja 7 000 euron rahapalkinto maakuntaneuvos Jussi V. Niemen rahastosta.

Palkinnon vastaanottivat Gösta Serlachiuksen taidesäätiön hallituksen puheenjohtaja Henrik de la Chapelle ja Serlachius-museoiden johtaja Pauli Sivonen. Palkinnon luovuttivat Pirkan päivän vastaanotolla Tampereella maanantai-iltana 1. syyskuuta maakuntahallituksen puheenjohtaja Harri Jaskari, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Pekka Salmi sekä maakuntajohtaja Esa Halme.

Gösta Serlachiuksen taidesäätiö tulee käyttämään rahapalkinnon tarjoamalla pirkanmaalaisille koululaisille ilmaisia bussikuljetuksia museoille. Näin rahat palautuvat takaisin pirkanmaalaisten käyttöön.
 
Maakuntahallitus myöntää Pirkanmaan palkinnon yksityiselle henkilölle, yhteenliittymälle tai yhteisölle Pirkanmaan hyväksi tehdystä merkittävästä työstä, joka on edistänyt Pirkanmaan tunnettuisuutta, pirkanmaalaista identiteettiä tai elinolosuhteiden kehittämistä Pirkanmaalla tai toiminnasta, joka on kohdentunut aivan erityisesti hyödyksi Pirkanmaan maakunnan asukkaille.
 
Pirkanmaan palkinto on keraaminen, symbolisia yksityiskohtia sisältävä Kasvu-veistos. Se ilmentää Pirkanmaan myönteistä ja dynaamista kehitystä sekä kaiken aikaa esiin nousevia uusia innovaatioita. Kunkin vuoden veistos on tamperelaisen taiteilijan, keraamikko Merja Haapalan uniikki taideteos. Veistoksen lisäksi palkintoon voidaan liittää maakuntahallituksen harkinnan mukaan rahapalkinto.
 
Tähän mennessä palkinnon ovat saaneet Agco Power Oy, Kiilto Family Oy, TV2:n Pikku kakkonen, Tampereen Pyrintö ry, Suomen vanhan kirjallisuuden päivät ry, Pirkanmaan Osuuskauppa ja Professori Markus Pessa.


Perjantai 22. Elokuuta 2014

Serlachius-residenssin taiteilijat valittu

Viime keväänä Mäntässä perustettuun Serlachius-residenssiin on valittu ensimmäiset vieraat. Heidän työskentelyjaksonsa alkaa tammikuussa 2015. Serlachius-museoiden ja Mäntän kuvataideviikkojen yhteiseen taiteilijaresidenssiin saatiin yhteensä noin 50 hakemusta.

Ensimmäisenä vuonna residenssissä vierailee yli 20 taiteilijaa, taiteilijaparia, -ryhmää tai tutkijaa. Suurin osa vieraista on kuvataiteilijoita. Mukana on myös yhteisöllisiä projekteja, joihin yleisö pääsee halutessaan osallistumaan.

Hakemuksista vajaat puolet tuli ulkomaisilta taiteilijoita ympäri maailmaa. Residenssiin valittiin kahdeksan ulkomaista taiteilijaa. He tulevat Yhdysvalloista, Norjasta, Hong Kongista ja Saksasta. Joukossa on Mäntässä turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen elämää jo aiemmin kuvannut valokuvataiteilija Takeshi Moro. Tällä kertaa hän tulee säveltäjä Nathan Kellyn kanssa toteuttamaan Mänttään karaokeprojektia.

Ensimmäisen vuoden vieraissa on useita yhteisötaiteilijoita. Esimerkiksi Simo ja Tuike Alitalo toteuttavat kiinnostavan yhteisötaiteellisen projektin Mäntän kuulumat - Miltä Mänttä kuulostaa. Se on osa osa vuosina 2010-2011 Englannissa alkunsa saanutta kansainvälistä Kuulumia-äänitaideprojektia. Maaseudun Sivistysliitto puolestaan kokoaa Mänttään joukon ite-taiteilijoita.

