Serlachius museot

Käykää rohkeasti
pidemmälle

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Serlachius-museot ovat avoinna talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18.

Sulje

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Avoinna:
talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18
kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18


Käykää rohkeasti
pidemmälle

Torstai 11. Joulukuuta 2014

Taidemuseo innoitti piparkakkutalojen tekijöitä

Taidemuseo Göstan rakennukset ja yksityiskohdat ovat saaneet makean muodon Koskelan yläkoulun yhdeksännen luokan oppilaiden tekemissä piparkakkutaloissa, jotka ovat parhaillaan esillä Göstan paviljongissa.

Kotitalouden valinnaiskursseilla syntyneet aiheet saatiin Joenniemen pihapiiristä, arkkitehtuurista ja yksityiskohdista. Museon oli kuitenkin määrä toimia vain innoittajana. Niinpä Taavetinsaareen vievän sillan ja paviljongin ikkunarivistön rinnalla seisoo esimerkiksi majakka ja tuulimylly.

Kotitalousopettaja Liisi-Maria Hursti antoi oppilailleen vapaat kädet toteuttaa haluamansa työt. Jokainen suunnitteli ja valmisti alusta lähtien itse oman aiheensa. NMuseon pedatilan pöydille kertyikin keskiviikkona kolmisenkymmentä erilaista piparkakkutaloa ja muuta aihetta.

– Ensin mittasimme ja piirsimme kaavat. Sitten kokosimme kartonkisen talon, että näimme, täsmäävätkö mitat. Vasta sen jälkeen aloimme tehdä varsinaisia piparkakkutaloja, Hanna Nisula kertoo.

Hän toteutti Valoboxi-nimisen talon, josta on helppo löytää paviljongin ulkoseinän muotoa ja rytmiä. Ikkunat syntyivät liivatelevyistä, ja sisälle hän asensi kaupasta hakemansa led-valot.

Joona Nurmi, Arttu Leppäaho, Hanna Nisula, Aadan Kefiyo Khalif ja Laura Kivimäki kertoivat, että vaikeinta projektissa oli talojen kokoaminen. Välillä paistetut osat eivät kestäneetkään kokoamista. Sulatetulla sokerilla ja opettajan neuvoilla kaikki saivat kuitenkin talonsa harjakorkeuteen.

Kaikkiaan taloprojektiin käytettiin noin kahdeksan tuntia. Halutessaan oppilaat saivat jäädä tekemään aiheitaan myös koulun jälkeen yhdessä opettajan kanssa. – Kaikkiaan tämä oli haastava mutta mielenkiintoinen projekti, jossa pääsi kokeilemaan omaa luovuuttaan, oppilaat myönsivät.

Piparkakkutaloihin voi käydä tutustumassa Göstan paviljongin pedatilassa 17. joulukuuta asti museon normaaleina aukioloaikoina.

 


Torstai 27. Marraskuuta 2014

Göstan paviljongille Puupalkinto 2014

Taidemuseo Göstan paviljonki on valittu vuoden 2014 Puupalkinnon saajaksi. Palkinto luovutettiin torstaina 27. marraskuuta järjestetyn Puupäivän yhteydessä Helsingissä.

Tuomariston mukaan Göstan paviljonki on arkkitehtuuriltaan korkeatasoinen ja paikan arvoja kunnioittava. Lisäksi sen sisätilat ovat vaikuttavat. Gösta on tuomariston mielestä valloittava esimerkki puun käytöstä julkisessa rakennuksessa. Museo on rakennuksena uusi käyttöalue puulle.

– Göstan puun käyttö on konstailematonta. Puurakenne on keskeinen osa rakennuksen sisä- ja ulkopuolen arkkitehtuuria ja se antaa rytmin koko rakennukselle. Puuarkkitehtuuri ei ole kuitenkaan päällekäyvää vaan tausta varsinaiselle tarkoitukselle eli näyttelytoiminnalle, tuomaristo toteaa.

Lisäksi tuomaristo kiittää puuosien ja paikallisen rakennustyön erinomaista laatua.

Puupalkinto jaetaan vuosittain kannustuksena rakennukselle, sisustukselle tai rakenteelle, joka edustaa korkealaatuista, suomalaista puuarkkitehtuuria tai jossa puuta on käytetty rakennustekniikkaa edistävällä tavalla. Palkinto on jaettu vuodesta 1994 alkaen.

Puupalkinnon myöntää suomalaisen puun käyttöä rakentamisessa ja sisustamisessa  edistävä Puuinfo Oy, jonka omistavat suomalaiset metsäteollisuusyritykset ja edunvalvontajärjestöt.

Vuoden 2014 palkintolautakuntaan kuuluivat Suomen Metsäsäätiön toiminnanjohtaja Liisa Mäkijärvi, Rakennustietosäätiön yliasiamies, professori Matti Rautiola, Aalto yliopiston professori Pirjo Sanaksenaho ja Rakennuslehden päätoimittaja Veijo Käyhty. Tuomariston sihteerinä toimi Puuinfon toimitusjohtaja Mikko Viljakainen.


