Serlachius museot

Käykää rohkeasti
pidemmälle

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Serlachius-museot ovat avoinna talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18.

Sulje

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Avoinna:
talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18
kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18

Käykää rohkeasti
pidemmälle

Perjantai 27. Lokakuuta 2017

Jiri Gellerin näyttely FUCK THE WORLD! avautuu Serlachius-museoissa

Kuvanveistäjä Jiri Gellerin kuvastoa ovat populaarikulttuurin ikoniseksi muodostuneet asiat tai esineet, joita hän varioi väreillä, kuvioilla ja tunnelmilla. Hänen näyttelynsä FUCK THE WORLD!  avautuu 28.10. yleisölle Serlachius-museoissa.

Jiri Gellerin retrospektiivisessä näyttelyssä nähdään taiteilijan uran klassikoita 2000-luvulta sekä otteita kahdesta uudesta teossarjasta. Geller on kiinnostunut yleisesti tunnetuista ja visuaalisesti kestävistä kuvista ja merkeistä. Kaikessa on kuitenkin kyse hänen tavoitteestaan, jonka hän tiivistää seuraavasti: ”Haluan tehdä taidetta, joka näyttää paremmalta kuin todellisuus – ikuisesti kestävän ilon hetken”.

Gellerin taiteessa asiat ja esineet valuvat, purkautuvat, räjähtävät tai menevät rikki. Teoksissaan hän usein dramatisoi tilanteita, joiden symboliikassa yhdistyvät eri kuvastoista tutut aiheet. Kuvan aika on pysähtynyt sekunnin murto-osaan tai kattaa niin menneen, nykyisyyden kuin tulevankin.

Geller hyödyntää omalla ainutlaatuisella tavallaan Yhdysvalloista lähtöisin olevaa kustomointikulttuuria. Virikkeitä hän saa sarjakuvista, graafisesta suunnittelusta ja underground-julkaisuista. Populaarikulttuuri täsmentyy punk-rockiksi, ja hänen veistoksiaan voisi hyvin kutsua punk-esineiksi.

Astronautin tervehdys

Jiri Gellerin uusia kiinnostuksen kohteita ovat hymiöt ja astronautit. Hymiöt ovat nykyisin tuttuja ja käytössä lähes kaikkialla maailmassa. Hän näkee ne jopa uutena kansantaiteena. Avaruus on ollut osa Gellerin kuvastoa alusta lähtien. Se on pakopaikka tai henkinen vaihtoehto omalle planeetallemme ja sen kasvaville ongelmille.

Näyttelyn nimikkoteos FUCK THE WORLD! esittää hymiökasvoista, luonnollisen kokoista astronauttia, joka heilauttaa kättään tervehdykseksi mutta jättää katsojan miettimään, onko kyseessä meno vai paluu.

Näyttelyn kuraattori on Maaretta Jaukkuri, ja sen visuaalisesta suunnittelusta on vastannut Panu Puolakka yhteistyössä taiteilijan kanssa.

Jiri Geller (s. 1971) on koulutukseltaan hopeaseppä. Hän oli yksi ROR – Revolutions on Request -taiteilijaryhmän perustajajäsenistä ja kuului ryhmään vuosina 1997–2008. Ryhmä toi aivan uudenlaista energiaa ja räväkkyyttä Suomen taidekenttään ja esiintyi useissa kotimaisissa ja kansainvälisissä näyttelyissä, mm. Manifestassa Frankfurt-am-Mainissa 2002, Venetsian biennaalissa 2003 ja Mori Art Museumissa Tokiossa 2005.

Yksityisnäyttelyitä Jiri Geller on pitänyt vuodesta 2006. Lisäksi hän on osallistunut lukemattomiin yhteisnäyttelyihin vuodesta 1993 lähtien.

FUCK THE WORLD! on avoinna 28.10.2017– 22.4.2018.


