Serlachius museot

Käykää rohkeasti
pidemmälle

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Serlachius-museot ovat avoinna talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18.

Sulje

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Avoinna:
talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18
kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18

Käykää rohkeasti
pidemmälle

Torstai 12. Kesäkuuta 2014

Serlachius-museo Gösta avautuu Mäntässä!

Serlachius-museo Göstan paviljonki Mäntässä avataan yleisölle lauantaina 14.6. Taidesäätiön omat kokoelmat saavat Göstassa seuraa nykytaiteen huippunäyttelyistä, joita ovat Timo Valjakan kokoama SuperPop!, Riiko Sakkisen perustama Museum of No Art sekä Eija-Liisa Ahtilan videoinstallaatio Tutkimuksia Draaman Ekologiasta 1.
 

Taidemuseon kesän päänäyttely SuperPop! esittelee laajasti pop-taidetta. Näyttelyn kuraattori Timo Valjakka on koonnut pop-taiteen klassikoita Yhdysvalloista ja Suomesta. Niiden kanssa vuoropuhelua käyvät suomalaisten ja kansainvälisten nykytaiteilijoiden teokset.

Näyttelyssä on mukana 130 teosta 23 taiteilijalta. Mukana on teoksia muun muassa Andy Warholilta, Roy Lictensteinilta ja James Rosenquistiltä. Heiltä vaikutteita saivat 1960-70-lukujen suomalaistaiteilijat, muun muassa Paul Osipow ja Raimo Reinikainen.

Suomen kansainvälisesti tunnetuimman nykytaiteilijan Eija-Liisa Ahtilan nelikanavainen videoinstallaatio Tutkimuksia Draaman Ekologiasta 1 saa ensiesityksensä Göstan paviljongissa. Teos on hankittu Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmaan.

Teos on kahdenkymmenenkahdeksan minuutin mittainen liikkuvan kuvan installaatio pyrkimyksestä empaattiseen dialogiin toisten elollisten organismien kanssa. Sen ihmisroolissa nähdään näyttelijä Kati Outinen. Toisia elollisia olentoja ovat pensas, puu, mato räystäspääsky, perhonen ja hevoset.

Taiteilija Riiko Sakkinen perustaa Göstan paviljonkiin uuden museon, Museum of No Artin eli MuNA:n. Kyseessä on fiktiivinen ja dystooppinen museo, jossa tärkeintä ovat bisnes ja museonjohtajan ego. Taiteella ei ole tässä museossa merkitystä.

– Tärkein taulu monissa taidemuseoissa on iso metallinen taulu museon aulassa. Siinä lukevat sponsorien ja usein myös hallituksen jäsenten nimet. Raha ja valta ovat keskiössä. Museum of No Art on vienyt tämän niin pitkälle, että museossa ei tarvita taidetta enää lainkaan, Sakkinen kertoo.

Göstan kartanossa nähdään kaksi näyttelyä, jotka on koottu taidesäätiön omista kokoelmista. Göstan ystävät -näyttelyssä on esillä taidesäätiön perustajalle, vuorineuvos Gösta Serlachiukselle tärkeiden taiteilijoiden teoksia.

Kartanon yläkerrassa on esillä perinteisen taidenäyttelyn rajoja ylittävä näyttely Malli ja hullu kuvailija, joka esittelee suomalaista kultakauden taidetta ja modernismia taidehistorian aikajanaa seuraten.

Tällä kertaa suunvuoron saavat teosten mallit: Ekolan isäntä Eerikki tai Pariisin taidekoulussa poseeraava alastonmalli. Riikka Ala-Harjan tekstien kautta pääsemme eläytymään aikakauteen ja maalausten kuvitteelliseen tekohetkeen. Näyttelyn kuraattorina on toiminut Laura Kuurne, sen visuaalisen ilmeen on luonut Serlachius-museoiden näyttelypäällikkö Tarja Väätänen.


Keskiviikko 12. Maaliskuuta 2014

SuperPop! ja MuNA, Ahtila ja Sakkinen paaluttavat Serlachius-museoiden uutta linjaa

Serlachius-museot ottaa uuden paviljongin myötä uuden suunnan myös näyttelytoiminnassaan. Museoissa voi nähdä kesästä 2014 lähtien entistä enemmän nyky- ja aikalaistaidetta sekä erilaisia teemanäyttelyjä. Ensi kesän nimiä Mäntässä ovat muun muassa Eija-Liisa Ahtila, Riiko Sakkinen, Andy Warhol ja Roy Lichtenstein.
 

