Serlachius museot

Käykää rohkeasti
pidemmälle

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Serlachius-museot ovat avoinna kesäaikaan 1.6.–31.8. ma-su klo 10–18.

Sulje

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Avoinna:
kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18
talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18

Käykää rohkeasti
pidemmälle

Keskiviikko 12. Marraskuuta 2014

Göstan paviljonki voitti Vuoden projekti -kilpailun

Göstan paviljonki on vienyt voiton Projektiyhdistyksen Vuoden projekti -kilpailussa. Palkinto jaettiin Projektipäivillä Espoon Dipolissa tiistaina 11. marraskuuta. Palkinto myönnettiin projektin rakennuttajakonsultti Ramboll CM Oy:lle.

Tuomariston perusteluissa todetaan, että Ramboll CM Oy onnistui erinomaisesti rakennuttajakonsulttina. Työskentely osittain kansainvälisessä suunnitteluryhmässä opetti projektin tekijöille ennen kaikkea menettely- ja toimintatapoja. Projektissa opittiin myös, kuinka vaativan kohteen rakentamisessa voidaan perinteisellä jaetulla urakalla, hieman sopimusrajoja rikkomalla tehdä yhteistyötä ja saavuttaa lopputulos ilman ristiriitoja.

Voittajan valitsi tuomaristo, johon kuuluivat Projektiyhdistyksen kunniajäsen Veikko Välilä, Työ- ja elinkeinoministeriön strategiajohtaja Antti Joensuu, Ohjelmistoyrittäjät ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha,  Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry:n toimitusjohtaja Matti Mannonen, Rakennusteollisuus RT ry:n aluepäällikkö Hannu J. Mäkinen ja Projektiyhdistys ry:n toimitusjohtaja Timo Saros.

Tuomaristo arvioi muuan muussa projektin haasteellisuutta innovatiivisuuden ja sidosryhmien yhteistyön kannalta sekä sisällön laadullista, ajallista ja taloudellista onnistumista.

– Göstan paviljongissa arvostimme erityisesti projektin erinomaista onnistumista tavoitteiden, aikataulun ja kustannusten osalta. Luova muutos- ja ristiriitatilanteiden johtaminen vaikutti myös valintaan, tuomaristo perusteli yksimielistä päätöstään.


Tiistai 21. Lokakuuta 2014

Serlachius-museoissa huippunäyttelyitä 2015

Maailman tunnetuimpiin nykytaiteilijoihin kuuluva Anselm Kiefer sekä Korine ja Max E. Ammannin keräämä outsider-taiteen kokoelma jatkavat Serlachius-museoiden vahvaa näyttelylinjaa vuonna 2015. Sitä täydentävät pohjoista uusrokokoota esittelevä Markiisitar ja paroni sekä nimekkäiden valokuvaajien Mänttä-aiheinen näyttely Kaukainen kosketus.
 

Serlachius-museot esittelee vuoden 2015 päänäyttelyssään laajasti saksalaisen Anselm Kieferin tuotantoa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Kieferin tuotantoon voi tutustua Suomessa näin laajasti. 3.10.2015 avattavassa näyttelyssä on esillä noin kolmekymmentä Kieferin monumentaaliteosta saksalaisesta Grothe-kokoelmasta.

Anselm Kiefer on teoksissaan luonut omanlaisensa maailman, jossa hyödynnetään metaforia, allegorioita ja monitasoisia viittauksia historiaan, kirjallisuuteen ja filosofiaan. Kiefer työskentelee sekä maalausten, veistosten että installaatioiden parissa.

Kerääjänsä Hans Grothen mukaan nimetty kokoelma on laajin yksityinen Kiefer-kokoelma maailmassa. Siinä on Anselm Kieferin töitä 1980-luvulta näihin päiviin. Kokoelmaa on aiemmin esitelty Saksassa ja Espanjassa.

Outsider-taidetta Ammannin kokoelmasta

Kesällä 2015 Serlachius-museo Göstassa nähdään yksi maailman tärkeimmistä
outsider-taiteen kokoelmista. Euroopassa ahkerasti kiertäneen Korine ja Max E. Ammannin kokoelman tärkeimpiä teoksia esitellään Toisten taidetta -nimisessä näyttelyssä.