Tiistai 24. Lokakuuta 2017

Vanmechelen, Ahtila, Brotherus ja Dalí Serlachius-museoissa 2018


Serlachius-museoissa nähdään ensi vuonna kansainvälisesti tunnettuja taiteilijoita ja heidän uusia teoksiaan ensi kertaa Suomessa. Kesän 2018 päänäyttely esittelee laajasti belgialaisen Koen Vanmechelenin tuotantoa. Uudet teoksensa Serlachiukselle tuovat myös Eija-Liisa Ahtila ja Elina Brotherus. Dalín gaala on Salvador Dalín myöhäistuotantoon pohjautuva installaatio.

Koen Vanmechelen (s.1965) on Belgian tunnetuimpia nykytaiteilijoita, jonka tuotantoon kuuluu maalauksia, veistoksia, valokuvia, videoita ja installaatioita. Hänen näyttelynsä It´s About Time | Kyse on ajasta tuo Serlachius-museo Göstaan ja sitä ympäröivään puistoon hänen taiteensa koko sen monimuotoisuudessa 19.5.–16.9.2018.

Vanmechelenin uraauurtavat teokset käsittelevät biokulttuurista monimuotoisuutta ja identiteettiä. Hänen tuotantonsa keskiössä ovat kanat, joista tulee hänen hankkeissaan sekä taideteoksia että yhteiskunnan vertauskuvia. Vanmechelen kietoo yhteen taiteen, tieteen sekä filosofian ja tarkastelee niiden välistä vuorovaikutusta.

Taiteilijalle on ominaista yhteisöllinen toiminta ja monitieteellinen yhteistyö, josta hänet on palkittu kansainvälisesti. Risteyttämällä erilaisia kanarotuja hän on onnistunut luomaan pitkäikäisiä ja terveitä kanoja. Näitä kanoja nähdään ensi kesänä myös Serlachius-museoissa. Näyttelyn kuratoi Timo Valjakka.

Eija-Liisa Ahtilan (s. 1959) uusi teos kulkee työnimellä Potentiality for Love. Se on veistoksellinen, LED-moduuleihin perustuva videoinstallaatio, joka tutkii aineen ja visuaalisen illuusion sekä ajatuksen ja fyysisen kosketuksen yhteyttä. Teoksen teemana on jokaisen inhimillisen kokemus äidistä ja olemisesta osana toista. Teos ensiesitetään Serlachius-museoissa 3.2.2018, ja se lähtee sen jälkeen laajalle maailmankiertueelle, muun muassa Sydneyn biennaaliin.

Brotherus ja Dalí Gustafissa

Elina Brotheruksen (s. 1972 ) näyttely Leikkikenttä / Playground esittelee taiteilijan uusia teoksia vuosilta 2016–18. Esillä on sekä valokuvia että lyhyitä videoita. Serlachius-museo Gustafin näyttely on laajennettu versio Pompidou-keskuksessa Pariisissa juuri päättyneestä Brotheruksen näyttelystä.

Brotherus käyttää uusissa teoksissaan lähtökohtana muun muassa 1960-luvun Fluxus-taiteilijoiden kirjoittamia teosohjeita. Omakuvia kaksikymmentä vuotta tehneen Brotheruksen tuotannossa nämä performatiiviset, kummalliset ja leikkisät työt kääntävät uuden lehden. Teoksia nähdään Suomessa nyt ensimmäisen kerran 16.6.2018 alkaen. Näyttelyn kuratoi Susan Bright.

Surrealismin mestari Salvador Dalí (1904–1989) julkaisi 1970-luvulla keittokirjan Les dïners de Gala. Dalin gaala on tähän kirjaan perustuva, taiteilijan myöhäistuotannon teoksia sisältävä installaatio. Se on ilotteleva kunnianosoitus Salvador Dalílle, jonka elämää ja taidetta ei voi erottaa toisistaan. Näyttely avautuu Gustaf-museossa 16.6.2018. Sen kuratoivat Pauli Sivonen ja Tarja Väätänen.

Kiven aika kunnioittaa Harry Kivijärveä

Kiven aika esittelee 13.10.2018 alkaen Harry Kivijärven (1931–2010) tuotantoa. Hän oli yksi sukupolvensa merkittävimpiä suomalaisia kuvanveistäjiä 1960–70-luvuilla. Kiven aika -näyttelyssä on mukana myös kuusi suomalaista nykykuvanveistäjää, joiden materiaalina on kivi. Näyttelyn taiteilijat Harry Kivijärven lisäksi ovat Maria Duncker, Timo Hannunen, Aaron Heino, Anne Koskinen, Laura Könönen ja Ville Mäkikoskela. Näyttelyn kuratoi Laura Kuurne.

