Serlachius museot

Käykää rohkeasti
pidemmälle

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Serlachius-museot ovat avoinna talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18.

Sulje

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Avoinna:
talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18
kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18

Käykää rohkeasti
pidemmälle

Tiistai 9. Toukokuuta 2017

Kesäpäiviä, Summer Days taiteilijat

Päivikki Alaräihä

1981 syntyi Yli-Iissä. Asuu Helsingissä.
2015 valmistui taiteen maisteriksi Taideyliopistosta Helsingistä.
Pitänyt useita yksityisnäyttelyitä ja ollut mukana monissa yhteisnäyttelyissä Suomessa.
Teoksia mm. Helsingin Taidemuseon HAMin, Suomen valtion ja Suomen Taideyhdistyksen kokoelmissa.
2016 Suomen Kulttuurirahaston apuraha, 2015 Suomen Taideyhdistyksen Nuoren taiteilijan apuraha ja Suomen Taideyhdistyksen Toini Mäkelän apuraha.

Päivikki Alaräihä tekee sekä itsenäisiä kangaspohjaisia maalauksia että maalauksista koostuvia paikkasidonnaisia installaatioita. Hän suosii yksinkertaisia abstrakteja muotoja kuten suorakaiteita, jotka eivät sellaisinaan esitä mitään mutta joihin sisältyy viittauksia niitä ympäröivään arkkitehtuuriin, esimerkiksi oviin ja ikkunoihin. Hänen teoksensa ovat äärimmäisen pelkistettyjä ja näyttävät toisinaan jopa tyhjiltä pinnoilta. Yksityiskohtien puute on kuitenkin paradoksaalista: se houkuttelee sekä pitkään ja meditatiiviseen katsomiskokemukseen että moniin käsitteellisiin tulkintoihin.

Tor Arne

1934 syntyi Turussa. Asuu Helsingissä.
1956–1959 opiskeli Vapaassa taidekoulussa.
1966–1988 toimi Vapaan taidekoulun rehtorina.
Useita yksityisnäyttelyitä ja ollut mukana yhteisnäyttelyissä.
1975 Uudenmaan Taidetoimikunnan kuvataidepalkinto.
2011 Retrospektiivinen näyttely Emmassa Espoossa.

Tor Arne viihtyy abstraktin ja esittävän kuvan rajamailla ja murrettujen värien seurassa, alueilla joilla käsitteet ovat väljiä ja asiat vailla täsmällisiä nimiä. Sitä paitsi hän suhtautuu kieleen muutenkin epäluuloisesti. ”Sanat ovat esteitä, ainakin siinä maailmassa, jossa minä viivyn.” Yksi keskeisiä asioita Tor Arnen maalauksissa on maalausprosessi, jonka jäljet näkyvät kankaan pinnassa. Hän ei suunnittele maalauksiaan tarkasti etukäteen, vaan kerää erilaisia asioita kankaalle ja etsii alkupisteen niiden kohtaamisesta.

Einar Garibaldi Eiríksson

1964 syntyi Islannissa. Asuu Reykjavikissa.
1986–1991 opiskeli Accademia di Belle Arti di Brerassa Milanossa
1980–1985 opiskeli Islannin taideteollisuuskorkeakoulussa.
1984 lähtien pitänyt yksityisnäyttelyitä ja osallistunut yhteisnäyttelyihin Islannissa, Norjassa, Italiassa, Ranskassa, Ruotsissa.
2015 vuodesta Reykjavikin taidekoulun visuaalisen taiteen osaston johtaja ja vuodesta 2012 alkaen Islannin taideakatemian vieraileva professori.

Einar Garibaldi Eiríkssonin Grand Tour on jatkuvasti kehittyvä ja kasvava teos, jonka tekemisen hän aloitti Italiassa 1990-luvun lopussa. Teos koostuu taiteilijan eri puolilta Italiaa löytämistä liikennemerkeistä, jotka varoittavat tekeillä olevista tiemerkinnöistä. Vaikka kuva-aihe on sama, jokainen kilpi on ainutkertainen maalaus, tuntemattoman tekijän käsialaa. Kilpien mustavalkoinen ja pelkistetty kuvakieli on lähellä pop-taiteen iskevyyttä.

Andreas Eriksson

1975 syntyi Ruotsissa. Asuu Medelplanassa Ruotsissa.
1993–1998 opiskeli Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa.
2011 yksityisnäyttely Pohjoismaisessa paviljongissa Venetsian biennaalissa.
2012 osallistui Sao Paulon biennaaliin Brasiliassa.Pitänyt vuodesta 2001 lähtien lukuisia yksityisnäyttelyitä ja osallistunut yhteisnäyttelyihin mm. Ruotsissa, Suomessa, Tanskassa, Norjassa, Saksassa, Italiassa ja Englannissa, Puolassa, Itävallassa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa.
2007 Baloise Art Prize, Baselissa Sveitsissä.
Teoksia julkisissa kokoelmissa useissa eri maissa.

Andreas Eriksson on monipuolinen taiteilija, jonka tuotantoon kuuluu maalausten ja valokuvien ohella veistoksia, kuvakudoksia ja installaatioita. Eriksson asuu Ruotsin maaseudulla, talossa jonka ympärillä avautuu peltoja ja metsiä. Jokapäiväisen elämän pienet ja isommat tapahtumat ja havainnot toimivat lähtökohtina hänen teoksilleen ja antavat vahvan pohjan niiden muodolliselle, käsitteelliselle ja vertauskuvalliselle rakenteelle. Hänen teoksensa ikään kuin leijuvat abstraktin ja esittävän kuvan välimaastossa ja ovat tästä syystä samanaikaisesti sekä tuttuja että arvoituksellisia.

