Serlachius museot

Käykää rohkeasti
pidemmälle

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Serlachius-museot ovat avoinna kesällä 1.6.–31.8. joka päivä 10–18, talviaikaan 1.9.–31.5. ti–su 11–18.

Sulje

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Avoinna:
talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18
kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18


Käykää rohkeasti
pidemmälle

Tiistai 17. Joulukuuta 2019

Uusi kirja Serlachiusten kartano avaa ovet Joenniemen värikkääseen historiaan

Serlachius-museo Göstan historiasta on julkaistu kirja Serlachiusten kartano – Joenniemen mallitilasta taidemuseoksi. Tutkija, FL, Marjo-Riitta Simpasen kirja valottaa vuorineuvos Gösta Serlachiuksen (1876–1942) edustuskodikseen rakennuttaman kartanon ja siihen oleellisesti liittyneen maatilan sekä sen asukkaiden elämää.

Serlachiusten kartano on ensimmäinen Joenniemen historiaa laajasti esittelevä teos. Joenniemen kartano on tunnettu vuosikymmenet taidemuseona, mutta tiedot sen historiasta vuorineuvos Gösta Serlachiuksen edustuskotina ja maatilana ovat tätä ennen pohjautuneet melko hajanaiseen tutkimustietoon.

Kirja esittelee tilan monivaiheisen syntytarinan ja Serlachiuksen teettämät suunnitelmat uudeksi kodikseen. Kartano valmistui lopulta arkkitehti Jarl Eklundin suunnitelmien pohjalta vuonna 1935. Kirjassa kerrotaan perusteellisesti kartanon rakentamisesta, sisustuksesta ja taiteesta, joihin vuorineuvos puuttui pienimpiä yksityiskohtia myöten.

Maatalouden kehittäminen ja hyötyajattelu olivat tärkeitä niin vuorineuvos Serlachiukselle kuin hänen toiselle aviopuolisolleen, agronomi Ruth Serlachiukselle (1882–1963). He kehittivät Joenniemen maatilasta mallitilan, jonka uusinta viljelystietoutta haluttiin levittää alueen maanviljelijöille. Tilalla jalostettiin länsisuomenkarjaa, kanoja ja lampaita. Pellot oli jo varhaisessa vaiheessa salaojitettu. Tilan taimitarhassa jalostettiin ja myytiin omenapuita sekä marjapensaita, ja kartanoon liittyneessä kasvihuoneessa kasvatettiin jopa viinirypäleitä.

Puisto on alusta saakka ollut tärkeä osa kartanoa. Serlachius teetti Joenniemen aluetta varten monia suunnitelmia 1910-luvulta lähtien, mutta vasta 1935 valmistunut Paul Olssonin ja Jarl Eklundin yhdessä laatima suunnitelma toteutettiin. Lähtökohtana oli ajatus kokonaistaideteoksesta, jossa englantilaistyyppinen puisto on talon arkkitehtoninen jatke.

Edustuskodista lastenklinikaksi

Kirjassa esitellään Gösta ja Ruth Serlachius myös henkilöinä. Oma lukunsa on varattu edustuskodin tunnetuille vieraille presidentti Risto Rytistä marsalkka Mannerheimiin ja maamme eduskunnasta Miss Eurooppa Ester Toivoseen. Gösta Serlachius ehti asua kartanossaan lopulta vain seitsemän vuotta ennen kuolemaansa 1942.

Jatkosodan aikaan Joenniemen kartanoon sijoitettiin pommituksia pakoon Helsingin yliopiston lastenklinikka, jonka ylilääkärinä toimi Arvo Ylppö. Leskeksi jäänyt Ruth Serlachius muutti tuolloin asumaan kartanon pihapiirissä sijaitsevaan pieneen mökkiin.

Gösta Serlachiuksella oli 1930-luvulta saakka ollut haaveena rakentaa Mänttään taidemuseo, jossa hänen keräämäänsä ja säätiöimäänsä arvokasta taidekokoelmaa voitaisiin esitellä. Suunnitelma kuitenkin raukesi sodan ja vuorineuvoksen kuoleman seurauksena. Ruth Serlachius halusi toteuttaa puolisonsa pitkäaikaisen haaveen. Hän ja Joenniemen perinyt Göstan poika Bror Serlachius avasivat kartanon alakerran taidemuseoksi elokuussa 1945.

Kirja pohjautuu perusteelliseen arkistotutkimukseen, jota Marjo-Riitta Simpanen teki ennen jäämistään eläkkeelle Serlachius-museoista kuluvan vuoden syksyllä. Hän huomasi, että kartanon ja museon rakennuksiin ja historiaan liittyvä tieto oli pirstaleista ja yksityiskohdat tarkentamattomia. Siksi hän paneutui hakemaan tietoa ensisijaisesti alkuperäislähteistä sekä muistitietoarkistoista.

Runsaasti kuvitetun kirjan on julkaissut Kustannusosakeyhtiö Parvs, ja se kuuluu Serlachius-museoiden julkaisusarjaan.