Taidemaalari Riikka Lenkkerin (s. 1971) näyttely Yötä vasten (3.2.–27.5.2018) avaa aamuöisen näkymän suomalaisiin makuuhuoneisiin. Lenkkerin kokovartalokuvat sänkyihinsä painautuvista ihmisistä näyttävät meidän jokapäiväisen ja samalla katseilta piilotetun ruumiinkielemme. Italiassa taidekoulutuksensa saanut Lenkkeri yhdistääkin taitavasti nykypäivän realismia eurooppalaisen taiteen perinteisiin.

Sampsa Virkajärven (s. 1970) näyttely Sun kanssa | Mitä jää? (9.6.2018–3.2.2019) sisältää kaksi videoteosta. Sun kanssa -teoksessa käydään läpi isän ja pojan muuttuvaa suhdetta ja jätetään jäähyväisiä. Mitä jää? -teos kuvaa muistisairaan äidin viimeisiä vuosia omassa kodissaan ja sitä, millaiseksi aika ja paikka muuttuvat sairauden edetessä.
 


Perjantai 29. Syyskuuta 2017

Marja Pirilän näyttely on kunnianosoitus camera obscuralle

Miten me näemme maailman? Voiko tyhjästä syntyä jotakin? Näitä kysymyksiä pohtii valokuvataiteilija Marja Pirilän näyttely Strindbergin huoneissa, joka syntyi camera obscurassa, valon ja valokuvauksen koelaboratoriossa. Näyttely avautuu yleisölle 30.9. Serlachius-museo Göstassa.

Marja Pirilä kuvasi uusimman valokuvasarjansa taiteilijaresidenssissä Grez-sur-Loingissa Ranskassa vuonna 2015. Hänen toteutti Hotel Chevillonissa käytössään olleeseen huoneistoon camera obscuran peittämällä ikkunat mustalla muovilla ja päästämällä valon sisään pienistä aukoista, joihin hän asensi yksinkertaiset linssit. Näin pienen kylän pääkadulle ja torille avautuva näkymä piirtyi huoneisiin ylösalaisin olevina kuvajaisina.

– Käytännössä asuin liki puoli vuotta camera obscurassa, ja huoneistoni toimi valon ja valokuvauksen koelaboratoriona. Huoneisto oli kuin suuri kamera, jonka sisällä kuvasin. Sitä voi verrata ihmisen silmään ja huoneen seiniä verkkokalvoon, jonne valo kantaa ulkomaailman kuvajaisia pienen aukon kautta ylösalaisin, Pirilä kertoo.

Monikerroksisia kuvia

Marja Pirilä on valmistunut 1986 valokuvaajaksi Taideteollisesta korkeakoulusta ja samana vuonna Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi biologia pääaineenaan. Hänen luonnontieteellinen taustansa on heijastunut kokeilevana lähestymistapana valokuvaukseen ja hän on koko uransa ajan laajentanut ja kyseenalaistanut perinteisen valokuvauksen käytäntöjä muun muassa neulanreikä- ja camera obscura -menetelmillä.

Pirilä on hyödyntänyt camera obscuran monikerroksellisuutta useissa eri sarjoissaan 1990-luvulta lähtien. Niistä vanhinta, yhä jatkuvaa Sisätila/Ulkotila-sarjaa hän kuvaa ihmisten kanssa heidän omissa huoneissaan. Se laajentaa häntä aina kiehtoneen miljöömuotokuvauksen mahdollisuuksia.

– Aloittaessani sarjan kuvaamisen minulle tuli valtava oivallus, että camera obscuraa käyttämällä saan yhdellä valotuksella kuvaan ihmisen, hänen huoneensa ja ikkunasta avautuvan maiseman – miten kokonaisvaltainen menetelmä ihmisen elinpiirin kuvaamiseksi! Oli vain kokeiltava ja ratkaistava, miten saisin sen käytännössä toimimaan, taiteilija kertoo.

