Serlachius museot

Käykää rohkeasti
pidemmälle

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Serlachius-museot ovat avoinna talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18.

Sulje

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Avoinna:
talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18
kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18

Käykää rohkeasti
pidemmälle

Perjantai 13. Joulukuuta 2013

Apteekkarin kauppahuone avautui Gustaf-museossa

Serlachius-museo Gustafissa Mäntässä avatattiin lauantaina 14. joulukuuta erityisesti lapsille ja nuorille suunnattu toiminnallinen näyttely Apteekkarin kauppahuone, jossa vanhan ajan kaupankäynti tulee tutuksi tekemällä ja tutkimalla.

Apteekkarin kauppahuone liittyy väljästi Gustaf-museon viime kesänä avattuun Paperiperkele-näyttelyyn. Mäntän ensimmäinen patruuna Gustaf Adolf Serlachius toimi apteekkarina Tampereella ennen kuin päätti vuonna 1868 vaihtaa alaa ja perustaa Mänttään puuhiomon.

Vanhan ajan apteekki oli kauppahuone, jossa myytiin rohdosten lisäksi tavaraa konserttilipuista kananpoikiin. Gustaf-museoon onkin rakennettu vanhan kauppahuoneen vahvoja tunnelmia välittävä oppimisympäristö. Tehtäväpisteissä kävijät tunnistavat yrttejä, kirjoittavat reseptejä ja punnitsevat salmiakkia. Kaupankäyntiin saadaan tuntumaa roolileikkien, vanhan kassakoneen ja kirjeenvaihdon parissa.

Apteekkarin kauppahuoneessa on otettu huomioon eri-ikäiset kävijät. Vanhemmilla kävijöillä hyväkin kielitaito voi joutua koetukselle kansainvälisten liikekirjeiden parissa. Toisaalta kauppahuoneessa riittää tekemistä, vaikka ei osaisi vielä lukea ja kirjoittaa.

– Esimerkiksi rohdoksiin tai lääkkeisiin liittyvien tehtävien ratkaiseminen onnistuu rakentamalla palapeli oikein. Reseptin tai asiakirjan voi kirjoittaa hienolla käsialalla tai varustaa pelkällä leimalla, ja pillereiden määrää voi arvioida, vaikka ei osaisi vielä laskea, vastaava museolehtori Päivi Nieppola kertoo.

Kauppahuoneen tehtäviä voidaan ratkoa ohjatusti, mutta vierailu onnistuu hyvin myös omatoimisesti. Näyttelyn tehtäviä voi ratkaista sähköisesti älypuhelimen tai tablettitietokoneen avulla. Toisaalta näyttelyssä voi poiketa vain aistimassa ja haistelemassa vanhan, hämyisen kauppahuoneen tunnelmaa.


Keskiviikko 4. Joulukuuta 2013

Serlachius-museo Göstan laajennus voitti merkittävän arkkitehtuuripalkinnon Espanjassa

Espanjalaisen MX_SI architectural studion suunnitelma Serlachius-museo Göstan laajennukseksi on voittanut merkittävän arkkitehtuuripalkinnon Espanjassa. Palkinnon luovutti tiistaina 3. joulukuuta Madridissa Espanjan kruununprinssi Felipe. Sen vastaanottivat suunnitelman laatineet arkkitehdit Boris Bezan, Mara Partida ja Héctor Mendoza.

Spanish International Architecture Prize jaettiin nyt ensimmäisen kerran. Kilpailuun osallistui yhteensä 99 espanjalaista arkkitehtiä tai arkkitehtitoimistoa, joilla on parhaillaan käynnissä tai vastikään valmistunut merkittäviä projekteja ulkomailla.

Kilpailussa oli viisi kategoriaa, joista MX_SI:n suunnitelma voitti kansainvälisten arkkitehtuurikilpailujen kategorian. Palkinnon tavoitteena on tehdä tunnetuksi espanjalaista arkkitehtuuria ja vahvistaa sen brändiä kansainvälisesti.

– Kilpailulla on suuri symbolinen merkitys Espanjassa. Sen avulla pyritään vastaamaan arkkitehtuurin vaikeaan nykytilanteeseen, joka on seurausta Espanjan rakennusteollisuuden viime vuosien taloudellisesta ahdingosta, arkkitehti Héctor Mendoza kertoo.

Tuomaristo korosti arviossaan Serlachius-museo Göstan laajennusosan suunnitelman hienovaraista sopeutumista ympäristöönsä sekä perinteistä rakennusmateriaalia, puuta. Arviossa kiinnitettiin myös huomiota MX_SI:n voittaman arkkitehtikilpailun suureen osallistujamäärään. 2010-2011 järjestettyyn suunnittelukilpailuun saatiin peräti 579 kilpailuehdotusta.

MX_SI:n arkkitehdit ovat innoissaan saamastaan palkinnosta. He kertovat saaneensa aiemminkin palkintoja, mutta eivät koskaan näin merkittävää.

