Serlachius museot

Käykää rohkeasti
pidemmälle

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Serlachius-museot ovat avoinna talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18.

Sulje

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Avoinna:
talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18
kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18

Käykää rohkeasti
pidemmälle

Perjantai 9. Kesäkuuta 2017

Näkökulmia Nautintoon

Nautinto esittelee kolmen nykytaiteilijan: Jukka Korkeilan, Elina Merenmiehen ja Anna Retulaisen uusia teoksia vuorovaikutuksessa Serlachiuksen kokoelmateosten kanssa. Samalla Serlachius-museo Göstan näyttelyssä voi pitkästä aikaa nähdä taidesäätiön vanhan eurooppalaisen taiteen helmiä, joita on konservoitu viime vuosina.

Taiteilijat valitsivat intuitiivisesti teoksia Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmista. Niiden rinnalle he loivat uusia teoksia, jotka sisältävät erilaisia lähestymistapoja nautintoteemaan. Serlachius-museoiden pääkuraattori Laura Kuurne on näyttelyä valmistellessaan pohtinut, kenen nautinnosta on kyse: katsojan, taiteilijan vai molempien?

– Kysyin taiteilijoilta, mikä taiteen tekemisessä tuottaa heille nautintoa, ja isoimmaksi iloksi ei noussut valmis teos vaan itse maalausprosessi ja työhön uppoaminen niin, että aika ja aistimukset häviävät. Nautintoa tuovat myös onnistumisen hetket, pelon voittaminen ja tunne siitä, että tekee sitä mitä oli tarkoituskin tehdä.

Anna Retulainen valitsi Serlachiuksen kokoelmista muun muassa Ellen Thesleffin teoksia. Molempia taiteilijoita yhdistää rohkea sivellintyöskentely, ja heidän maalaustensa edessä voi aistia tekemisen liikkeen ja ilon. Thesleffin rohkean ilmaisun innoittamana Retulainen päätti kokeilla ulkoilmamaalausta. Näistä teoksista muodostuu näyttelyyn oma selkeä kokonaisuutensa.

Laura Kuurne yhdistää mielellään näyttelyissä vanhaa ja nykytaidetta. Näin katsojan on mahdollista oivaltaa ja löytää yhteyksiä menneen ja nykyajan välillä sekä sijoittaa kuvien avulla itsensä historian jatkumoon.

– Tätä kautta näyttelyn aihe laajenee käsittämään kiireettömän maalauksen äärellä oleilun, läsnäolon ja vuorovaikutuksen maalauksen kanssa. Taiteen tekemisen lisäksi myös sen katsominen voi tuottaa nautintoa, hän kertoo.

Aistillisia nautintoja

Kaikki Nautinnon teokset eivät rinnastu nykytaiteeseen. Näyttelyssä on myös Serlachiuksen kokoelmateosten muodostamia itsenäisiä kokonaisuuksia, joissa nautintoteemaa lähestytään eri näkökulmista. Esimerkiksi vanha eurooppalainen taide käsittelee usein nautintoja ja houkuttelee esiin aistikokemuksia.

– Taiturimaisesti kuvatun pitsikauluksen voi tuntea sormissaan tai pilaantuvan hedelmän imelän tuoksun lähes haistaa teosta tarkastellessaan. Makunautintoja kuvaavissa asetelmissa ylikypsät hedelmät viestivät kaiken maallisen katoavaisuudesta ja vääjäämättömästä nautinnoista luopumisesta, Laura Kuurne kertoo.

Taiteen historiassa maalliset nautinnot saavatkin yleensä synnillisen leiman. Niiden kuvaamiseen on liitetty moraali ja kohtuudessa pysymisen ihanne. Vanhassa taiteessa viljeltiin runsaasti symboleja, jotka viittaavat syntisiin nautintoihin. Näin viattomalta vaikuttava torikaupan kuvauskin sisältää suorasukaisia viittauksia aviorikokseen.

Nautinnoista luopuminen

Jukka Korkeila on urbaani maalari, joka käsittelee teoksissaan suuria teemoja: rakkautta ja kuolemaa. Nautintoteemaa Korkeila on lähestynyt luopumisen näkökulmasta. Nykypäivänä mielihyvää on lupa etsiä avoimesti. Nautintoja seuraa kuitenkin lopulta niistä luopuminen. Korkeilalle tämän ymmärtäminen on osa elämän suurta luopumisharjoitusta.

Serlachiuksen taidekokoelmasta Jukka Korkeila valitsi kaksi vanhaa uskonnollista teosta, joiden tyyli poikkeaa täysin hänen omista maalauksistaan. 1600-luvun maalauksia ja Korkeilan uusia teoksia yhdistää kuitenkin tarinankerronta. Uskonnolliset maalaukset kuvittavat suurten kertomusten kohtauksia. Korkeilan teokset eivät kuvita valmista tarinaa, vaan luovat uutta. Ne ovat pienen ihmisen näkökulmasta kuvattuja tarinan osasia, jotka katsoja voi täydentää itse.

Taiteilijan sisäinen kokemus

Elina Merenmies yhdistää taiteessaan fantasiaa todellisuuteen tavalla, joka saa teokset näyttämään samaan aikaan oudoilta ja tutuilta. Merenmies tunnetaan lahjakkaana piirtäjänä ja maalarina, joka käyttää laajasti eri tekniikoita ja taidehistorian tyylejä oman näkemyksensä toteuttamiseen.

Serlachiuksen taidekokoelmasta Merenmies valitsi kaksi 1600-luvun asetelmaa ja Maria Wiikin maalaaman vanhan naisen profiilin. Rukoileva nainen sai Merenmieheltä seurakseen pilvisiä taivaita. Pilvissä on yliluonnollinen mutta samalla leikkisä ja vapautunut ote.

Merenmiehen valitsemat 1600-luvun asetelmat ovat tunnelmaltaan tiiviitä ja sukua hänen omille maalauksilleen. Maalauksissa kuvataan näkyvää todellisuutta, joka kuitenkin muuttuu vertauskuvaksi tai taiteilijan sisäisen kokemuksen kuvaukseksi.

Kaksiosainen Nautinto-näyttely on toteutettu Helsingin kaupunginmuseon HAMin ja Serlachius-museoiden yhteistyönä. Samasta nimestä ja teemasta huolimatta näyttelyt eroavat toisistaan. HAMissa on esillä Korkeilan, Merenmiehen ja Retulaisen tuotantoa 1990-luvulta tähän päivään retrospektiivisesti esittelevä näyttely, jonka on kuratoinut Mika Hannula.

Nautinto on esillä Serlachius-museo Göstassa 10.6.2017–4.11.2018.