Kesäkuun 14. päivänä yleisölle avattavassa taidemuseo Göstan paviljongissa on esillä kolme eri näyttelyä. Vanhan kartanon puolella esitellään tuttuun tapaan Suomen kultakauden taidetta säätiön omista kokoelmista. Serlachius-museoiden näyttelyohjelma julkaistiin keskiviikkona 12. maaliskuuta Helsingissä

Paviljongin suurimpaan näyttelytilaan kuraattori Timo Valjakka kokoaa pop-taidetta laajasti käsittelevän teemanäyttelyn SuperPop! Pop-taiteen klassikot Andy Warholilta, Roy Lichtensteinilta ja James Rosenquistiltä saavat rinnalleen tuon ajan suomalaisten pop-taiteilijoiden teoksia sekä nykytaidetta. Näyttelyyn tulee noin 130 teosta 23 taiteilijalta.

Taiteilija Riiko Sakkinen luo paviljonkiin kuvitteellisen museon, Museum of No Artin. Jotain kuitenkin puuttuu: tässä museossa ei ole lainkaan taidetta. Hieno näyttelykatalogi esittelee kyllä MuNA:n fiktiivisen johtokunnan, kuraattorin, sponsorit ja museokaupan tuotteita.

MuNA:lla on oma logo, Facebook-fanisivu, Twitter-tili ja näyttäviä julisteita. Niiden lisäksi taidetta ei löydy mistään. – MuNA on dystooppinen museo, jossa taiteella ei ole merkitystä. MuNA:ssa tärkeintä ovat raha, valta, brändi ja kävijämäärät, Sakkinen kertoo.

Syntiä ja draaman ekologiaa

Eija-Liisa Ahtila valmistaa Göstan paviljonkiin nelikanavaisen liikkuvan kuvan installaation ekologisesta tarinankertomisesta ja pyrkimyksestä dialogiin toisten elollisten organismien kanssa. Ihmisroolissa nähdään näyttelijä Kati Outinen. Tutkimuksia Draaman Ekologiasta 1 -installaatio on noin 28 minuutin mittainen.

Ahtila on Suomen tämän hetken kiistatta tunnetuin nykytaiteilija maailmalla. Hänen taiteestaan julkaistaan näyttelyn yhteydessä ensimmäinen suomenkielinen monografia. Kirjan on kirjoittanut Serlachius-museoiden johtaja Pauli Sivonen ja sen kustantaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Myöhemmin syksyllä paviljongissa avataan taidekriitikko Veikko Halmetojan kuratoima Synti-näyttely. Hän lähestyy teemaa seitsemän kuolemansynnin ja seitsemän uuden synnin kautta.  

– Me teemme syntiä. Me syömme tehotuotettua lihaa, ostamme lapsityöläisten ompelemia vaatteita ja lennämme etelään. Osa meistä sortuu nationalismiin ja harva meistä yrittää vapauttaa mielipidevankeja, hän avaa näyttelyään.

Syksyllä käynnistyy myös projekti, joka tuottaa Göstan paviljongin tiloihin 2014 ja 2015 kaksi tärkeää valokuvanäyttelyä. Ville Lenkkeri avaa oman näyttelynsä ja kutsuu samalla Serlachius-residenssiin työskentelemään kymmenen suomalaista ja ulkomaalaista valokuvataiteilijaa, joiden töistä hän kuratoi kesäksi 2015 isomman näyttelyn.

Serlachius-museot palaa juurilleen

Uuden museorakennuksen ja näyttelyidensä myötä Serlachius-museot palaa tosiasiassa juurilleen. Taidesäätiön vuonna 1933 perustanut vuorineuvos Gösta Serlachius keräsi omana aikanaan nykytaidetta ja hankki teoksia sen ajan avantgardistisilta tekijöiltä.

– Kultakausi, modernismi ja suuret mestarit kiinnostavat meitä toki jatkossakin, mutta haluamme tulla mukaan tämän ajan taidekentälle, esitellä ja kerätä taidetta, joka herättää keskustelua ja kommentoi oman aikamme maailmaa, Pauli Sivonen korostaa.

Sivosen mukaan Serlachius-museoiden on turha yrittää tehdä samoja asioita, mitä tehdään isoissa kaupungeissa. – Haluammekin tuoda Suomen taide-elämään uuden, omanlaisemme äänen, pelata omaa peliämme. Olemme nykytaiteen kentällä uusi toimija, ja tämä ulkopuolisuus kannattaa hyödyntää.

Serlachius-museot haluaa jatkossa tehdä nykytaiteilijoiden, kuraattoreiden ja tutkijoiden kanssa syvempiä ja pitkäkestoisempia yhteistyöprojekteja. – Esimerkiksi teemanäyttelyitä tehdessämme haluamme kutsua taiteilijoita ja kuraattoreita Mänttään pohtimaan yhdessä eri alojen asiantuntijoiden kanssa näyttelyn teemoja, Sivonen pohtii.