– Tämä merkitsee sitä, että työtämme arvostetaan ja se sijoitetaan korkealle espanjalaisen ja kansainvälisen arkkitehtuurin kentällä. Henkilökohtaisesti palkinto antaa meille valtavasti energiaa. Se tarkoittaa, että meidän on määrä jatkaa huolellista ja omistautunutta työtä valitsemallamme linjalla, Héctor Mendoza kertoo.

Boris Bezan, Héctor Mendoza ja Mara Partida iloitsevat saamastaan arkkitehtuuripalkinnosta.
 


Torstai 21. Marraskuuta 2013

Wilhelm von Schwerinin kuolema Serlachius-museoiden kokoelmiin

Helene Schjerfbeckin maalaus Wilhelm von Schwerinin kuolema on siirtynyt Serlachius-museoiden omistukseen. Gösta Serlachiuksen taidesäätiö osti teoksen Sotheby´s-huutokauppakamarista 20. marraskuuta. Myyntihinta oli 122 500 puntaa eli vajaat 147 000 euroa.

Wilhelm von Schwerinin kuolema on toisinto Helene Schjerfbeckin vuonna 1886 maalaamasta teoksesta. 1920-luvulla Schjerfbeck maalasi ystävänsä ja tukijansa, taidekauppias Gösta Stenmanin kannustamana uustulkintoja monista varhaisista maalauksistaan. Wilhelm von Schwerinin kuolema on yksi näistä. Aiheesta tunnetaan vuonna 1879 maalattu versio sekä 1886 valmistunut maalaus, joka on nykyisin Turun taidemuseon omistuksessa.

Serlachius-museoiden johtajan Pauli Sivosen mielestä teos on maamme taidehistorian ja Schjerfbeckin tuotannon kannalta erittäin kiinnostava. – 1920-luvun Schjerfbeck tutkii siinä itse omaa 1880-luvun tuotantoaan retrospektiivisellä mutta samalla tuoreen modernistisella katseella, omaa kehitystään taiteilijana pohtien, hän luonnehtii.

Pauli Sivosen mukaan on mahdollista, että teos nähdään jo ensi kesänä, kun uusi Serlachius-museo Gösta avataan Mäntässä.  – Meidän on tietysti tehtävä aika lailla jatkotutkimusta esimerkiksi teoksen kunnon suhteen, mutta ilman muuta toivomme, että saisimme teoksen esille, hän kertoo.

Hieno täydennys kokoelmaan

Serlachius-museoiden kokoelmapäällikön Kirsi Eskelisen mukaan Wilhelm von Schwerinin kuolema on hieno esimerkki Schjerfbeckin modernismista. – Se täydentää upeasti taidesäätiön kokoelmissa olevaa Schjerfbeckin 1920-luvun tuotantoa ja tuo esiin hänen kiinnostuksensa historiallisiin aiheisiin uransa alkuvaiheessa, hän kertoo.

Taidesäätiöllä on Schjerfbeckiltä useita 1920-luvun modernismia edustavia teoksia, muun muassa Punaposkinen tyttö (1927), Varjo muurilla (n. 1928), Mustatukkaisen naisen pää (n. 1928) ja Autoilija (1929).

Helene Schjerfbeck, Wilhelm von Schwerinin kuolema, öljy kankaalle, 1927, Gösta Serlachiuksen
taidesäätiö.
 


Torstai 31. Lokakuuta 2013

Göstan pienoismalli mukana puuarkkitehtuurinäyttelyssä Etelä-Koreassa

Serlachius-museo Göstan laajennusosaa kuvaava pienoismalli on mukana laajassa Nordic Passion -näyttelyssä, joka esittelee pohjoismaista arkkitehtuuria ja designiä Soulissa Etelä-Koreassa. Näyttely avattiin 22. lokakuuta ja se on esillä 16. helmikuuta asti.

Göstan pienoismalli on Materials, Methods, Metaphors: Experimental Wooden Architecture from Finland -näyttelyssä, joka järjestetään Seoul Museum of Art´ssa (SeMA) Näyttelyn on toteuttanut Aalto-yliopisto ja se esittelee 22 esimerkkikohdetta kokeellisesta puuarkkitehtuurista Suomessa. Näyttelyssä on mukana sekä uusia opiskelijatöitä että arkkitehtuurikohteita eri vuosikymmeniltä.

Pohjoinen kirvesmiesperinne saa näyttelyssä rinnalleen uusia muotoja. Uudet tekniikat, materiaalit ja muodot jatkavat menneiden vuosisatojen kuluessa kokeilun ja toiston kautta syntynyttä toimintatapaa.

Näyttelyn ovat kuratoineet, suunnitelleet ja toteuttaneet Philip Tidwell ja Pekka Heikkinen Aalto-yliopistosta yhteistyössä Anastasiia Ieremenokin kanssa. Suomen Arkkitehtuurimuseo on toimittanut näyttelyyn materiaalia ja osallistunut kohdevalintaan yhdessä Aalto-yliopiston Puustudion kanssa.