Outsider-taiteesta käytetään eri puolilla maailmaa monia nimiä. Suomessa puhutaan yleensä ITE-taiteesta. Tekijät ovat itseoppineita, taidemaailman instituutioiden ulkopuolella työskenteleviä ihmisiä. Korine ja Max E. Ammann ovat keränneet outsider-taidetta lähes 20 vuotta. Kokoelmassa on nykyisin 5 000 teosta 500 taiteilijalta. Mukana on teoksia myös suomalaisilta ITE-taiteilijoilta.  

Toisten taidetta -näyttely on nähty aiemmin Sveitsin Thurgaussa, Saksan Erfurtissa sekä Ranskan Lillessä ja Sables d’Olonnessa. Sen on kuratoinut Thurgaun taidemuseon johtaja Markus Landert. Serlachius-museo Göstassa se on esillä 16.5.–13.9.2015.

Näyttelyn yhteydessä Serlachius-museot järjestää yhdessä Maaseudun Sivistysliiton kanssa kansainvälisen outsider-taidetta käsittelevän seminaarin Mäntässä. Maaseudun Sivistysliitto tuo samaan aikaan Serlachius-residenssiin työskentelemään ryhmän suomalaisia ITE-taiteilijoita.

Kaukainen kosketus kuvaa Mänttää

Syyskuun lopussa 2014 joukko suomalaisia ja ulkomaisia valokuvataiteilijoita työskenteli Mäntässä noin kymmenen päivän ajan. Kukin taiteilija toteutti omakohtaisen projektin, jossa he työskentelytapojensa, taustojensa ja näkemystensä kautta heijastivat kohtaamistaan kaupungin kanssa.

Mäntästä lähtöisin oleva valokuvataiteilija Ville Lenkkeri kokoaa heidän töistään ensi kesäksi Göstan paviljonkiin näyttelyn Kaukainen kosketus - Touching from a Distance, joka on esillä 13.6.–13.9.2015.

Näyttelyn taiteilijat ovat Roger Ballen, Elina Brotherus, Petros Efstathiadis, Aino Kannisto, Trish Morrissey, Esko Männikkö, Pekka Niittyvirta, Inta Ruka ja Pekka Turunen.

Kaukaisen kosketuksen kanssa yhtä aikaa esillä on Antero Toikan näyttely Visio 2015, joka tuo paviljonkiin ja kartanon puutarhaan hänelle tyypillisiä suuria teräsveistoksia. Ne visioivat museota taiteen kehtona ja kotina.

Uusrokokoota Pohjolan näkökulmasta

Uusrokokoon kepeys ja runsaus täyttävät Göstan paviljongin 24. tammikuuta avattavassa Markiisitar ja paroni – Pohjoinen uusrokokoo -näyttelyssä. Näyttelyn kuraattorina toimii Suomessa asuva ranskalainen taidehistorioitsija Laura Gutman.

Gutman on erikoistunut 1800-luvun taiteeseen. Hänen luomansa näyttely kertoo, miten 1700-luvun rokokoo palasi muotiin sata vuotta myöhemmin, kun teollisuudesta rikastunut uusi yläluokka omaksui rokokoon kauneusihanteet ja elämäntyylin. Samalla visuaalisesti runsas näyttely osoittaa, miten rokokoo heijastuu nykytaiteeseenkin.

Muinais-Mänttä kirjoittaa historian uusiksi

Serlachius-museo Gustafissa tehdään helmikuussa 2015 huikea irtiotto nykyiseen historiantutkimukseen: maailman sivilisaatio onkin Mäntästä peräisin! Tieto on paljastunut vähitellen huolellisten arkeologisten ja historiallisten tutkimusten myötä. Muinais-Mänttä -näyttelyssä tarkoin varjeltu salaisuus kerrotaan ensimmäisen kerran julkisesti. Totta vai tarua? Se selviää 21.2.2015 päivänä avattavassa näyttelyssä.
 


