Serlachius museot

Käykää rohkeasti
pidemmälle

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Serlachius-museot ovat avoinna talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18.

Sulje

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Avoinna:
talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18
kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18


Käykää rohkeasti
pidemmälle

Maanantai 10. Kesäkuuta 2019

Serlachius-museoiden kokoelmajulkaisulle kunniamaininta

Serlachius-museoiden kokoelmajulkaisu Kymmenen polkua kokoelmaan, teoksia Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmasta palkittiin kunniamaininnalla vuosittaisessa valtakunnallisessa taidekirjakilpailussa.

Palkinnon vastaanotti lauantaina 8.6.2019 museoiden kokoelmapäällikkö Tarja Talvitie. Kilpailun tuomaristo totesi kirjassa olevan poikkeuksellisen korkeatasoisen kuvituksen. Kirjan ansioksi luettiin myös se, miten se kunnioittaa tavallista museokävijää ja opastaa lähestymään taidetta useita, matalan kynnyksen reittiä pitkin.

Tarja Talvitie on todennut kirjan laatimisen olleen kiehtova haaste: ”Mitään sen parempaa tavoitetta on vaikea kuvitella museoammattilaiselle kuin konkretisoida näyttävä esittely omasta lempilapsestaan, käsillä olevasta kokoelmasta.” Kirja syntyi kolmen vuoden aikana ja jäsentyi teemalliseksi kokonaisuudeksi Talvitien henkilökohtaisten valintojen mukaan.

Lisätietoja kokoelmapäällikkö Tarja Talvitieltä p. 040 6386700. 


Torstai 23. Toukokuuta 2019

Kolea sää siivitti Koskelanlammen ympäri

Mänttä-Vilppulan koululaisten kevään viimeisiin päiviin kuuluva Koskelanlammen ympärijuoksu järjestettiin jälleen torstaina 23.5. Lammen ympäri kirmattiin kuusihenkisin joukkuein koleaksi käyneessä säässä. Ensimmäiset sadepisarat putosivat taivaalta onneksi vasta, kun palkinnot oli saatu jaettua.

Juoksutapahtumassa oli perinteiseen tapaan sarjat 3.–4.-luokkalaisille, 5.–6.-luokkalaisille, 7.–9-luokkalaisille sekä toisen asteen opiskelijoille. Kaikkien sarjojen kolme parasta joukkuetta palkittiin mitalein. Lisäksi taidesarjassa palkittiin tehtäväradan parhaiten suorittanut joukkue kiertopalkinnolla.

Nopeimmin reitin selvitti tänä vuonna Mäntän lukion 1. vuosikurssin joukkue, jossa juoksivat Aaro Palander, Eevi Hyttinen, Johannes Hietanen, Veikka Niemi, Milja Mäkinen ja Juho Yläjärvi. Koeviikon keskeltä juoksutapahtumaan tulleet lukiolaiset kertoivat, etteivät olleet harjoitelleet yhtään vaan viesti vedettiin peruskunnolla.

Taidesarjaan osallistuneiden tehtäväradalla toteutettiin muun muassa moderni veistos, kokeiltiin entisajan leikkejä, tehtiin katutaidetta ja muovailtiin esittävä veistos. Taidesarjaan voivat osallistua ne, jotka eivät halunneet juosta. Myös kaikkein pienimmät koululaiset pääsivät mukaan tapahtumaan tekemään taidetta.

Tulokset:

3.–4. lk: 1) Vilppulankosken koulu 3 A & 3 B, 5.39, Jenny Jokijärvi, Leevi Koivunen, Ida Saarinen, Luka Koivunen, Inka Lahtela, Linda Järvinen, 2) Savosenmäen koulu 4 A, 2. joukkue, 6.01, Aleksi Takala, Meria Letif, Zhao Zehao, Saana Jatkola, Marie Virkajärvi-Bacalhau, Mohammed Saadoun, 3) Savosenmäen koulu 4 C, 6.07, Jutta Laaksi, Sanni Katajamäki, Eemil Mäkinen, Aaron Anttila, Kaisa Soimasuo, Sara Salminen.

5.–6. lk: 1) Vilppulankosken koulu 6 B, 5.03, Emma-Maria Mikkola, Alisa Ritola, Tuuli Salonen, Teo Sivén, Fanni Ritaranta, Tessa Päivärinta, 2) Savosenmäen koulu 6B, 5.04, Luukas Lamminpää, Aada Kellari, Aaron Lamminpää, Eero Aliranta, Minttu Nieminen, Viivi Salmi, 3) Vilppulankosken koulu 5A, 5.08, Eeva-Alina Huutoniemi, Aino Ylä-Ajos, Niilo Kyckling, Santeri Paavola, Aino Soilunen, Ella Nieminen.

