Serlachius museot

Käykää rohkeasti
pidemmälle

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Serlachius-museot ovat avoinna talviaikaan 1.9.–31.5. ti–su klo 11–18.

Sulje

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Serlachius-museot avoinna:
talviaikaan 1.9.–31.5. ti–su klo 11–18
kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18

Käykää rohkeasti
pidemmälle

Torstai 16. Maaliskuuta 2017

Serlachius-museo Gustafin julkisivuremontti alkaa huhtikuussa

Serlachius-museo Gustaf eli entinen Serlachius-yhtiön pääkonttori saa pintaansa uuden rappauksen. Julkisivuremontti alkaa huhtikuun alussa, ja se jatkuu marraskuun loppuun 2017. Mäntän keskustassa näkyvällä paikalla sijaitseva museo on huputettuna remontin ajan.

Remontin toteuttaa julkisivurakentamiseen erikoistunut Rakennus Kenike Oy Seinäjoelta. Rakennustelineiden pystytys aloitetaan parin viikon kuluessa, ja varsinaiset työt alkavat 3. huhtikuuta.

Julkisivuremontti tuli ajankohtaiseksi, kun vanhan rappauksen huomattiin irtoavan palasina. Rappaus on uusittu edellisen kerran vuonna 1980. Julkisivulle ei tehty mitään 2000-luvun alussa, jolloin rakennuksessa toteutettiin laaja peruskorjaus sen ottamiseksi museokäyttöön.

Serlachius-museo Gustaf kuuluu valtioneuvoston päätöksellä merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen piiriin. Julkisivuremontin yhteydessä on informoitu Museovirastoa.

Entinen pääkonttori pysyy jatkossakin valkoisena. Talo saa kuitenkin nykyisen roiskerappauksen sijasta pintaansa sileän rappauksen, joka sisältyi talon alkuperäisiin suunnitelmiin. Samassa yhteydessä uusitaan julkisivujen pellitykset sekä eteläpäädyn suuret ikkunat. Myös puiset ulko-ovet kunnostetaan.

Gustaf-museo on normaalisti avoinna koko julkisivuremontin ajan. Pahoittelemme rakennustöistä aiheutuvaa häiriötä.
 


Maanantai 13. Maaliskuuta 2017

Eric O. W. Ehrströmin koruista ja luonnoksista verkkonäyttely Serlachius-museoissa

Serlachius-museoissa on toteutettu verkkonäyttely taiteilija Eric O. W. Ehrströmin (1881–1934) koruista ja koruluonnoksista. Ehrström suunnitteli ja toteutti elämänsä aikana paljon koruja, joita löytyy yhä monista korulippaista, vaikka tieto niiden alkuperästä onkin saattanut kadota. Vuorovaikutteisen näyttelyn tarkoituksena on kerätä lisätietoa taiteilijan koruista.

Verkkonäyttelyssä on 190 kuvaa Serlachius-museoiden kokoelmiin kuuluvista Eric O. W. Ehrströmin koruista ja korusuunnitelmista. Jokaisen kuvan yhteydessä on palautelomake yhteydenottoa varten. Toiveena on löytää suunnitelmissa esiintyviä koruja, muita Ehrströmin koruja ja esineitä sekä niihin liittyviä tarinoita.

Ehrström edustaa suomalaisessa korudesignissa harvinaista, puhdasta Art Nouveauta. Hän suunnitteli koruja jo 1900-luvun ensimmäisinä vuosina. Vuodesta 1905 aina kuolemaansa 1934 asti hän luovutti koruja säännöllisesti Suomen Taideteollisuusyhdistyksen vuosiarpajaisiin.

Taiteilijan koruja voi olla vaikea tunnistaa, sillä hänellä ei ollut leimaamisoikeutta. Mikäli korut on signeerattu, niissä on yleensä monogrammi EOWE. On todennäköistä, että monet korut ovat päätyneet arpajaisvoittoina ja edelleen perintönä omistajille, joilla ei ole tietoa niiden suunnittelijasta.

Eric O. W. Ehrström suunnitteli monipuolisesti erilaisia koruja. Myös erilaiset pienesineet, kuten tuhkakupit ja rasiat kuuluivat hänen tuotantoonsa. Varhaiset korut olivat kuparia tai hopeaa, myöhemmät myös kultaa ja norsunluuta. Koruissa on käytetty jalokiviä, epäjaloja materiaaleja ja puolijalokiviä. Emaloidut korut ja rasiat olivat taiteilijalle tyypillisiä.