Perjantai 10. Lokakuuta 2014

Kuolemansynnit päivittyvät nykyaikaan Serlachius-museoiden Synti-näyttelyssä

Serlachius-museoiden Synti-näyttelyssä seitsemän vanhaa kuolemansyntiä saa rinnalleen seitsemän nykyhetken syntiä. Näyttely avataan yleisölle 11. lokakuuta taidemuseo Göstassa.

Seitsemän kuolemansyntiä: ylpeys, kateus, viha, laiskuus, ahneus, ylensyönti ja himo antavat uusia tulkintoja Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmista valituille seitsemälle teokselle. Valinnat on tehnyt näyttelyn kuraattori Veikko Halmetoja, joka haluaa näyttää teokset uudesta näkökulmasta.

Eniten tunteita on jo nyt herättänyt Albert Edelfeltin Porilaisten marssi (1892), jonka Halmetoja on valinnut kuvaamaan ahneutta. Yksi taidesäätiön kokoelman tunnetuimmista teoksista saa näin aivan uuden näkökulman ja tulkinnan.

– Mikä on sen ahneempaa kuin lähettää nuoret miehet, melkein lapset kuolemaan jonkun ja joidenkin vallanhimon tähden, hän perustelee.

Himoa näyttelyssä kuvaa Magnus Enckellin luonnos teokseen Mies ja joutsen (1917-1918). Teos on tiettävästi ensimmäisen kerran esillä yleisölle. Enckellin teosten homoeroottisuus on noussut taidehistoriallisen tutkimuksen kohteeksi vasta 2000-luvulla. Halmetojan tulkinta tuo teokseen mukaan vihan ja väkivallan. Samalla himon perisyntiin saadaan vielä yksi uusi taso.

Voiko yksinäisyys olla synti?

Veikko Halmetoja on nimennyt näyttelyyn seitsemän uuttaa syntiä. Ne ovat yksinäisyys, ympäristötuho, vapauden riisto, eläinrääkkäys, köyhyys, nationalismi ja lapsuuden loppu. Kuraattori myöntää, että yhteen tai kahteen sanaan tiivistetyt synnit voivat ensin hämmentää kävijää.

– Yksinäiset ja köyhät eivät syyllisty syntiin, mutta me kaikki syyllistymme, kun suljemme jonkun yhteisön ulkopuolelle tai annamme taloudellisen eriarvoistumisen jatkua, kuraattori kertoo.

Dzamil Kamanger koki vapauden riiston omakohtaisesti viettämällä aiheetta kymmenen vuotta iranilaisessa vankilassa. Nyt Suomen kansalaisena hän on kirjonut vankilasta mukaan ottamaansa lakanaan vankilassa otetun valokuvan. Samalla hän kertoo kirjoneensa itsestään pois vihan ja katkeruuden, jonka vankeus aiheutti.

Tällä hetkellä nuoren maalaustaiteen kärkinimiin kuuluva Reima Nevalainen on mukana näyttelyssä viiden uuden, ennennäkemättömän maalauksen sarjalla. Hän käsittelee viitteellisesti eläinrääkkäystä ja viittaa eläinuhriteemaan.

Nationalismin aiheuttamat sodat ja kansanmurhat nostivat nationalismin Halmetojan uusien syntien joukkoon. Suurista omakuvistaan tunnettu Stiina Saaristo on tehnyt näyttelyyn suuren eläinaiheisen piirroksen. – Se on kuin palanen synkkää satua, jossa eri eläinlajit sortavat toisiaan.

Muut näyttelyn nykytaiteilijat ovat Satu Jaatinen, Janne Laine, Riku Riippa ja Kirsti Tuokko.

Synti-näyttely on avoinna 11.10.2014–24.5.2015 Serlachius-museo Göstassa.
 


Perjantai 3. Lokakuuta 2014

Serlachius-museo Göstan paviljonki kilpailee Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnosta

Serlachius-museo Göstan paviljonki on valittu ehdolle Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saajaksi. Ehdokkaita on kaikkiaan neljä. Voittajan valitsee taloustieteen professori Sixten Korkman marraskuussa järjestettävässä tilaisuudessa. Palkinto jaetaan nyt ensimmäisen kerran.

Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon myöntää Suomen Arkkitehtiliitto SAFA. Palkinnon myöntämisen tavoitteena on tuoda laadukas kotimainen arkkitehtuuri suuren yleisön tietoisuuteen ja korostaa sen merkitystä arjen hyvinvoinnille.

Göstan paviljongin lisäksi Arkkitehtuurin Finlandiasta kilvoittelee Helsingin yliopiston pääkirjasto Kaisa-talo, Puolan juutalaisen historian museo Varsovassa sekä Seinäjoen pääkirjasto Apila.

Palkinto voidaan myöntää joko suomalaisen tai ulkomaisen arkkitehdin tai toimiston Suomeen suunnittelemasta työstä tai suomalaisen arkkitehdin ulkomaille suunnittelemasta työstä.

Göstan paviljongin on suunnitellut barcelonalainen arkkitehtitoimisto MX_SI. Se valittiin voittajaksi vuonna 2010-2011 järjestetyn kansainvälisen arkkitehtikilpailun perusteella. Rakennuksen ovat suunnitelleet Héctor Mendoza, Mara Partida ja Boris Bezan. Sen jatkosuunnittelussa oli mukana suomalainen Arkkitehtitoimisto Huttunen-Lipasti-Pakkanen.

Paviljongin rakennustyöt aloitettiin syksyllä 2012 ja rakennus valmistui kesäkuussa 2014. Serlachius-museoissa on vieraillut tänä vuonna yhteensä lähes 80 000 kävijää.
 


Perjantai 19. Syyskuuta 2014

Ville Lenkkerin valokuvia Serlachius-museo Göstassa

Valokuvataiteilija Ville Lenkkerin näyttely Kivettynyt metsä avataan yleisölle 20. syyskuuta Serlachius-museo Göstassa Mäntässä. Valokuvissa kohtaavat kotikaupunki Mäntän nykyisyys ja menneisyys, todellisuus ja mielikuvat.

Ville Lenkkeri on kuvannut kotikaupunkiaan vierailujensa yhteydessä viimeisen viiden vuoden aikana. Hän kasvoi ja kävi koulunsa Mäntässä. Opinnot ja työ veivät kuitenkin lukion jälkeen maailmalle.

Paluu kotikaupunkiin on Lenkkerille paluuta lapsuusmaisemiin ja -muistoihin. Kaupunki näyttää kuvaajan silmin edelleen kovin samalta kuin lapsuudessa. Silti se ei ole koskaan entisensä. – Tarvitaan ilmeisesti 20 vuotta, että asiat alkavat näyttää uudessa valossa mielenkiintoisilta, kuvaaja arvelee.

Lenkkerin valokuvissa mielikuvat ja todellisuus yhdistyvät. Kotikaupunki herättää hänessä ristiriitaisia tunteita. Hän tietää kaupungin sykkivän elinvoimaa ja hamuavan kohti muutosta. Silti hänen kuvissaan aika pysähtyy ja tehtaan piippu edustaa muuttumattomuutta. – Mielikuvani pysähtyneisyydestä ovat kuin jostain toisaalta. Taidan muistaa väärin.

Lavastettuja mielikuvia

Lenkkeri sanoo työskennelleensä Kivettynyt metsä -kuvien kanssa toisin kuin yleensä. Käytössä on sama laajaformaattikamera, jolla hän tavallisestikin kuvaa. Mänttä-kuvissaan hän on kuitenkin järjestänyt ja lavastanut aiheitaan tavalla, joka poikkeaa aiemmasta.

Vaikka hän valmistelee kuvaustapahtuman etukäteen, tulos on harvoin juuri se, mitä hän on etukäteen ajatellut. Kuville on tyypillistä tietty asetelmallisuus ja melankolisuus: jokin päättyy, mieli on apea tai seinän maali rapistuu.

– Näen tuon yleissävyn parhaiten vastaavan Mänttää kohtaan tuntemiani ristiriitaisia emootioita, hän tunnustaa mutta katsoo epätäydellisyyttä hellämielisesti ja näkee sen toivorikkaana uuden alkuna.

Kivettynyt metsä -näyttely on avoinna yleisölle Göstan paviljongissa 20.9.2014 – 4.1.2015.