7.–9. lk: 1) Vilppulan yhteiskoulu 8. lk, 4.33, Aku Salonmaa, Heidi Jokinen, Valtteri Porevesi, Tiia Helminen, Sonja Mäihäniemi, Tino Mäihäniemi, 2) Vilppulan yhteiskoulu 7. lk, 1. joukkue, 4.38, Oliver Turvanen, Aki Hämäläinen, Helmi Karkiainen, Lotta Lipsonen, Luukas Piilinen, Roosa Eevala, 3) Koskelan yläkoulu 8A, 2. joukkue, 4.43, Valtteri Luttinen, Luukas Kiiltomäki, Ronja Mäkinen, Juhana Vahala, Anni-Iida Aalto, Emmi Lepistö.

Opiskelijat: 1) Mäntän lukio 1. vsk, 4.32, Aaro Palander, Eevi Hyttinen, Johannes Hietanen, Veikka Niemi, Milja Mäkinen, Juho Yläjärvi, 2) Mäntän lukio 2. vsk, 5.00, Caroline Kulaots, Kristian Varjela, Maria Nalli, Minja Jutila, Magda Kuusenmäki, Oskari Lehtonen.

Taidesarjan voittaja: Savosenmäen koulun 4 C, Artimals. Erityismaininta: Koskelan alakoulun 2-luokkalaisten kaksi joukkuetta.

Juoksun nopeimman ajan tehnyt Mäntän lukion 1. vuosikurssin joukkue asettui hymyillen yhteiskuvaan.

Kolea sää ei haitannut juoksijoita.

R. Erik Serlachiuksen kadulta tapahtuva lähtö on aina jännittävä hetki.

Taidesarjassa piti toteuttaa mm. moderni veistos teoskuvan pohjalta.

Vanhan ajan leikeissä testattiin mm. puujaloilla kävelyä.


Perjantai 17. Toukokuuta 2019

Maa-näyttely ja roolipeli vievät maailmanlopun jälkeiseen aikaan

Yhdysvaltalaistaiteilija Matthew Day Jacksonin (s. 1974) Serlachius-museoihin toteuttama näyttely Maa vie kävijät tuhannen vuoden päähän aikaan, jolloin maailma on toipunut ihmisen aiheuttamasta tuhosta. Synkkä mutta kiehtova aihe synnytti myös samannimisen roolipelin, josta muodostui lopulta keskeinen osa näyttelykokonaisuutta.

Näyttelyn ihmisenkaltaiset ja -kokoiset veistokset ovat läpileikkaus Jacksonin veistostuotannosta viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Taiteen historiasta tuttua kultaista leikkausta seuraten näyttelytilaan sijoitetut veistokset ja värikäs lasimaalaus kuvittavat samalla kokonaisuuden toista osaa, joka on roolipeli Maa.

Maa sijoittuu aikaan, jolloin maailma on täysin tuhoutunut mutta toipunut oltuaan ilman ihmisen vaikutusta ja luotuaan aivan uudenlaista elämää. Maan alla bunkkereissaan tuhat vuotta eläneet ihmiset lähettävät ensimmäiset tiedustelijansa maan pinnalle tutkimaan maailmaa, joka on heille tuttu vain myyteistä ja tarinoista.

Roolipelin ovat luoneet yhdessä Jacksonin kanssa suomalainen pelisuunnittelija Juhana Pettersson ja englantilainen taidekriitikko Tom Morton. Roolipelejä on toteutettu museoissa eri puolilla maailmaa, mutta tämä on tiettävästi ensimmäinen kerta, kun näyttely ja peli on tehty tasavertaisiksi ja toisiaan täydentäviksi jo suunnitteluvaiheessa.

Varsinaista roolipeliä pelataan näyttelytilan ulkopuolella ns. pöytäroolipelinä. Sitä on mahdollista pelata myös yksin. Perinteisen näyttelyjulkaisun korvaava pelilaatikko sisältää kaiken pelissä tarvittavan, minkä lisäksi laatikko on itsenäinen taideteos. Ryhmille ja yksittäisille kävijöille on tarjolla opastukset, joiden avulla näyttelyyn voi tutustua roolipelin maailman kautta.

Monipuolinen informaatioaikakauden taiteilija

Matthew Day Jackson on monipuolinen taiteilija, jonka tuotantoon sisältyy veistoksia, maalauksia, valokuvia, videoita, performansseja ja installaatioita. Korujen, huonekalujen ja pelien suunnittelu sekä erilaiset yhteistyöprojektit ja tapahtumat laajentavat hänen ilmaisunsa kuvataiteen perinteisten rajojen ulkopuolelle.

