Serlachius museot

Käykää rohkeasti
pidemmälle

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Serlachius-museot ovat avoinna kesäaikaan 1.6.–31.8. ma-su klo 10–18.

Sulje

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Avoinna:
kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18
talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18

Käykää rohkeasti
pidemmälle

Perjantai 9. Tammikuuta 2015

Serlachius-museot valittiin kotimaan matkailun huippukohteeksi

Suomen Matkailijayhdistys SMY ry. on palkinnut Serlachius-museot kotimaan matkailun vuoden huippukohteena. Museon edustajat vastaanottivat tunnustuksen Serlachius-museo Göstassa perjantaina 9.1.2015.

Suomen Matkailijayhdistyksen mukaan Serlachiuksen kesällä 2014 avattu museo on merkittävä yksityinen sijoitus maamme kulttuurimatkailun edistämiseksi. Samalla se tukee Mäntän pitkäaikaisia ponnistuksia kehittyä kulttuuri- ja taidekaupunkina.

Perusteluissa korostuivat myös Göstan mittavaan investointiin liittyvät poikkeuksellisen pitkälle tuotteistetut palvelut sekä ryhmä- että individuaalimatkailijoille ikään katsomatta.

Suomen Matkailijayhdistyksen mukaan Serlachius-museot tarjoavat kävijälleen mieleenpainuvia hetkiä palkitun arkkitehtuurin, suomalaisen kultakauden taiteen mestareiden ja nykytaiteen huippujen sekä hyvän ruoan parissa. Vahvasti läsnä oleva historiallinen patruuna-aika, ympäröivä kaunis järviluonto ja sitä monipuolisesti hyödyntävät ohjelmat tekevät elämyksestä ainutkertaisen.

Palkintoon liittyvän kunniakirjan luovuttivat Serlachius-museoiden edustajille Suomen Matkailijayhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Matti Orama sekä hallituksen jäsenet Kalevi Antikainen ja Timo Havola. Palkinnon vastaanottivat Serlachius-museoiden johtaja Pauli Sivonen ja kehittämispäällikkö Päivi Viherkoski.


 


Keskiviikko 17. Joulukuuta 2014

Serlachius-museot kilpailee Mies van der Rohe -arkkitehtuuripalkinnosta

Göstan paviljonki on ehdolla Euroopan Unionin nykyarkkitehtuurikilpailun eli Mies van der Rohe Award 2015:n saajaksi. Palkinnon suuruus on 60 000 euroa.

Euroopan Unioni ja Mies van der Rohe -säätiö julkistivat 16. joulukuuta virallisen 420 nimeä käsittävän listan, jossa on ehdokkaita 36 Euroopan maasta.

Göstan paviljongin lisäksi Suomesta on ehdolla neljä muutakin kohdetta. Ne ovat Kuopion kaupunginteatterin peruskorjaus ja laajennus, Arctian pääkonttori Helsingissä, Talo Riihi Alajärvellä ja Kahvila Birgitta Helsingissä.

Kilpailuehdokkaita ovat nimenneet yksittäiset asiantuntijat, arkkitehtien yhteistyöjärjestö Architects´ Council of Europe, sen jäsenjärjestöt eri maista sekä neuvoa-antava palkintokomitea.

Mies van der Rohe -palkinto jaetaan kahden vuoden välein. Eri Euroopan maista koottu palkintolautakunta valitsee tammikuun loppuun mennessä ehdokkaiden joukosta kilpailun finalistit.

Kilpailun tarkoituksena on nostaa esiin viimeisen kahden vuoden aikana valmistuneita kohteita, jotka ovat eriomaisia esimerkkejä luovasta arkkitehtuurista. Kilpailulla halutaan korostaa sitä, että moderni arkkitehtuuri on sosiaalisesti ja kulttuurisesti juurtunut Eurooppaan ja se on tärkeä osa ihmisten jokapäiväistä elämää.

Lisätietoja kilpailusta löytyy tästä linkistä: http://www.miesarch.com/index.php?option=com_content&view=article&id=7&Itemid=4&lang=en


Torstai 11. Joulukuuta 2014

Taidemuseo innoitti piparkakkutalojen tekijöitä

Taidemuseo Göstan rakennukset ja yksityiskohdat ovat saaneet makean muodon Koskelan yläkoulun yhdeksännen luokan oppilaiden tekemissä piparkakkutaloissa, jotka ovat parhaillaan esillä Göstan paviljongissa.

Kotitalouden valinnaiskursseilla syntyneet aiheet saatiin Joenniemen pihapiiristä, arkkitehtuurista ja yksityiskohdista. Museon oli kuitenkin määrä toimia vain innoittajana. Niinpä Taavetinsaareen vievän sillan ja paviljongin ikkunarivistön rinnalla seisoo esimerkiksi majakka ja tuulimylly.

Kotitalousopettaja Liisi-Maria Hursti antoi oppilailleen vapaat kädet toteuttaa haluamansa työt. Jokainen suunnitteli ja valmisti alusta lähtien itse oman aiheensa. NMuseon pedatilan pöydille kertyikin keskiviikkona kolmisenkymmentä erilaista piparkakkutaloa ja muuta aihetta.

– Ensin mittasimme ja piirsimme kaavat. Sitten kokosimme kartonkisen talon, että näimme, täsmäävätkö mitat. Vasta sen jälkeen aloimme tehdä varsinaisia piparkakkutaloja, Hanna Nisula kertoo.