Korujen aiheet kumpuavat usein luonnosta. Niille on tyypillistä hyvin omalaatuinen kasviaiheisto: siemenkodat, sienet, jäkälät ja rihmastot sekä hyönteiset kuten sudenkorennot. Emaloitujen korujen, rasioiden ja laattojen aiheet olivat usein kepeän eroottisia.

Monipuolinen taiteilija ja taidekäsityöläinen

Eric O. W. Ehrström oli taiteilijana poikkeuksellisen monipuolinen. Hän suunnitteli korujen lisäksi astioita, tekstiilejä, huonekaluja ja lasimaalauksia. Hän oli taidekäsityöläinen ja taideteollisuusmies, joka osasi metallin pakotuksen sekä emali- ja jalokivisepän työt.

Myös Ehrströmin heraldinen tuotanto on laaja. Siihen kuuluu vaakunoita, mitaleita ja postimerkkejä. Hän oli jäsenenä Suomen Sinettikomiteassa ja lippukomiteassa, joissa suunniteltiin itsenäistyneen tasavallan viralliset tunnukset. Myös Suomen kuninkaan kruunu on hänen käsialaansa.

Ehrström oli naimissa taiteilija Olga Gummerus-Ehrströmin kanssa. Taiteilijapariskunta työskenteli paljon yhdessä. Lapseton pariskunta testamenttasi hallussaan olevat taideteokset ja luonnokset Gösta Serlachiuksen taidesäätiölle. Testamenttilahjoituksen mukana tuli mittava määrä koruluonnoksia.

Verkkonäyttelyn sisällöstä ja aineistosta ovat vastanneet museonjohtaja Pälvi Myllylä Visavuoren museosäätiöstä ja tutkija Helena Hänninen Serlachius-museoista. Näyttelyssä on hyödynnetty  Serlachius-museoiden kokoelmatietokantaa. Käytännön toteutuksesta on vastannut kokoelmasuunnittelija Leena Leiman. Verkkonäyttely on toteutettu myös ruotsin- ja englanninkielisenä.

Tutustu verkkonäyttelyyn: www.serlachius.fi/fi/nayttelyt/verkkonayttelyt/korulipas/


Torstai 16. Helmikuuta 2017

Food & Art -tapahtuma tuo viisi Michelin-kokkia Serlachius-museoihin elokuussa

Ruokailu- ja taidefestivaali Food & Art tuo viisi Michelin-tason keittiömestaria maailman johtavien taidemuseoiden huippuravintoloista Serlachius-museoihin Mänttään 24.–27. elokuuta. Suomessa ei ikinä ole syöty illallista, jossa olisi tuikkinut näin monta Michelin-tähteä samanaikaisesti.

Tänä vuonna tapahtuman teemana ovat museoravintoloiden keittiömestarit maailmalla. Ravintola Göstassa kolmena iltana tarjoiltava Chef’s Menu -illallinen on viiden vierailevan keittiömestarin ja Suomen parhaiksi valittujen kokkien käsialaa.

– Halusimme tuoda Suomeen maailman parhaiden museoravintoloiden keittiömestarit. Kaikki pyytämämme henkilöt lähtivät mukaan, ja yllättäen meillä olikin viisi Michelin-tasoista kansainvälistä keittiömestaria loihtimassa illallista yhdessä Suomen parhaiden keittiömestareiden kanssa, kertoo Riikka Kannas Food Camp Finlandista.

Kaikki Mänttään saapuvat keittiömestarit vetävät tai ovat vetäneet Michelin-tasoisia ravintoloita maailmalla. Espanjalainen Josean Alija luotsaa Nerue-ravintolaansa Bilbaon Guggenheim-museossa. Keittiömestari Joris Bijdendijk johtaa Amsterdamin Rijksmuseumin RIJKS®-ravintolaa.