Vaikka Marja Pirilä painottaa kokeilevaa lähestymistapaa työskentelyssään, se ei sulje pois tai vähennä hänen kuviensa kauneutta, katsojan lumoutumista taianomaisen ilmiön äärellä.

– Pitkällä valotusajalla otettuihin kuviin on vangittu ainutlaatuinen tunnelma, joissa aika on pysähtynyt. Teokset houkuttelevat esiin alitajuisia ja sanattomia ajatuksia. Ne tekevät myös näkyväksi maailman kauneutta, mikä on nykytaiteessa turhan vähän arvostettu ominaisuus, näyttelyn kuraattori Laura Kuurne luonnehtii.

Kokeiluja Strindbergin hengessä

Taiteilijaresidenssinä nykyisin toimivassa Hotel Chevillonissa työskenteli jo 1800-luvun lopulla monia tunnettuja ruotsalaisia ja suomalaisia taiteilijoita ja kirjailijoita. Marja Pirilä sai kuulla asuvansa samassa huoneistossa, jossa oli 1880-luvulla asunut August Strindberg (1849–1912), yksi Ruotsin merkittävimmistä ja ristiriitaisimmista kirjailijoista. Strindberg oli myös varhaisen valokuvauksen pioneeri, jonka kokeilut olivat Pirilälle jo ennestään tuttuja

– Hänen ennakkoluulottomat valokuvauskokeensa ja ajatuksensa inspiroivat minua uusiin kokeiluihin. Strindberg oivalsi, että kuvamme maailmasta on vain optinen illuusio. Meitä yhdistääkin kiinnostus perinteisen valokuvauksen käytäntöjen kyseenalaistamiseen ja laajentamiseen.

Strindbergin huoneissa  sisältää valokuvien ja kahden videoteoksen lisäksi vanhan vaatekaapin, jonka Marja Pirilä on muuttanut camera obscuraksi yhdessä valokuvataiteilija Petri Nuutisen kanssa. Wunderkamera-teos sai nimensä Strindbergin tekemästä kamerasta. Sen avulla jokainen kävijä voi nähdä yhtä aikaa yksinkertaisen ja maagisen ilmiön.
 


Keskiviikko 13. Syyskuuta 2017

Miniteatterikesä tuo teatterin juhlan Mänttään

Tampereen Teatterikesän ja Serlachius-museoiden yhteistyössä syntynyt tapahtuma tuo 15.–19. marraskuuta teatterin juhlan Mänttä-Vilppulaan. Miniteatterikesä Mäntässä on täysin uusi avaus ja yhteistyöhanke, jossa kuvataide ja esittävä taide kohtaavat. Tapahtuman ohjelmisto on valmis, ja lipunmyynti on alkanut.

Miniteatterikesän aloittaa keskiviikkona 15. marraskuuta Mäntän Klubilla järjestettävä konsertti Suomalaisin sävelin Merikannosta Malmsténiin, jossa esiintyvät oopperalaulaja Jaakko Ryhänen ja pianisti Maila Böhm.

Viikonlopun käynnistää lauantaina 18. marraskuuta Gustaf-museossa kansainvälisestikin palkittu näyttelijä Kati Outinen muistia ja minuutta käsittelevällä monologillaan Niin kauas kuin omat siivet kantaa. Serlachius-museo Göstassa nähdään ohjaaja-kirjailija Juha Hurmeen jo klassikoksi muodostunut Puupää-esitys, joka kertoo iltamakulttuurista ja rillumareista sukeltaen myös viihteen kääntöpuolelle. Vuodesta 2003 lähtien Hurme on kiertänyt näytelmällä ympäri maata yli 250 esityksen verran. Lapsiperheet saavat nauttia Tanssiteatteri MD:n vuorovaikutteisesta teoksesta Kurkistuksia tanssivaan Muumilaaksoon. Lauantai-illan kruunaa kotimaisen skiffle-viihteen kärkinimi Werner Bros Trio ravintola Göstassa.