Hän toteutti Valoboxi-nimisen talon, josta on helppo löytää paviljongin ulkoseinän muotoa ja rytmiä. Ikkunat syntyivät liivatelevyistä, ja sisälle hän asensi kaupasta hakemansa led-valot.

Joona Nurmi, Arttu Leppäaho, Hanna Nisula, Aadan Kefiyo Khalif ja Laura Kivimäki kertoivat, että vaikeinta projektissa oli talojen kokoaminen. Välillä paistetut osat eivät kestäneetkään kokoamista. Sulatetulla sokerilla ja opettajan neuvoilla kaikki saivat kuitenkin talonsa harjakorkeuteen.

Kaikkiaan taloprojektiin käytettiin noin kahdeksan tuntia. Halutessaan oppilaat saivat jäädä tekemään aiheitaan myös koulun jälkeen yhdessä opettajan kanssa. – Kaikkiaan tämä oli haastava mutta mielenkiintoinen projekti, jossa pääsi kokeilemaan omaa luovuuttaan, oppilaat myönsivät.

Piparkakkutaloihin voi käydä tutustumassa Göstan paviljongin pedatilassa 17. joulukuuta asti museon normaaleina aukioloaikoina.

 


Torstai 27. Marraskuuta 2014

Göstan paviljongille Puupalkinto 2014

Taidemuseo Göstan paviljonki on valittu vuoden 2014 Puupalkinnon saajaksi. Palkinto luovutettiin torstaina 27. marraskuuta järjestetyn Puupäivän yhteydessä Helsingissä.

Tuomariston mukaan Göstan paviljonki on arkkitehtuuriltaan korkeatasoinen ja paikan arvoja kunnioittava. Lisäksi sen sisätilat ovat vaikuttavat. Gösta on tuomariston mielestä valloittava esimerkki puun käytöstä julkisessa rakennuksessa. Museo on rakennuksena uusi käyttöalue puulle.

– Göstan puun käyttö on konstailematonta. Puurakenne on keskeinen osa rakennuksen sisä- ja ulkopuolen arkkitehtuuria ja se antaa rytmin koko rakennukselle. Puuarkkitehtuuri ei ole kuitenkaan päällekäyvää vaan tausta varsinaiselle tarkoitukselle eli näyttelytoiminnalle, tuomaristo toteaa.

Lisäksi tuomaristo kiittää puuosien ja paikallisen rakennustyön erinomaista laatua.

Puupalkinto jaetaan vuosittain kannustuksena rakennukselle, sisustukselle tai rakenteelle, joka edustaa korkealaatuista, suomalaista puuarkkitehtuuria tai jossa puuta on käytetty rakennustekniikkaa edistävällä tavalla. Palkinto on jaettu vuodesta 1994 alkaen.

Puupalkinnon myöntää suomalaisen puun käyttöä rakentamisessa ja sisustamisessa  edistävä Puuinfo Oy, jonka omistavat suomalaiset metsäteollisuusyritykset ja edunvalvontajärjestöt.

Vuoden 2014 palkintolautakuntaan kuuluivat Suomen Metsäsäätiön toiminnanjohtaja Liisa Mäkijärvi, Rakennustietosäätiön yliasiamies, professori Matti Rautiola, Aalto yliopiston professori Pirjo Sanaksenaho ja Rakennuslehden päätoimittaja Veijo Käyhty. Tuomariston sihteerinä toimi Puuinfon toimitusjohtaja Mikko Viljakainen.


Perjantai 14. Marraskuuta 2014

Göstan paviljongille RIL-Palkinnon jaettu toinen sija

Göstan paviljonki on palkittu jaetulla toisella sijalla Suomen Rakennusinsinöörien Liiton RIL-Palkinto 2014 -kilpailussa. Tekesin pääjohtaja Pekka Soini julkisti voittajat 13. marraskuuta Helsingin säätytalolla järjestetyssä tilaisuudessa.

Joenniemen arvokkaaseen kartanomiljööseen rakennettu laajennusosa osoittaa, että puu soveltuu erinomaisesti modernin ja vaativan kulttuurirakennuksen materiaaliksi. Palkintoperusteluissaan Pekka Soini toteaakin, että rakennus tuo esimerkillään puurakentamista hyväksyttäväksi kaikkein korkeimman vaatimustason rakentamiseen.

Kilpailun voitti Kastellin monitoimitalo Oulussa. Elinkaarimallilla toteutettu tilahanke on monipuolinen oppimis-, harrastus- ja kulttuurikeskus, joka palvelee kaupungin asukkaita taaperosta täysi-ikäiseksi. Neljästä lohkosta koostuvassa rakennuksessa toimivat päiväkoti, peruskoulu, lukio, aikuislukio ja kirjasto. Lisäksi siinä sijaitsevat auditorio, neljä liikuntasalia ja tilat nuorisotoiminnalle.

Toisen sijan Göstan paviljongin kanssa jakoi E18 Koskenkylä – Kotka -moottoritie. E18-hankkeessa valtatie 7 rakennettiin moottoritieksi Koskenkylän ja Kotkan välillä. Kokonaan uutta moottoritietä rakennettiin 36 kilometriä, jonka lisäksi moottoriliikennetietä muutettiin moottoritieksi 17 kilometrin matkalla. Kokonaisuuteen kuului lisäksi 19 kilometriä kevyen liikenteen yhteyksiä ja 52 kilometriä muita liikennejärjestelyitä.