Serlachius-museon laajennuksen lisäksi näyttelyssä esitellään muun muassa Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli (2005), Helsingin Jätkäsaareen nouseva Wood City (2015), Helsingin keskustakirjasto (2016) sekä useita Aalto-yliopiston Wood Programissa tehtyjä suunnitelmia.

Voittotyö kunnioittaa suomalaista puuta

Serlachius-museo Göstan laajennusosasta järjestettiin kansainvälinen arkkitehtikilpailu vuosina 2010-2011. Kilpailuun saatiin yhteensä 579 ehdotusta 42 maasta. Voiton vei barcelonalaisen MX_SI architectural studion ehdotus Parallels. Sen pohjalta museorakennuksen jatkosuunnittelusta on vastannut suomalainen yhteistyökumppani Huttunen-Lipasti-Pakkanen Arkkitehdit.

Rakennuksen erikoisuutena on noin sata kantavaa liimapuukehää, jotka antavat rakennukselle sen arkkitehtonisen ilmeen. Voittotyön suunnitellut arkkitehtikolmikko Boris Bezan, Héctor Mendoza ja Mara Partida halusivat kunnioittaa suunnitelmallaan suomalaista puuta ja metsäteollisuuteen vahvasti liittyvää Serlachiuksen sukua.

Museolaajennuksen rakennustyöt ovat parhaillaan käynnissä, ja uusi taidemuseo Gösta avataan kesäkuussa 2014.


Maanantai 21. Lokakuuta 2013

Serlachius-museoilta verkkojulkaisu vanhoista kartoista

Serlachius-museoiden uusi verkkojulkaisu tarjoaa historiasta kiinnostuneille mahdollisuuden tutustua suomalaisen paperiteollisuuspaikkakunnan, Mäntän vanhoihin karttoihin, suunnitelmiin ja ilmakuviin vaikka omalta kotitietokoneelta.

Mänttä historiallisissa kartoissa -verkkojulkaisu sisältää 202 karttaa ja kuvaa. Karttojen ja kaavasuunnitelmien lisäksi mukana on runsaasti ilmavalokuvia Mäntästä. Ensimmäiset valokuvat on otettu 1920-luvulla, tuoreimmat ovat vuodelta 2010.

Idea verkkojulkaisuun tuli Mäntän entiseltä kaupungingeodeetilta, diplomi-insinööri Markku Pohjalta. Hän ryhtyi eläkkeelle jäätyään tutkimaan Mäntän paikannimien historiaa. Samassa yhteydessä tutuiksi tulivat niin vanhat kartat kuin arkistotkin. Tutkimustaan varten hän otti yhteyttä Serlachius-museoihin, joissa säilytetään G.A. Serlachius Osakeyhtiön vanhaa arkistoaineistoa.

– Karttajulkaisu eteni vauhdilla, ja erityisen tärkeäksi tämän projektin tekee yhteistyö museon ja ympäröivän yhteisön välillä. Idea julkaisusta tuli museon ulkopuolelta ja se toteutettiin tiiviissä yhteistyössä Markku Pohjan kanssa, Leena Leiman korostaa.

Serlachius-museoilla on käytössään tietokanta, jonka avulla aineisto oli mahdollista julkaista.  Museoiden kokoelmia on saatettu sähköiseen muotoon ja tallennettu tietojärjestelmään yli kymmenen vuoden ajan. Lähes kaikki museon arkistotietokannat onkin muutettu selainpohjaisiksi. Näin tutkijat pääsevät tutustumaan aineistoihin tilaamalla käyttäjätunnuksen arkistopalvelun kautta. Yhteistyössä  teknisenä asiantuntijana on ollut Oy Communication Pro Ab.

Markku Pohjan mukaan Mäntän vanhat kartat ja kaavasuunnitelmat kertovat 1650-luvulta alkaen kiinnostavaa historiaa, joka on monilta osin päässyt lähes unohduksiin.

– Esimerkiksi Mäntän koskikannaksesta vuodesta 1787 lähtien laaditut kartat kertovat, että 1820-luvulle saakka Keurusselkä purkautui alapuoliseen vesistöön peräti kolmen kosken kautta. 1820-luvulla keskimmäistä koskea perattiin voimakkaasti Keurusselän tulvien vähentämiseksi. Samalla kaksi reunimmaista uomaa kuivui, hän kertoo.

Karttalähteet: Kansallisarkisto, Maanmittauslaitoksen arkistokeskus, Serlachius-museoiden piirustusarkisto sekä Mänttä-Vilppulan kaupungin arkisto.


Verkkojulkaisuun voi tutustua osoitteessa http://kokoelmajulkaisut.serlachius.fi/piirustukset

(Kerttajulkaisun toimivuudessa on havaittu ongelmia Windowsin uusimman Internet Explorer 10 -nettiselaimen kanssa. Suosittelemme käyttämään tässä yhteydessä toista selainta kuten Firefox, Safari tai Google Chrome!)