Perjantai 14. Marraskuuta 2014

Göstan paviljongille RIL-Palkinnon jaettu toinen sija

Göstan paviljonki on palkittu jaetulla toisella sijalla Suomen Rakennusinsinöörien Liiton RIL-Palkinto 2014 -kilpailussa. Tekesin pääjohtaja Pekka Soini julkisti voittajat 13. marraskuuta Helsingin säätytalolla järjestetyssä tilaisuudessa.

Joenniemen arvokkaaseen kartanomiljööseen rakennettu laajennusosa osoittaa, että puu soveltuu erinomaisesti modernin ja vaativan kulttuurirakennuksen materiaaliksi. Palkintoperusteluissaan Pekka Soini toteaakin, että rakennus tuo esimerkillään puurakentamista hyväksyttäväksi kaikkein korkeimman vaatimustason rakentamiseen.

Kilpailun voitti Kastellin monitoimitalo Oulussa. Elinkaarimallilla toteutettu tilahanke on monipuolinen oppimis-, harrastus- ja kulttuurikeskus, joka palvelee kaupungin asukkaita taaperosta täysi-ikäiseksi. Neljästä lohkosta koostuvassa rakennuksessa toimivat päiväkoti, peruskoulu, lukio, aikuislukio ja kirjasto. Lisäksi siinä sijaitsevat auditorio, neljä liikuntasalia ja tilat nuorisotoiminnalle.

Toisen sijan Göstan paviljongin kanssa jakoi E18 Koskenkylä – Kotka -moottoritie. E18-hankkeessa valtatie 7 rakennettiin moottoritieksi Koskenkylän ja Kotkan välillä. Kokonaan uutta moottoritietä rakennettiin 36 kilometriä, jonka lisäksi moottoriliikennetietä muutettiin moottoritieksi 17 kilometrin matkalla. Kokonaisuuteen kuului lisäksi 19 kilometriä kevyen liikenteen yhteyksiä ja 52 kilometriä muita liikennejärjestelyitä.

 


Keskiviikko 12. Marraskuuta 2014

Göstan paviljonki voitti Vuoden projekti -kilpailun

Göstan paviljonki on vienyt voiton Projektiyhdistyksen Vuoden projekti -kilpailussa. Palkinto jaettiin Projektipäivillä Espoon Dipolissa tiistaina 11. marraskuuta. Palkinto myönnettiin projektin rakennuttajakonsultti Ramboll CM Oy:lle.

Tuomariston perusteluissa todetaan, että Ramboll CM Oy onnistui erinomaisesti rakennuttajakonsulttina. Työskentely osittain kansainvälisessä suunnitteluryhmässä opetti projektin tekijöille ennen kaikkea menettely- ja toimintatapoja. Projektissa opittiin myös, kuinka vaativan kohteen rakentamisessa voidaan perinteisellä jaetulla urakalla, hieman sopimusrajoja rikkomalla tehdä yhteistyötä ja saavuttaa lopputulos ilman ristiriitoja.

Voittajan valitsi tuomaristo, johon kuuluivat Projektiyhdistyksen kunniajäsen Veikko Välilä, Työ- ja elinkeinoministeriön strategiajohtaja Antti Joensuu, Ohjelmistoyrittäjät ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha,  Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry:n toimitusjohtaja Matti Mannonen, Rakennusteollisuus RT ry:n aluepäällikkö Hannu J. Mäkinen ja Projektiyhdistys ry:n toimitusjohtaja Timo Saros.

Tuomaristo arvioi muuan muussa projektin haasteellisuutta innovatiivisuuden ja sidosryhmien yhteistyön kannalta sekä sisällön laadullista, ajallista ja taloudellista onnistumista.

– Göstan paviljongissa arvostimme erityisesti projektin erinomaista onnistumista tavoitteiden, aikataulun ja kustannusten osalta. Luova muutos- ja ristiriitatilanteiden johtaminen vaikutti myös valintaan, tuomaristo perusteli yksimielistä päätöstään.


Tiistai 21. Lokakuuta 2014

Serlachius-museoissa huippunäyttelyitä 2015

Maailman tunnetuimpiin nykytaiteilijoihin kuuluva Anselm Kiefer sekä Korine ja Max E. Ammannin keräämä outsider-taiteen kokoelma jatkavat Serlachius-museoiden vahvaa näyttelylinjaa vuonna 2015. Sitä täydentävät pohjoista uusrokokoota esittelevä Markiisitar ja paroni sekä nimekkäiden valokuvaajien Mänttä-aiheinen näyttely Kaukainen kosketus.
 

Serlachius-museot esittelee vuoden 2015 päänäyttelyssään laajasti saksalaisen Anselm Kieferin tuotantoa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Kieferin tuotantoon voi tutustua Suomessa näin laajasti. 3.10.2015 avattavassa näyttelyssä on esillä noin kolmekymmentä Kieferin monumentaaliteosta saksalaisesta Grothe-kokoelmasta.