Ranskalaisen Michel Brasin Café Bras -ravintola toimii Soulages-museossa Rodezissa. Remo Capitaneo vetää Enrico Bartolini -ravintolaa Mudec-museossa Milanossa ja tv-ohjelma Strömsöstäkin tuttu Paul Svensson toimii tukholmalaisen Fotografiska-museon ravintolan keittiömestarina. Erityisesti ranskalainen Michel Bras on kaikkien huippukokkien arvostama. Hän on johtanut kolmen Michelin-tähden ravintolaa jo 1990-luvulta asti.

Suomalaisista keittiömestareista mukana Chef’s Menu -illallista ovat toteuttamassa ravintola Göstan keittiömestari ja vuoden kokki 2001 Henry Tikkanen sekä Suomen tämän hetkinen Bocuse d'Or -edustaja Eero Vottonen. Lisäksi mukaan on tarkoitus saada huhtikuussa valittava vuoden kokki.

Food & Artin ohjelmaan sisältyvät tänä vuonna Chef´s Menu -illalliset Serlachius-museo Göstassa, illallisten makumaailmaan johdattelevat Göstan lounaat, ravintola Olon pop-up Autereen tuvassa, Tsaarin ajan resepteillä toteutettu pitkä lounas modernilla twistillä Mäntän Klubilla, Afternoon tea Serlachius-museo Gustafissa, käsityöläismarkkinat Göstan pihapiirissä ja ranskalainen ruokatori museon Kivijärvi-salissa.

Festivaalin aikana syödään, juodaan sekä nautitaan taiteesta ja kauniista Suomen luonnosta. Mäntän Serlachius-museot ja niitä ympäröivä luonto ovatkin oleellinen osa festivaalikokemusta.

– Sekä suomalaiset että kansainväliset vieraamme ovat yllättyneet siitä, kuinka upea Serlachius-museoiden alue on. Useimmat heistä tulevat joka vuosi uudestaan, Riikka Kannas sanoo.
 


Keskiviikko 15. Helmikuuta 2017

Tasavallan presidentti vieraili Serlachius-museoissa

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio tutustuivat Serlachius-museoihin maakuntamatkallaan, joka suuntautui 15.2. Tampereelle ja Mänttä-Vilppulaan.

Serlachius-museoissa presidenttiparia vastassa olivat Gösta Serlachiuksen taidesäätiön hallituksen puheenjohtaja Henrik de la Chapelle, hallituksen varapuheenjohtaja Susanna Serlachius, museonjohtaja Pauli Sivonen sekä taiteilija Marita Liulia.

Vierailun isäntinä presidenttiparin vastaanottivat Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Arto Pirttilahti, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Timo Tukia sekä kaupunginjohtaja Esa Sirviö.

Presidenttipari tutustui museoiden näyttelyihin Pauli Sivosen opastuksella. He olivat pyytäneet erityisesti saada tutustua Marita Liulian Kultakausi-näyttelyyn, joka on osa Suomen satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

Presidenttiparia kiinnosti näyttelyssä erityisesti suuri Aalto-installaatio: sen muoviteollisuudesta saatu materiaali ja syntyhistoria. Rouva Jenni Haukio puolestaan oli kiinnostunut siitä, miten taiteilija suunnittelee ja toteuttaa laajan näyttelyn: onko ensin idea vai muoto?

Riiko Sakkisen Rajat kiinni -näyttelyssä presidenttiä kiinnosti erityisesti Venäjän rajan yli tuotu Volga ja rouva Haukiota pakolaislasten uimalelut, joihin liittyvää tarinaa hän piti koskettavana. Uimalelut on otettu talteen Kreikan Lesboksen saarelta kymmenientuhansien pelastusliivien joukosta.

Sauli Niinistöä talousmiehenä kiinnosti myös taidesäätiön talous ja museoiden toiminta. Hän arveli säätiön toiminnan eräänlaiseksi hyväntekeväisyydeksi. Presidenttipari piti museoita ainutlaatuisena kokonaisuutena ja jopa kansallisaarteena.

Vierailun päätteeksi presidenttiparissa ojennettiin muistoksi vierailusta Liulian näyttelyyn liittyvä Kultakausi-julkaisu sekä Malli ja hullu kuvailija -näyttelyn julkaisu. Lisäksi presidentti sai Akseli Gallen-Kallelan teoskuvalla varustetun sammutuspeitteen ja rouva Haukio Verso-salaatinottimet, joilla puuseppämestari Antrei Hartikainen voitti Serlachius-museoiden järjestämän design-kilpailun kesällä 2016.