Suurin osa vieraista on taiteilijoita, mutta joukossa on myös muutamia tutkijoita, jotka aikovat hyödyntää Gösta Serlachiuksen taidesäätiön arkistoja. Tutkijoita kiinnostavat erityisesti laaja Eric O. W. Ehrströmin ja Olga Gummerus-Ehrströmin kokoelma sekä G.A. Serlachius Osakeyhtiön luottoarkkitehdin W. G. Palmqvistin työstä jäänyt arkistomateriaali.

Valokuvataiteilija Ville Lenkkeri aikoo avata Mäntässä Lenkkerin vastaanoton. Tällä hän viittaa vuonna 2011 edesmenneeseen isäänsä Hannu Lenkkeriin, joka oli Mäntässä tunnettu lääkäri ja huuliveikko. Ville Lenkkerin tarkoitus on kerätä mänttäläisiltä isäänsä liittyvä tarinoita samassa tilassa, jossa Hannu Lenkkeri aikanaan piti omaa vastaanottoaan.

Ensimmäiset residenssivieraat aloittavat työskentelynsä Mäntässä tammikuussa 2015. Jo syyskuussa Mänttään saapuu kuitenkin viisi suomalaista ja viisi ulkomaista valokuvataiteilijaa, jotka kuvaavat paikkakuntaa kymmenen päivän ajan. Jokainen heistä toteuttaa projektinsa omien työskentelytapojensa, taustojensa ja näkemystensä mukaisesti. Valokuvaajat on kutsunut Mänttään Ville Lenkkeri, joka kokoaa tuloksista yhteisnäyttelyn Göstan paviljongin päänäyttelytilaan kesälle 2015.

Serlachius-residenssiin valitut taiteilijat, työryhmät ja tutkijat:

Tuike ja Simo Alitalo Turku, Pirjo Berg Yhdysvallat, Johanna Björkman Helsinki, Heidi Maria Björklund Helsinki, Sigbjörn Bratlie Norja, Ninni Heldt Helsinki, Päivi Häkkinen ja työryhmä Helsinki, Raija Kallioinen ja työryhmä Helsinki, Nathan Kelly Yhdysvallat, Ville Lenkkeri Sveitsi/Suomi, Suvi Leukumavaara Helsinki, Jolene Mok Hong Kong, Takeshi Moro Yhdysvallat, Christoph Mügge Saksa, Pälvi Myllylä Valkeakoski, Auri Mäkelä Tampere, Mayumi Niiranen-Hisatomi Kajaani, Julia Norton Yhdysvallat, Suvi Nurmi Helsinki, Jonna Salonen Helsinki, Sanna Sarva ja työryhmä Helsinki, Antero Toikka Helsinki, Ashley Williams Yhdysvallat, Ilkka Väätti Tampere.
 


Torstai 12. Kesäkuuta 2014

Serlachius-museo Gösta on kansainvälisen yhteistyön taidonnäyte

Kansainvälinen ja suomalainen osaaminen yhdistyvät poikkeuksellisella tavalla Serlachius-museo Göstan paviljongissa. Yhteistyön tuloksena Mäntässä avataan 14. kesäkuuta taidemuseo, joka kunnioittaa ympäristöään ja perinteistä suomalaista rakennusmateriaalia puuta mutta sisältää samalla rakennusteknisesti ainutlaatuisia ratkaisuja.

Göstan paviljongin rakentaminen on pitänyt sisällään lähes kaikki vaikeuskertoimet. Siitä huolimatta uusi museorakennus valmistui aikataulun mukaisesti eli noin puolessatoista vuodessa. Paviljongista järjestetyn kansainvälisen arkkitehtikilpailun voitti barcelonalainen arkkitehtitoimisto MX_SI. Suunnittelusta vastasivat arkkitehdit Héctor Mendoza, Boris Bezan ja Mara Partida. Heidän suunnitelmansa lähtökohtana oli rakennuksen liittäminen vanhaan kartanomiljööseen. – Nyt kun rakennus on valmis, tuntuu, että vuoropuhelu on päässyt vauhtiin, he iloitsevat.

Arkkitehtien näkökulmasta suurimpia haasteita oli säilyttää jatkosuunnittelussa niin paljon alkuperäisen kilpailuehdotuksen ominaisuuksia kuin mahdollista. Näitä olivat sisä- ja ulkotilojen välinen suhde sekä rakennuksen herkkä ja hienovarainen geometria.