Anselm Kiefer on teoksissaan luonut omanlaisensa maailman, jossa hyödynnetään metaforia, allegorioita ja monitasoisia viittauksia historiaan, kirjallisuuteen ja filosofiaan. Kiefer työskentelee sekä maalausten, veistosten että installaatioiden parissa.

Kerääjänsä Hans Grothen mukaan nimetty kokoelma on laajin yksityinen Kiefer-kokoelma maailmassa. Siinä on Anselm Kieferin töitä 1980-luvulta näihin päiviin. Kokoelmaa on aiemmin esitelty Saksassa ja Espanjassa.

Outsider-taidetta Ammannin kokoelmasta

Kesällä 2015 Serlachius-museo Göstassa nähdään yksi maailman tärkeimmistä
outsider-taiteen kokoelmista. Euroopassa ahkerasti kiertäneen Korine ja Max E. Ammannin kokoelman tärkeimpiä teoksia esitellään Toisten taidetta -nimisessä näyttelyssä.

Outsider-taiteesta käytetään eri puolilla maailmaa monia nimiä. Suomessa puhutaan yleensä ITE-taiteesta. Tekijät ovat itseoppineita, taidemaailman instituutioiden ulkopuolella työskenteleviä ihmisiä. Korine ja Max E. Ammann ovat keränneet outsider-taidetta lähes 20 vuotta. Kokoelmassa on nykyisin 5 000 teosta 500 taiteilijalta. Mukana on teoksia myös suomalaisilta ITE-taiteilijoilta.  

Toisten taidetta -näyttely on nähty aiemmin Sveitsin Thurgaussa, Saksan Erfurtissa sekä Ranskan Lillessä ja Sables d’Olonnessa. Sen on kuratoinut Thurgaun taidemuseon johtaja Markus Landert. Serlachius-museo Göstassa se on esillä 16.5.–13.9.2015.

Näyttelyn yhteydessä Serlachius-museot järjestää yhdessä Maaseudun Sivistysliiton kanssa kansainvälisen outsider-taidetta käsittelevän seminaarin Mäntässä. Maaseudun Sivistysliitto tuo samaan aikaan Serlachius-residenssiin työskentelemään ryhmän suomalaisia ITE-taiteilijoita.

Kaukainen kosketus kuvaa Mänttää

Syyskuun lopussa 2014 joukko suomalaisia ja ulkomaisia valokuvataiteilijoita työskenteli Mäntässä noin kymmenen päivän ajan. Kukin taiteilija toteutti omakohtaisen projektin, jossa he työskentelytapojensa, taustojensa ja näkemystensä kautta heijastivat kohtaamistaan kaupungin kanssa.

Mäntästä lähtöisin oleva valokuvataiteilija Ville Lenkkeri kokoaa heidän töistään ensi kesäksi Göstan paviljonkiin näyttelyn Kaukainen kosketus - Touching from a Distance, joka on esillä 13.6.–13.9.2015.

Näyttelyn taiteilijat ovat Roger Ballen, Elina Brotherus, Petros Efstathiadis, Aino Kannisto, Trish Morrissey, Esko Männikkö, Pekka Niittyvirta, Inta Ruka ja Pekka Turunen.

Kaukaisen kosketuksen kanssa yhtä aikaa esillä on Antero Toikan näyttely Visio 2015, joka tuo paviljonkiin ja kartanon puutarhaan hänelle tyypillisiä suuria teräsveistoksia. Ne visioivat museota taiteen kehtona ja kotina.

Uusrokokoota Pohjolan näkökulmasta

Uusrokokoon kepeys ja runsaus täyttävät Göstan paviljongin 24. tammikuuta avattavassa Markiisitar ja paroni – Pohjoinen uusrokokoo -näyttelyssä. Näyttelyn kuraattorina toimii Suomessa asuva ranskalainen taidehistorioitsija Laura Gutman.

Gutman on erikoistunut 1800-luvun taiteeseen. Hänen luomansa näyttely kertoo, miten 1700-luvun rokokoo palasi muotiin sata vuotta myöhemmin, kun teollisuudesta rikastunut uusi yläluokka omaksui rokokoon kauneusihanteet ja elämäntyylin. Samalla visuaalisesti runsas näyttely osoittaa, miten rokokoo heijastuu nykytaiteeseenkin.

Muinais-Mänttä kirjoittaa historian uusiksi

Serlachius-museo Gustafissa tehdään helmikuussa 2015 huikea irtiotto nykyiseen historiantutkimukseen: maailman sivilisaatio onkin Mäntästä peräisin! Tieto on paljastunut vähitellen huolellisten arkeologisten ja historiallisten tutkimusten myötä. Muinais-Mänttä -näyttelyssä tarkoin varjeltu salaisuus kerrotaan ensimmäisen kerran julkisesti. Totta vai tarua? Se selviää 21.2.2015 päivänä avattavassa näyttelyssä.