Informaatioaikakauden taiteilijana Jackson on pohjattoman utelias, kaikesta kiinnostunut ja käyttää taitavasti hyväkseen hakukoneiden algoritmien tarjoamia mahdollisuuksia. Käsitteellisesti hänen teoksensa muistuttavat mutkikkaita yhtälöitä tai samanaikaisesti moniin suuntiin haarautuvia ajatusketjuja.

”Käsitteellisyydestä huolimatta Jacksonin taide tempaa helposti mukaansa. Hän ymmärtää, että katsojan tulee tunnistaa näkemänsä, jotta tämä saa otteen teoksesta. Jackson ei kuitenkaan päästä katsojaa helpolla. Hänen teoksistaan saa irti sitä enemmän, mitä enemmän niille antaa”, näyttelyn kuraattori Timo Valjakka kertoo.

Monipuolisuus ei ole itsetarkoituksellista. Jacksonin taiteen taustalla ovat hänen kiinnostuksensa ihmiskunnan historiaan ja huoli sen tulevaisuudesta. ”Hän palaa toistuvasti muutamaan suureen kysymykseen, joista tärkein liittyy siihen, että ihmisellä on hallussaan välineet, joilla hän voi lopettaa elämän maapallolla. Toisaalta ihmisellä on myös tieto, jolla ainakin hänen itsensä aiheuttamat katastrofit voidaan estää”, Timo Valjakka sanoo.

Näyttelyarkkitehtuurista on vastannut Serlachius-museoiden suunnittelupäällikkö Tarja Väätänen. Näyttely on tuotettu yhteistyössä Galleria Hauser & Wirthin kanssa. Roolipelin Maa on kustantanut Kustannusosakeyhtiö PARVS Oy.


Keskiviikko 8. Toukokuuta 2019

Katri Niskanen sai luonnosta ja miljööstä ideoita Serlachius-museoiden uusiin työasuihin

Serlachius-museoiden asiakaspalveluhenkilökunnan ja oppaiden uudet työasut on suunnitellut maamme tunnetuimpiin muotisuunnittelijoihin kuuluva Katri Niskanen. Hänen studionsa valmisti mittatilaustyönä modernit ja rennot asut Serlachius-museoiden henkilökunnalle.

Katri Niskanen sai asuihin inspiraatiota Serlachiuksen museomiljööstä ja ympäröivästä luonnosta, jotka olivat tehneet häneen vaikutuksen jo ennen yhteistyön alkamista. Hän haki suunnitelmissaan aiempaa rennompaa ja modernimpaa ilmettä työasuihin. Lopputuloksena on mukava ja huoleton työvaate kaiken kokoisille ja pituisille museon työntekijöille. Toiminnallisuuden ja pitkäikäisyyden lisäksi hän halusi kiinnittää erityistä huomiota jatkuvuuteen.

Asujen värimaailma on eleetön ja selkeä jättäen päähuomion museoiden näyttelyille. Värimaailma sai inspiraatiota museota ympäröivästä vehreästä metsämiljööstä. ”Syvät vihreän sävyt yhdistettynä mustaan luovat ylellisen ja luonnonläheisen kokonaisuuden”, Katri Niskanen sanoo.

Serlachius-museoiden puolesta työvaatteille asetettiin toiveeksi helppohoitoisuus, yhdisteltävyys ja ajattomuus. Myös käytännöllisyys on tärkeää: vaatteen pitää toimia työkäytössä ja siinä pitää pystyä liikkumaan helposti. Asiakaspalvelun henkilökunnalla on radiopuhelin koko ajan mukanaan, joten sille täytyi löytyä sopiva tasku.

Vaihtoehtoisina asuina naisille ovat päälle pujotettava mekko tai paita, joiden pituuksia tarkennettiin käyttäjiensä mukaan. Vaatteiden pääväri on klassinen musta. Toinen selkäkappale on tummanvihreä, ja se antaa asulle persoonallisen ja raikkaan leikkisän ilmeen. Miesten työasuun kuuluva paita noudattaa samaa tyyliä. Asuja tehtiin myös tummanvihreänä vaaleamman vihreällä selkäkappaleella ajatellen erityisesti kesäkäyttöä. Lisäksi asuun kuuluu mustakultainen Serlachius-silkkihuivi, joka tulee myös myyntituotteeksi museokauppaan.