Vaikka Serlachius-museoiden rakennushanke on sisältänyt suuria haasteita,
suunnittelijat, rakentajat ja Gösta Serlachiuksen taidesäätiö korostavat sen poikkeuksellisen hyvää yhteishenkeä. Göstan paviljonki on ollut useimmille kohde, jollainen tulee vastaan vain kerran elämässä.

Rakennuksen tukirankana on noin sata liimapuukehää, jotka jäävät näkyviin sekä rakennuksen sisä- että ulkopuolelle. Ne kantavat rakennusta, luovat tilaa ja antavat rakennukselle sen ominaisluonteen. Rakennuksen betoniset välipohjat on liitetty innovatiivisilla liitoksilla puiseen tukirankaan. Käsityön merkityksestä kertoo se, ettei rakennuksessa ole juuri lainkaan suoria nurkkia.

Suurimpana onnistumisenaan MX_SI:n arkkitehdit pitävät sitä, että rakennushanke saatiin valmiiksi määräajassa. Pienempi, mutta silti tärkeä onnistuminen oli kolmiulotteisen vaikutelman saavuttaminen julkisivulaudoituksessa kehittämällä onnistunut tapa kiertää laudoitusta.

– Olemme tutkineet ja oppineet paljon puun käytöstä rakennusmateriaalina sekä tekniikasta, jota tarvitaan rakennuksessa, jossa kaikkien muiden toimintojen lisäksi säilytetään arvokkaita ja hauraita taideteoksia. Tämän museorakennuksen tekniikka on hyvin kehittynyttä ja se tarjoaa joustavat mahdollisuudet käyttää tiloja hyvin erilaisiin näyttelyihin, arkkitehdit kertovat.

Suomen suurin arkkitehtikilpailu

Göstan paviljongin rakennushanke käynnistyi joulukuussa 2010 julkistetusta kansainvälisestä arkkitehtikilpailusta. Kilpailuun saatiin peräti 579 ehdotusta ja siitä muodostuikin suurin Suomessa järjestetty arkkitehtikilpailu.

Hankkeen jatkosuunnittelusta vastasi suomalainen yhteistyökumppani, arkkitehti Pekka Pakkanen Huttunen-Lipasti-Pakkanen arkkitehtitoimistosta. Rakennesuunnittelusta vastasi A-Insinöörit Oy. MX_SI:n arkkitehdit ovat olleet tiivisti mukana jatkosuunnittelussa ja hiomassa yksityiskohtia koko rakennushankkeen ajan. Paviljongin pääurakoitsijana on toiminut paikallinen rakennusliike Jämsän Kone- ja Rakennuspalvelu Oy. 


Torstai 12. Kesäkuuta 2014

Serlachius-museo Gösta avautuu Mäntässä!

Serlachius-museo Göstan paviljonki Mäntässä avataan yleisölle lauantaina 14.6. Taidesäätiön omat kokoelmat saavat Göstassa seuraa nykytaiteen huippunäyttelyistä, joita ovat Timo Valjakan kokoama SuperPop!, Riiko Sakkisen perustama Museum of No Art sekä Eija-Liisa Ahtilan videoinstallaatio Tutkimuksia Draaman Ekologiasta 1.
 

Taidemuseon kesän päänäyttely SuperPop! esittelee laajasti pop-taidetta. Näyttelyn kuraattori Timo Valjakka on koonnut pop-taiteen klassikoita Yhdysvalloista ja Suomesta. Niiden kanssa vuoropuhelua käyvät suomalaisten ja kansainvälisten nykytaiteilijoiden teokset.

Näyttelyssä on mukana 130 teosta 23 taiteilijalta. Mukana on teoksia muun muassa Andy Warholilta, Roy Lictensteinilta ja James Rosenquistiltä. Heiltä vaikutteita saivat 1960-70-lukujen suomalaistaiteilijat, muun muassa Paul Osipow ja Raimo Reinikainen.

Suomen kansainvälisesti tunnetuimman nykytaiteilijan Eija-Liisa Ahtilan nelikanavainen videoinstallaatio Tutkimuksia Draaman Ekologiasta 1 saa ensiesityksensä Göstan paviljongissa. Teos on hankittu Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmaan.

