Serlachius museot

Käykää rohkeasti
pidemmälle

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Serlachius-museot ovat avoinna talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18.

Sulje

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Avoinna:
talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18
kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18

Käykää rohkeasti
pidemmälle

Perjantai 29. Syyskuuta 2017

Marja Pirilän näyttely on kunnianosoitus camera obscuralle

Miten me näemme maailman? Voiko tyhjästä syntyä jotakin? Näitä kysymyksiä pohtii valokuvataiteilija Marja Pirilän näyttely Strindbergin huoneissa, joka syntyi camera obscurassa, valon ja valokuvauksen koelaboratoriossa. Näyttely avautuu yleisölle 30.9. Serlachius-museo Göstassa.

Marja Pirilä kuvasi uusimman valokuvasarjansa taiteilijaresidenssissä Grez-sur-Loingissa Ranskassa vuonna 2015. Hänen toteutti Hotel Chevillonissa käytössään olleeseen huoneistoon camera obscuran peittämällä ikkunat mustalla muovilla ja päästämällä valon sisään pienistä aukoista, joihin hän asensi yksinkertaiset linssit. Näin pienen kylän pääkadulle ja torille avautuva näkymä piirtyi huoneisiin ylösalaisin olevina kuvajaisina.

– Käytännössä asuin liki puoli vuotta camera obscurassa, ja huoneistoni toimi valon ja valokuvauksen koelaboratoriona. Huoneisto oli kuin suuri kamera, jonka sisällä kuvasin. Sitä voi verrata ihmisen silmään ja huoneen seiniä verkkokalvoon, jonne valo kantaa ulkomaailman kuvajaisia pienen aukon kautta ylösalaisin, Pirilä kertoo.

Monikerroksisia kuvia

Marja Pirilä on valmistunut 1986 valokuvaajaksi Taideteollisesta korkeakoulusta ja samana vuonna Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi biologia pääaineenaan. Hänen luonnontieteellinen taustansa on heijastunut kokeilevana lähestymistapana valokuvaukseen ja hän on koko uransa ajan laajentanut ja kyseenalaistanut perinteisen valokuvauksen käytäntöjä muun muassa neulanreikä- ja camera obscura -menetelmillä.

Pirilä on hyödyntänyt camera obscuran monikerroksellisuutta useissa eri sarjoissaan 1990-luvulta lähtien. Niistä vanhinta, yhä jatkuvaa Sisätila/Ulkotila-sarjaa hän kuvaa ihmisten kanssa heidän omissa huoneissaan. Se laajentaa häntä aina kiehtoneen miljöömuotokuvauksen mahdollisuuksia.

– Aloittaessani sarjan kuvaamisen minulle tuli valtava oivallus, että camera obscuraa käyttämällä saan yhdellä valotuksella kuvaan ihmisen, hänen huoneensa ja ikkunasta avautuvan maiseman – miten kokonaisvaltainen menetelmä ihmisen elinpiirin kuvaamiseksi! Oli vain kokeiltava ja ratkaistava, miten saisin sen käytännössä toimimaan, taiteilija kertoo.

Vaikka Marja Pirilä painottaa kokeilevaa lähestymistapaa työskentelyssään, se ei sulje pois tai vähennä hänen kuviensa kauneutta, katsojan lumoutumista taianomaisen ilmiön äärellä.

– Pitkällä valotusajalla otettuihin kuviin on vangittu ainutlaatuinen tunnelma, joissa aika on pysähtynyt. Teokset houkuttelevat esiin alitajuisia ja sanattomia ajatuksia. Ne tekevät myös näkyväksi maailman kauneutta, mikä on nykytaiteessa turhan vähän arvostettu ominaisuus, näyttelyn kuraattori Laura Kuurne luonnehtii.

Kokeiluja Strindbergin hengessä

Taiteilijaresidenssinä nykyisin toimivassa Hotel Chevillonissa työskenteli jo 1800-luvun lopulla monia tunnettuja ruotsalaisia ja suomalaisia taiteilijoita ja kirjailijoita. Marja Pirilä sai kuulla asuvansa samassa huoneistossa, jossa oli 1880-luvulla asunut August Strindberg (1849–1912), yksi Ruotsin merkittävimmistä ja ristiriitaisimmista kirjailijoista. Strindberg oli myös varhaisen valokuvauksen pioneeri, jonka kokeilut olivat Pirilälle jo ennestään tuttuja

– Hänen ennakkoluulottomat valokuvauskokeensa ja ajatuksensa inspiroivat minua uusiin kokeiluihin. Strindberg oivalsi, että kuvamme maailmasta on vain optinen illuusio. Meitä yhdistääkin kiinnostus perinteisen valokuvauksen käytäntöjen kyseenalaistamiseen ja laajentamiseen.

Strindbergin huoneissa  sisältää valokuvien ja kahden videoteoksen lisäksi vanhan vaatekaapin, jonka Marja Pirilä on muuttanut camera obscuraksi yhdessä valokuvataiteilija Petri Nuutisen kanssa. Wunderkamera-teos sai nimensä Strindbergin tekemästä kamerasta. Sen avulla jokainen kävijä voi nähdä yhtä aikaa yksinkertaisen ja maagisen ilmiön.