Peter Frie

1947 syntyi Ruotsissa. Asuu Båstadissa Ruotsissa ja Phuketissa Thaimaassa.
1998 Ars Fennica -palkinto ja laaja kiertonäyttely Suomessa.
Pitänyt lukuisia yksityisnäyttelyitä ja osallistunut kymmeniin yhteisnäyttelyihin ympäri Eurooppaa.
Teoksia useissa julkisissa kokoelmissa: mm. Tukholman Moderna Museet, nykytaiteen museo Kiasma sekä Fries Museum Leeuwarden.

Peter Frie on valon runoilija, joka tavoittaa maalauksiinsa helteisten kesäpäivien uneliaan paahteen ja illan poltetun oranssin auringon painuessa horisontin taakse. Hän on koloristi, jonka teokset puhuttelevat kaikkia aisteja. Niissä jokaisen on helppo tunnistaa omia muistojaan ja kokemuksiaan. Frie ei maalaa ulkona aiheen edessä, vaan muistista. Maalauksen maisema merkitsee hänelle onnen ja mielihyvän tilaa, jossa hänen aikuisena kokemiinsa elämyksiin ja näkemiinsä maalauksiin sekoittuu muistoja hänen lapsuutensa kesistä ja onnellisista hetkistä.

Olav Christopher Jenssen

1954 syntyi Norjassa. Asuu ja työskentelee Berliinissä ja Lyassa, Ruotsissa.
1976–1979 opiskeli Norjan kansallisessa taidekoulussa.
1980–1981 opiskeli Norjan kansallisessa taideakatemiassa.
Pitänyt lukemattomia yksityisnäyttelyitä ja ollut mukana yhteisnäyttelyissä mm. Norjassa, Ruotsissa, Tanskassa, Virossa, Saksassa, Sveitsissä, Portugalissa, Espanjassa, Ranskassa, Yhdysvalloissa.
1992 osallistui Kasselin Documenta-näyttelyyn. Yksityisnäyttelyt Ateneumissa 1993 ja Kiasmassa 2011.
Teoksia muun muassa MoMA:ssa New Yorkissa, British Museumissa ja Pompidou-keskuksessa Pariisissa sekä monissa suomalaisissa museokokoelmissa.

Olav Christopher Jenssenin tuotanto sisältää häkellyttävän määrän tapoja, joilla maalari voi levittää maalia kankaalle ja piirtää sen pintaan muotoja ja kuvioita. Jokainen laajempi katsaus hänen taiteeseensa muistuttaa abstraktin maalaustaiteen sanakirjaa tai hakuteosta. Uusien maalauksen maailmojen valloittaminen merkitsee hänelle iloa ja nautintoa, jotka vievät hänen taidettaan eteenpäin ja tarttuvat myös katsojaan. Pohjoinen luonto ja etenkin muistikuvat lapsuuden maisemista ovat aina olleet Pohjois-Norjassa syntyneelle Jenssenille tärkeitä.

Anna Retulainen

1969 syntyi Orimattilassa. Asuu Helsingissä.
Opiskellut Taideteollisessa korkeakoulussa ja Konstfackissa Tukholmassa.
Pitänyt yksityisnäyttelyitä ja ollut mukana yhteisnäyttelyissä mm. Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Englannissa, Ranskassa.
1999 ja 2014 ehdolla Carnegie Art -palkinnon saajaksi sekä 2004 Ars Fennican saajaksi.
2006 William Thuring -palkinto.
Teoksia julkisissa kokoelmissa: mm. Nykytaidemuseo Kiasma, Helsingin taidemuseo HAM, Amos Andersonin taidemuseo, Sara Hildénin taidemuseo.

Anna Retulainen maalaa ”kuvitellen”, seuraamalla muistiinsa piirtyneitä kokemuksia ja aistimuksia. Maalaukset saattavat ensi silmäyksellä näyttää paitsi abstrakteilta, myös nopeilta ja spontaaneilta. Tarkempi katse paljastaa tilan, valon ja näkyvän maailman fragmentit sekä sen, miten jokainen teos on pitkän työprosessin tulos. Retulaisen maalaukset ovat eräänlaisia kokemusten raunioita, värien ja muotojen hauraita kudoksia. Ne voivat olla epätarkkoja kuvia maailmasta, mutta ne ovat täsmällisiä esityksiä siitä, miten ihmisen havaintokyky ja muisti toimivat.

Troels Wörsel

1950 syntyi Tanskassa. Asuu Kölnissä Saksassa ja Pietrasantassa Italiassa.
Itseoppinut taiteilija.
2002 voitti Carnegie Art Awardsin ensimmäisen palkinnon.
2007 yksityisnäyttely Tanskan paviljongissa Venetsian Biennaalissa.
Pitänyt yksityisnäyttelyitä mm. Tanskassa, Norjassa, Saksassa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa.
Teoksia julkisissa kokoelmissa mm. MoMa:ssa New Yorkissa, Kiasmassa Helsingissä, Pompidou-keskuksessa Pariisissa, Tanskan kansallismuseossa ja Louisianan taidemuseossa Tanskassa.

Troels Wörselin teosten lähtökohdat ovat hänen syvällisessä kiinnostuksessaan maalaustaiteen historiaan ja olemukseen sekä toisaalta maalauksen formaalisiin ominaisuuksiin ja sen tekemisessä tarvittaviin välineisiin. Maalaus on näin ollen samanaikaisesti Wörselin tarkastelun kohde ja tarkastelun väline, jonka avulla hän luotaa maalaustaiteen mahdollisuuksia. Häntä kiinnostaa muun muassa se, miten maalauksen merkitys rakentuu muodon, tekniikan, käsitteen ja symbolin tasolla.