Teos on kahdenkymmenenkahdeksan minuutin mittainen liikkuvan kuvan installaatio pyrkimyksestä empaattiseen dialogiin toisten elollisten organismien kanssa. Sen ihmisroolissa nähdään näyttelijä Kati Outinen. Toisia elollisia olentoja ovat pensas, puu, mato räystäspääsky, perhonen ja hevoset.

Taiteilija Riiko Sakkinen perustaa Göstan paviljonkiin uuden museon, Museum of No Artin eli MuNA:n. Kyseessä on fiktiivinen ja dystooppinen museo, jossa tärkeintä ovat bisnes ja museonjohtajan ego. Taiteella ei ole tässä museossa merkitystä.

– Tärkein taulu monissa taidemuseoissa on iso metallinen taulu museon aulassa. Siinä lukevat sponsorien ja usein myös hallituksen jäsenten nimet. Raha ja valta ovat keskiössä. Museum of No Art on vienyt tämän niin pitkälle, että museossa ei tarvita taidetta enää lainkaan, Sakkinen kertoo.

Göstan kartanossa nähdään kaksi näyttelyä, jotka on koottu taidesäätiön omista kokoelmista. Göstan ystävät -näyttelyssä on esillä taidesäätiön perustajalle, vuorineuvos Gösta Serlachiukselle tärkeiden taiteilijoiden teoksia.

Kartanon yläkerrassa on esillä perinteisen taidenäyttelyn rajoja ylittävä näyttely Malli ja hullu kuvailija, joka esittelee suomalaista kultakauden taidetta ja modernismia taidehistorian aikajanaa seuraten.

Tällä kertaa suunvuoron saavat teosten mallit: Ekolan isäntä Eerikki tai Pariisin taidekoulussa poseeraava alastonmalli. Riikka Ala-Harjan tekstien kautta pääsemme eläytymään aikakauteen ja maalausten kuvitteelliseen tekohetkeen. Näyttelyn kuraattorina on toiminut Laura Kuurne, sen visuaalisen ilmeen on luonut Serlachius-museoiden näyttelypäällikkö Tarja Väätänen.


Keskiviikko 12. Maaliskuuta 2014

SuperPop! ja MuNA, Ahtila ja Sakkinen paaluttavat Serlachius-museoiden uutta linjaa

Serlachius-museot ottaa uuden paviljongin myötä uuden suunnan myös näyttelytoiminnassaan. Museoissa voi nähdä kesästä 2014 lähtien entistä enemmän nyky- ja aikalaistaidetta sekä erilaisia teemanäyttelyjä. Ensi kesän nimiä Mäntässä ovat muun muassa Eija-Liisa Ahtila, Riiko Sakkinen, Andy Warhol ja Roy Lichtenstein.
 

Kesäkuun 14. päivänä yleisölle avattavassa taidemuseo Göstan paviljongissa on esillä kolme eri näyttelyä. Vanhan kartanon puolella esitellään tuttuun tapaan Suomen kultakauden taidetta säätiön omista kokoelmista. Serlachius-museoiden näyttelyohjelma julkaistiin keskiviikkona 12. maaliskuuta Helsingissä

Paviljongin suurimpaan näyttelytilaan kuraattori Timo Valjakka kokoaa pop-taidetta laajasti käsittelevän teemanäyttelyn SuperPop! Pop-taiteen klassikot Andy Warholilta, Roy Lichtensteinilta ja James Rosenquistiltä saavat rinnalleen tuon ajan suomalaisten pop-taiteilijoiden teoksia sekä nykytaidetta. Näyttelyyn tulee noin 130 teosta 23 taiteilijalta.

Taiteilija Riiko Sakkinen luo paviljonkiin kuvitteellisen museon, Museum of No Artin. Jotain kuitenkin puuttuu: tässä museossa ei ole lainkaan taidetta. Hieno näyttelykatalogi esittelee kyllä MuNA:n fiktiivisen johtokunnan, kuraattorin, sponsorit ja museokaupan tuotteita.