Serlachius-museoista presidenttipari jatkoi Mäntän torilla järjestettyyn yleisötapahtumaan.

 


Perjantai 10. Helmikuuta 2017

Serlachius-museoiden kävijät jättivät Mänttä-Vilppulaan lähes 10 miljoona euroa

Vasta valmistunut tutkimus kertoo Serlachius-museoiden kävijöiden jättävän paikkakunnalle keskimäärin 87 euroa henkilöä kohden. Vuonna 2015 kaupunkiin jäi matkailutuloa lähes 10 miljoonaa euroa. Tutkimuksen on toteuttanut Suomen johtava matkailututkimuksiin erikoistunut Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Serlachius-museoiden ja MW-Kehitys Oy:n toimeksiannosta.

Tutkimuksessa on käytetty Suomessa ensi kertaa alueellisesti vertailukelpoisesti toteutettua matkailun tulo- ja työllisyysvaikutustutkimusta sekä vuonna 2016 Serlachius-museoissa tehtyä kävijäkyselyä.

Vuonna 2015 Serlachius-museoissa vieraili runsaat 109 000 kävijää, joista valtaosa oli kaupungin ulkopuolelta tulleita matkailijoita. Peräti 92 prosenttia Serlachius-museoiden kyselyyn vastanneista kertoi tulleensa Mänttä-Vilppulaan museoiden vuoksi.

Ulkopaikkakuntalaiset museokävijät käyttivät Mänttä-Vilppulassa keskimäärin 87 euroa henkilöä ja matkaa kohden. Päiväkävijät jättivät 62 euroa ja yöpyjät 186 euroa henkilöä kohden. Kaikkiaan he toivat paikkakunnalle 9,6 miljoonaa euroa.

Suurin osa Serlachius-museoiden kävijöistä tuli yli 100 kilometrin päästä: pääkaupunkiseudulta ja Pirkanmaalta. Peräti 81 prosenttia vieraista oli päiväkävijöitä. Bussiryhmien runsaus näkyi keskimääräisen matkaseurueen koossa, jonka tutkimus kertoi olevan kuusi henkilöä.

Museoiden kävijöistä yli 65 prosenttia oli yli 55-vuotiaita. Vieraat olivat erittäin tyytyväisiä museokäyntiinsä. Yhdeksän kymmenestä olisi valmis suosittelemaan museota ehdottomasti tuttavilleen, ja loput 10 prosenttia suosittelisi museota pienin varauksin.

Serlachius-museoiden kehittämispäällikkö Päivi Viherkoski on tyytyväinen tutkimuksen tuloksiin. Hänen mukaansa kävijöiden ikäprofiili on tyypillinen taidemuseoille ja korostuu museoiden hyvin toimivan ryhmämyynnin johdosta. Vuonna 2016 museot myi yli tuhat opas- ja ohjelmapalvelua. 

– Serlachius-museoissa matkailun kehittämisen painopisteenä on nyt vientimarkkinointi. Näkymät museoiden tarjonnan saamisesta osaksi fly&drive- ja ryhmäpaketteja enimmäkseen Euroopan markkinoille ovat erinomaiset. Isojen matkanjärjestäjien kautta tie markkinoille vie aikaa. Nyt tehtyjen sopimusten kautta ensimmäiset asiakkaat voidaan nähdä Mänttä-Vilppulassa aikaisintaan kahden vuoden päästä, Päivi Viherkoski toteaa.

Kaupungille matkailutuloa yli 11 miljoonaa

Mänttä-Vilppulassa vieraili 2015 vuonna 258 000 matkailijaa, joista suomalaisia päiväkävijöitä oli noin 206 000 ja suomalaisia yöpyneitä matkailijoita noin 48 000. Kaupungin asukasmäärä on 10 500.

Matkailijat käyttivät kaupungissa yhteensä lähes 11,2 miljoonaa euroa, josta majoituspalveluihin käytettiin runsaat miljoona euroa, ravintolapalveluihin noin kaksi miljoonaa ja ostoksiin polttoaineet mukaan lukien lähes seitsemän miljoonaa euroa. Kulttuuri- ja huvittelupalveluihin matkailijat käyttivät yli puoli miljoonaa euroa vuonna 2015