”Projektina tämä oli haastava ja kiinnostava. Työvaatteessa pitää huomioida monta asiaa ja näkökulmaa, erityisesti toiminnallisuutta. Olen tyytyväinen lopputulokseen ja toivon, että asut tuovat iloa museohenkilökunnan arkeen”, Katri Niskanen sanoo.

Serlachius-museoiden asiakaspalvelussa ja näyttelyvalvojina työskentelevät Katarina Jeger, Nina Aaltonen ja Emma Ahonen pitävät kevyistä ja rennoista työasuista.

Katri Niskasen ensimmäisiä luonnoksia uudeksi työasuksi.

 


Perjantai 5. Huhtikuuta 2019

Klassikkoteokset palaavat Serlachiusten kartanoon

Serlachius-museoiden uusi kokoelmaripustus Kartanon klassikot esittelee laajasti Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmia. Kuraattori Veikko Halmetoja on valinnut taidemuseo Göstan kartanoon vanhan eurooppalaisen ja Suomen kultakauden taiteen aarteita sekä uudempia suosikkejaan. Kartanon klassikot avautuu yleisölle 6.4.

Serlachiuksen klassikkoteoksia esitellään konstailemattomana ripustuksena, jonka äärelle on helppo pysähtyä. Veikko Halmetoja on löytänyt taidekokoelmasta erilaisia kokonaisuuksia ja polkuja, joiden kautta hän on jäsentänyt ripustusta. Omat seinänsä ovat saaneet suomalaisen taiteen maisemat, asetelmat sekä lasten ja aikuisten muotokuvat.

Mänttäläislähtöinen Veikko Halmetoja palasi lapsuutensa museovierailuihin ja toteutti ripustuksen, joka kunnioittaa kartanon vanhaa henkeä. ”Osa teoksista on minulle erityisen rakkaita, ne ovat kulkeneet mukanani postikortteina jo kolmenkymmenen vuoden ajan. Tätä ripustusta tehdessäni olen halunnut kunnioittaa sitä, miten ihmiset kiintyvät joihinkin kokoelmateoksiin ja haluavat nähdä ne yhä uudestaan ja uudestaan.”

Kartanon keskeisiin taiteilijoihin kuuluu Akseli Gallen-Kallela, jonka tuotantoa on paljon taidesäätiön kokoelmassa. Toinen tärkeä taiteilija on Helene Schjerfbeck, jonka teoksia taidesäätiö on hankkinut vuosien saatossa merkittävän kokoelman. Esillä on mm. eheä mieskuvien sarja, jota täydentää ensimmäistä kertaa esillä oleva näyttelijä Matti Kiianlinnan muotokuva.

Kaikkiaan näyttelyssä on lähes 150 teosta noin 100 taiteilijalta. Kartanon klassikot on pysyvä ripustus, jonka teoksia vaihdetaan kuitenkin jonkin verran esimerkiksi teoslainojen myötä. Sen äärelle voi Halmetojan mukaan palata aina uudestaan ja löytää joka kerran jotain uutta.

”Tämä ripustus sisältää yhtä monta tarinaa, kuin sillä on katsojia. Jokainen polku on oikea, mutta museon loistavilla oppailla on tarjota polku, jossa useat tarinat on kiedottu kokonaisuudeksi”, Halmetoja sanoo.

Vanha eurooppalainen taide esille

Tärkeän kokonaisuuden kartanossa muodostaa Suomessa harvinainen kokoelma vanhaa eurooppalaista taidetta. Erityisesti espanjalainen, flaamilainen ja alankomaalainen taide 1500–1600-luvuilta on laajasti esillä omana kokonaisuutenaan. Esimerkkeinä kokoelman näistä klassikoista ovat mm. Fracisco ja Juan de Zurbaránin sekä Jusepe de Riberan teokset.

Valolle herkät paperipohjaiset työt ovat saaneet oman pimennetyn paperisalonkinsa, jonka kahdessa kokoelmalaatikostossa on esillä mm. Hugo Simbergin grafiikanvedoksia. Tulevana kesänä salongissa voi tutustua myös kokoelman yhteen avainteokseen, Albert Edelfeltin Porilaisten marssiin.

Gösta Serlachius (1879–1942) keräsi aikanaan ennakkoluulottomasti oman aikansa taidetta. Taidesäätiö on viime vuosina palannut juurilleen ja kartuttanut kokoelmaa jälleen nykytaiteella. Sille on varattu oma huoneensa, jonka ripustus vaihtuu uusien hankintojen myötä tiheämmin kuin muualla kartanossa. Lisäksi muutamia nykytaiteilijoiden teoksia on sijoitettu harkitusti vanhemman taiteen sekaan.