Miniteatterikesän päättää sunnuntaina 19. marraskuuta kymmenvuotistaivaltaan juhlivan Grus Grus Teatterin esitys Hugo Simbergin siivet. Kyseessä on ainutlaatuinen tilaisuus nähdä vielä kerran ryhmän ylistetty esikoisnäytelmä, jossa heräävät henkiin sata vuotta sitten elänyt taitelija ja hänen maalauksensa, erityisesti aikanaan kiistoja aiheuttaneet Tampereen Tuomiokirkon maalaukset. Taidemuseo Göstassa nähtävän teoksen tulkitsee näyttelijä Ville Majamaa ja ohjauksesta vastaa Ville Kurki.

Tampereen Teatterikesän ja Serlachius-museoiden kanssa yhteistyössä Miniteatterikesän toteuttavat ravintola Gösta, Mäntän Klubi ja Mänttä-Vilppulan kaupunki. Tapahtuman päätukija on Majaoja-säätiö.



Keskiviikko 21. Kesäkuuta 2017

Tampereen Teatterikesä ja Serlachius-museot yhteistyöhön

Miniteatterikesä-tapahtuma tuo teatterin juhlan Mänttä-Vilppulaan marraskuussa.

Tampereen Teatterikesä ja Serlachius-museot pistävät hynttyyt yhteen ja tuovat marraskuussa 17.–19.11. teatterin juhlan Mänttä-Vilppulaan. Miniteatterikesä Mäntässä -tapahtuma on täysin uusi avaus ja yhteistyöhanke, jossa kuvataide ja esittävä taide kohtaavat.

”Teatterikesässä on jo pidemmän aikaa ollut toive tehdä yhteistyötä Serlachius-museoiden kanssa. Iloitsemme suuresti uudesta yhteistyöstä lähinaapurin kulttuuritoimijan kanssa – ja mitä hyvää tämä poikiikaan molempien kaupunkien kulttuuripääkaupunkihakuihin vuodelle 2026”,  toteaa Tampereen Teatterikesän toiminnanjohtaja Hanna Rosendahl.

Tampereen Teatterikesän ja Serlachius-museoiden kanssa yhteistyössä tapahtuman toteuttavat Ravintola Gösta, Mäntän Klubi ja Mänttä-Vilppulan kaupunki. Miniteatterikesän päätukija on Majaoja-säätiö. Serlachius-museoiden kehittämispäällikkö Päivi Viherkoski on innostunut yhteishankkeesta: ”Serlachius-museoille teatteritaide on läheistä ja draaman keinoja käytetään niin näyttelyissä kuin palveluissammekin. Mänttä-Vilppula on korkeatasoisten harrastajateatterien kotipaikka, mutta ammattilaisesityksiä nähdään harvoin. On ilo olla tuomassa Miniteatterikesää suuren Tampereen Teatterikesän ja paikallisten kumppaneiden kanssa pieneen Mänttä-Vilppulaan. Kesä tulee keskelle vuoden pimeintä aikaa.”

Suurin osa Miniteatterikesään valituista taiteilijoista on vieraillut Teatterikesässä aiemmin. Lauantaina 18. marraskuuta nähdään ohjaaja-kirjailija Juha Hurmeen Puupää-esitys  Serlachius-museo Göstan Kivijärvi-salissa. Ravintola Göstassa mieltä kohottaa ja lämmittää Werner Bros Trion muusikot. Gustaf-museossa puolestaan esiintyy kansainvälisestikin palkittu näyttelijä Kati Outinen monologillaan Niin kauas kuin omat siivet kantaa. Lisäksi lapsiperheet saavat nauttia Tanssiteatteri MD:n vuorovaikutteisesta teoksesta Kurkistuksia Tanssivaan Muumilaaksoon. Lisää esityksiä on luvassa mm. Mäntän Klubille.

Viikonlopun ohjelmisto kokonaisuudessaan julkistetaan elokuun aikana Serlachius-museoiden ja taidekaupungin verkkosivuilla serlachius.fi ja taidekaupunki.fi. Samalla käynnistyy lipunmyynti Serlachius-museoissa.

Tampereen Teatterikesän toiminnanjohtaja Hanna Rosendahl ja Serlachius-museoiden kehittämispäällikkö
Päivi Viherkoski ovat innoissaan yhteistyöstä.