Tuleva kesä tiivistää Serlachius-museoiden ja nykytaiteen suurimman vuosittaisen katselmuksen Mäntän kuvataideviikkojen yhteistyötä. Haku yhteiseen taiteilijaresidenssiin Mäntässä on parhaillaan käynnissä. Lisäksi Kuvataideviikot tuo taidetta Serlachius-museo Göstan vieressä sijaitsevaan Taavetinsaareen.

Mänttä on kesällä 2014 taidekeskus, jossa yksi päivä ei enää riitä kaiken katsomiseen.
 


Perjantai 7. Helmikuuta 2014

Serlachius-museot hakee kokoelmapäällikköä

Serlachius-museot kasvavat. Ison rakennushankkeemme myötä museotilamme lisääntyvät huomattavasti. Samalla valmistaudumme vilkkaampaan näyttelytahtiin, suurempiin kävijämääriin ja laajempaan kokoelmatoimintaan. Etsimme nyt vakituiseen työsuhteeseen osaavaa kokoelmapäällikköä.

Tuleva kokoelmapäällikkömme vastaa Serlachius-museoiden kokoelmatoiminnasta ja sen kehittämisestä. Hänen tiimiinsä kuuluu seitsemän henkilöä, jotka odottavat päällikökseen osaavaa organisoijaa ja sisältötöihin innokkaasti osallistuvaa asiantuntijaa.

Kokoelmissa on taidetta ja kulttuurihistoriallisia aineistoja – taiteen tuntemus on välttämätöntä, kulttuurihistoriallinen osaaminen suotavaa.

Edellytämme kokoelmapäälliköltä ylempää korkeakoulututkintoa (pääaineena mieluiten taidehistoria), hyvää työkokemusta ja valmiutta vakituiseen asumiseen Mäntässä tai sen lähistöllä. Arvostamme ideointikykyä, organisointitaitoja, oma-aloitteisuutta, hyviä vuorovaikutustaitoja, taidemaailman tuntemista ja kielitaitoa.

Hakemukset 3.3.2014 mennessä osoitteeseen Serlachius-museot, talous- ja hallintojohtaja Juha Roponen, R. Erik Serlachiuksen katu 2, 35800 Mänttä. Kirjeeseen mukaan ansioluettelo, keskeisten opinto- ja työtodistusten jäljennökset sekä palkkatoive. Lisätietoja antaa johtaja Pauli Sivonen, p. 050 566 1355.

Tehtävässä on neljän kuukauden koeaika.


Perjantai 24. Tammikuuta 2014

Uusi kulttuuriyhteistyö tuo taiteilijaresidenssin Mänttään

Mäntän kuvataideviikot, Mäntän Musiikkijuhlat ja Serlachius-museot tiivistävät yhteistyötään. Sen tuloksena Mänttään saadaan taiteilijaresidenssi, Mäntän Musiikkijuhlien konsertteja kuullaan ensi kesänä taidemuseo Göstassa ja Kuvataideviikot ulottaa näyttelynsä taidemuseo Göstan läheiseen Taavetinsaareen.

Serlachius-museoiden ja Mäntän kuvataideviikkojen taiteilijaresidenssi aloittaa toimintansa tammikuussa 2015. Se tarjoaa mahdollisuuden luovaan työhön Aleksanterin linnaksi kutsutussa vanhassa jugendtalossa Mäntän keskustassa. Työskentely- ja näyttelytilana toimivan rakennuksen lisäksi residenssivieraiden käytössä on talo taidemuseo Göstan pihapiirissä.

Residenssiin voivat hakea taiteilijat, tutkijat ja kuraattorit 1–6 kuukaudeksi. Residenssistä ei peritä vuokraa. Sen sijaan vierailta edellytetään raporttia työskentelystään. Vieraat voivat myös osallistua paikkakunnan kulttuuritoimintaan luennoimalla, opastamalla tai yhteisöllisillä projekteillaan.

Kuvataideviikkojen teoksia Taavetinsaareen

Serlachius-museoiden ja Kuvataideviikkojen tiivistyvä yhteistyö tuo Mänttään myös yhteisiä näyttelyprojekteja. Ensi kesänä Kuvataideviikot tulevat myös fyysisesti lähelle taidemuseo Göstaa, sillä Minna Joenniemen kokoamassa näyttelyssä sijoitetaan teoksia Pekilon lisäksi taidemuseo Göstaa vastapäätä sijaitsevaan Taavetinsaareen.
Toiminnanjohtaja Tiina Nyrhinen iloitsee siitä, että Kuvataideviikkojen toimintaa pystytään tiiviimmän yhteistyön ansiosta saattamaan ympärivuotiseksi.