MuNA:lla on oma logo, Facebook-fanisivu, Twitter-tili ja näyttäviä julisteita. Niiden lisäksi taidetta ei löydy mistään. – MuNA on dystooppinen museo, jossa taiteella ei ole merkitystä. MuNA:ssa tärkeintä ovat raha, valta, brändi ja kävijämäärät, Sakkinen kertoo.

Syntiä ja draaman ekologiaa

Eija-Liisa Ahtila valmistaa Göstan paviljonkiin nelikanavaisen liikkuvan kuvan installaation ekologisesta tarinankertomisesta ja pyrkimyksestä dialogiin toisten elollisten organismien kanssa. Ihmisroolissa nähdään näyttelijä Kati Outinen. Tutkimuksia Draaman Ekologiasta 1 -installaatio on noin 28 minuutin mittainen.

Ahtila on Suomen tämän hetken kiistatta tunnetuin nykytaiteilija maailmalla. Hänen taiteestaan julkaistaan näyttelyn yhteydessä ensimmäinen suomenkielinen monografia. Kirjan on kirjoittanut Serlachius-museoiden johtaja Pauli Sivonen ja sen kustantaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Myöhemmin syksyllä paviljongissa avataan taidekriitikko Veikko Halmetojan kuratoima Synti-näyttely. Hän lähestyy teemaa seitsemän kuolemansynnin ja seitsemän uuden synnin kautta.  

– Me teemme syntiä. Me syömme tehotuotettua lihaa, ostamme lapsityöläisten ompelemia vaatteita ja lennämme etelään. Osa meistä sortuu nationalismiin ja harva meistä yrittää vapauttaa mielipidevankeja, hän avaa näyttelyään.

Syksyllä käynnistyy myös projekti, joka tuottaa Göstan paviljongin tiloihin 2014 ja 2015 kaksi tärkeää valokuvanäyttelyä. Ville Lenkkeri avaa oman näyttelynsä ja kutsuu samalla Serlachius-residenssiin työskentelemään kymmenen suomalaista ja ulkomaalaista valokuvataiteilijaa, joiden töistä hän kuratoi kesäksi 2015 isomman näyttelyn.

Serlachius-museot palaa juurilleen

Uuden museorakennuksen ja näyttelyidensä myötä Serlachius-museot palaa tosiasiassa juurilleen. Taidesäätiön vuonna 1933 perustanut vuorineuvos Gösta Serlachius keräsi omana aikanaan nykytaidetta ja hankki teoksia sen ajan avantgardistisilta tekijöiltä.

– Kultakausi, modernismi ja suuret mestarit kiinnostavat meitä toki jatkossakin, mutta haluamme tulla mukaan tämän ajan taidekentälle, esitellä ja kerätä taidetta, joka herättää keskustelua ja kommentoi oman aikamme maailmaa, Pauli Sivonen korostaa.

Sivosen mukaan Serlachius-museoiden on turha yrittää tehdä samoja asioita, mitä tehdään isoissa kaupungeissa. – Haluammekin tuoda Suomen taide-elämään uuden, omanlaisemme äänen, pelata omaa peliämme. Olemme nykytaiteen kentällä uusi toimija, ja tämä ulkopuolisuus kannattaa hyödyntää.

Serlachius-museot haluaa jatkossa tehdä nykytaiteilijoiden, kuraattoreiden ja tutkijoiden kanssa syvempiä ja pitkäkestoisempia yhteistyöprojekteja. – Esimerkiksi teemanäyttelyitä tehdessämme haluamme kutsua taiteilijoita ja kuraattoreita Mänttään pohtimaan yhdessä eri alojen asiantuntijoiden kanssa näyttelyn teemoja, Sivonen pohtii.

Tuleva kesä tiivistää Serlachius-museoiden ja nykytaiteen suurimman vuosittaisen katselmuksen Mäntän kuvataideviikkojen yhteistyötä. Haku yhteiseen taiteilijaresidenssiin Mäntässä on parhaillaan käynnissä. Lisäksi Kuvataideviikot tuo taidetta Serlachius-museo Göstan vieressä sijaitsevaan Taavetinsaareen.

Mänttä on kesällä 2014 taidekeskus, jossa yksi päivä ei enää riitä kaiken katsomiseen.