– Residenssiä on haaveiltu Mänttään jo 1990-luvulta lähtien. On hieno asia, että se nyt toteutuu. Residenssi tuo lisää taiteilijoita, alan ammattilaisia ja hedelmällisiä kontakteja Mänttään. Yhteisöprojektien kautta koko kaupunki saa hyötyä residenssitaiteilijoista, hän korostaa.

Serlachius-museoiden johtaja Pauli Sivonen pitää yhteistyön alkamista Kuvataideviikkojen  kanssa historiallisena tapahtumana.

– Serlachius-museoiden tuleminen mukaan nykytaidekentälle merkitsee luontevaa yhteistoimintaa Kuvataideviikkojen kanssa. Näin me alamme tasapuolisesti kehittää nykytaidekulttuuria Mäntässä, hän kertoo.

Musiikkijuhlien konsertteja taidemuseo Göstaan

Tiivistyvä yhteistyö tuo ensi kesänä Mäntän Musiikkijuhlien konsertteja uuteen taidemuseo Göstaan. Pääkonserttipaikkana toimii Göstan paviljongin Kivijärvisali. Uutuutena kuullaan Serlachius-konsertti, joka on myös musiikkijuhlien pääkonsertti.

Mäntän Musiikkijuhlat on maamme ainoa joka vuosi järjestettävä pianomusiikkifestivaali. Musiikkijuhlien taiteellinen johtaja Niklas Pokki odottaa paljon tulevalta yhteistyöltä.

– Uusi museorakennus musiikkijuhlien pääkonserttipaikkana on valtavan innostava ajatus. Museomiljöö upeine puistoineen luo ainutlaatuisen ympäristön musiikille. Yhteistyössä museon kanssa pystymme myös järjestämään entistä elämyksellisempiä konsertteja ja mahdollisesti luomaan jotain ihan uutta, hän arvioi.
 


Perjantai 13. Joulukuuta 2013

Apteekkarin kauppahuone avautui Gustaf-museossa

Serlachius-museo Gustafissa Mäntässä avatattiin lauantaina 14. joulukuuta erityisesti lapsille ja nuorille suunnattu toiminnallinen näyttely Apteekkarin kauppahuone, jossa vanhan ajan kaupankäynti tulee tutuksi tekemällä ja tutkimalla.

Apteekkarin kauppahuone liittyy väljästi Gustaf-museon viime kesänä avattuun Paperiperkele-näyttelyyn. Mäntän ensimmäinen patruuna Gustaf Adolf Serlachius toimi apteekkarina Tampereella ennen kuin päätti vuonna 1868 vaihtaa alaa ja perustaa Mänttään puuhiomon.

Vanhan ajan apteekki oli kauppahuone, jossa myytiin rohdosten lisäksi tavaraa konserttilipuista kananpoikiin. Gustaf-museoon onkin rakennettu vanhan kauppahuoneen vahvoja tunnelmia välittävä oppimisympäristö. Tehtäväpisteissä kävijät tunnistavat yrttejä, kirjoittavat reseptejä ja punnitsevat salmiakkia. Kaupankäyntiin saadaan tuntumaa roolileikkien, vanhan kassakoneen ja kirjeenvaihdon parissa.

Apteekkarin kauppahuoneessa on otettu huomioon eri-ikäiset kävijät. Vanhemmilla kävijöillä hyväkin kielitaito voi joutua koetukselle kansainvälisten liikekirjeiden parissa. Toisaalta kauppahuoneessa riittää tekemistä, vaikka ei osaisi vielä lukea ja kirjoittaa.

– Esimerkiksi rohdoksiin tai lääkkeisiin liittyvien tehtävien ratkaiseminen onnistuu rakentamalla palapeli oikein. Reseptin tai asiakirjan voi kirjoittaa hienolla käsialalla tai varustaa pelkällä leimalla, ja pillereiden määrää voi arvioida, vaikka ei osaisi vielä laskea, vastaava museolehtori Päivi Nieppola kertoo.

Kauppahuoneen tehtäviä voidaan ratkoa ohjatusti, mutta vierailu onnistuu hyvin myös omatoimisesti. Näyttelyn tehtäviä voi ratkaista sähköisesti älypuhelimen tai tablettitietokoneen avulla. Toisaalta näyttelyssä voi poiketa vain aistimassa ja haistelemassa vanhan, hämyisen kauppahuoneen tunnelmaa.