Serlachius museot

Käykää rohkeasti
pidemmälle

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Serlachius-museot ovat avoinna kesällä 1.6.–31.8. joka päivä 10–18, talviaikaan 1.9.–31.5. ti–su 11–18.

Sulje

+358 (0)3 488 6800 | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 | Gösta, Joenniementie 47 | Mänttä

Avoinna:
talviaikaan 1.9.–31.5. ti-su klo 11–18
kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18


Käykää rohkeasti
pidemmälle

Perjantai 29. Marraskuuta 2019

Serlachius-museot mukana voittoissassa matkailutoimijoiden verkostossa

Serlachius-museot on palkittu osana Western Lakeland -matkailuverkostoa Wellbeing Eden in Finland 2019 -kilpailussa 29.11. Hyvinvointimatkailun kehittämiseen tähtäävään kilpailuun osallistui 17 eri verkostoa eri puolilta Suomea.

Voittoisaan Western Lakeland -matkailuverkostoon kuului matkailutoimijoita Päijät-Hämeestä, Keski-Suomesta ja Pirkanmaalta. Serlachius-museoiden lisäksi Pirkanmaalta olivat mukana Vaihmalan Hovi ja Frantsilan Hyvän Olon Keskus. Western Lakelandin verkosto vakuutti palkintoraadin yhteen hitsautuneella tekemisellään.


Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson jakoi palkinnot työ- ja elinkeinoministeriön ja Visit Finlandin järjestämässä matkailuseminaarissa Helsingissä 29.11. Palkinnoista päätti hyvinvoinnin ja matkailun asiantuntijoista koostunut arviointiryhmä.


Suomen kansalliseen kilpailuun osallistui 17 hyvinvointimatkailuverkostoa eri puolilta Suomea. Mukana oli verkostoja niin pohjoisesta Lapista, Itä-Suomen kansallismaisemista, Etelä-Suomen saaristosta kuin Pirkanmaan ja Pohjanmaan maakunnista. Toiminnan tuli perustua vähintään neljän organisaation verkostoihin, jotka tarjoavat suomalaisiin vahvuuksiin perustuvia hyvinvointi- ja matkailupalveluja ja kokemuksia kestävän kehityksen periaatteita noudattaen.


- Maailmalla vahvasti kasvava hyvinvointipalvelujen kysyntä luo meille mahdollisuuksia houkutella uusia kohderyhmiä Suomeen ympärivuotisesti. Suomen näkyvyys Eden-verkostossa edistää myös tavoitettamme kasvattaa ulkomaisten yöpymisten määrää ja lisätä matkailuvientiä, toteaa työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson.
 


Lauantai 16. Marraskuuta 2019

Kati Outiselle ojennettiin vuoden 2019 Majaoja-palkinto Miniteatterikesän yhteydessä

Majaoja-säätiön palkinto ojennettiin näyttelijä Kati Outiselle Miniteatterikesä-tapahtuman yhteydessä lauantaina 16.11.2019 Serlachius-museo Göstassa. Majaoja-palkinto on suuruudeltaan 15 000 euroa.

Majaoja-säätiön perustelujen mukaan Kati Outinen on vuosikymmenien ajan osoittanut olevansa monipuolinen, muuntautuva, rooliinsa paneutuva näyttelijä. Roolien kaari on huikea aina nuorisoelokuvasta Täältä tullaan elämä! viime vuosien monologiin muistisairaasta ihmisestä Niin kauas kuin omat siivet kantaa.

Hänet tunnetaan muun muassa ajastaan taideyliopiston professorina, Aki Kaurismäen elokuvista ja parhaan naisnäyttelijän palkinnosta Cannesin elokuvajuhlilla. Outisen tunneskaala käy alistumisesta päättäväisyyteen. Uusi osaamisen osoitus on valinta Kajaanin runoviikon taiteelliseksi johtajaksi vuonna 2018.

– Majaoja-säätiö arvostaa avustuksia ja palkintoja myöntäessä tekijöiden itsenäistä ja rohkeaa otetta. Palkitsemme mielellään kulttuurin marginaaleja, johon Kati Outinen koko laajalla elämäntyöllään sopii, sanoo Majaoja-säätiön hallituksen puheenjohtaja Maija Ikonen.

– Harva näyttelijä osaa olla eleettömästi elävä tai säikäyttää ulostulollaan, molempiin Kati Outinen on rooleissaan pystynyt.

Outinen esitti Mänttä-Vilppulassa 16.11. monologin Minä maalaan teidät kaikki, joka kertoo taiteilija Helene Schjerfbeckin elämästä. Näytelmässä on mukana tanssija Annatuuli Saine.

– Taiteelliseen työskentelyyn saatavat apurahat ja palkinnot ovat erittäin tärkeitä ja jopa ainoita tapoja rahoittaa taidetta, vallankin minun kaltaiselleni vapaalla kentällä työskentelevälle taiteilijalle, jolla ei ole vakituisia tuloja esimerkiksi laitosteatterista, sanoo Kati Outinen.

Majaoja-säätiö on vuonna 2000 perustettu yksityinen säätiö, jonka tarkoituksena on tukea suomalaista kulttuurielämää sen kaikissa ilmenemismuodoissa. Vuosittainen Majaoja-palkinto on aikaisemmin jaettu kuvataiteilija Tuula Lehtiselle ja Ahaa-teatterille.

Miniteatterikesä Mäntässä on Tampereen Teatterikesän ja Serlachius-museoiden yhteistyössä järjestämä teatteritapahtuma. Se järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2017.


Kati Outinen Helene Schjerfbeckin roolissa monologissa Minä maalaan teidät kaikki. Kuva: Marko Mäkinen


Perjantai 25. Lokakuuta 2019

Italian nykytaiteilijat etsivät onnea Serlachius-museoissa

Onnea etsimässä -näyttely tuo Serlachius-museoihin joukon italialaisia nykytaiteilijoita. Luovuus on tarjonnut heille vastavoiman kohdata talouskriisin mukanaan tuomat ongelmat, jotka ovat koetelleet Italiaa runsaan vuosikymmenen ajan. Maria Stella Bottain, Lorella Scaccon ja Pirjo Immosen kuratoiman näyttelyn punaisena lankana on onnen etsiminen.

Näyttelyssä on mukana neljätoista nykytaiteilijaa tai taiteilijaryhmää. He edustavat sukupolvea, joka on kokenut vuoden 2008 talouskriisin seurauksineen ja reagoinut siihen omassa tuotannossaan. He ovat nuoria tai uransa jo vakiinnuttaneita taiteilijoita eri puolilta Italiaa. Useimmat heistä esittäytyvät nyt ensimmäistä kertaa Pohjoismaissa.

Näyttelyn taiteilijat ovat Yuri Ancarani, Silvia Camporesi, Loris Cecchini, Federica Di Carlo, Goldschmied & Chiari, Francesco Jodice, Marzia Migliora, Matteo Montani, Okkult Motion Pictures (Alessandro Scali & Marco Calabrese), Federico Pietrella, Pietro Ruffo, Marinella Senatore, Federico Solmi ja ZimmerFrei.

Ajatus näyttelystä ja siihen liittyvästä julkaisusta on syntynyt italialais-suomalaisena yhteistyönä. Kuraattorit Maria Stella Bottai, Lorella Scacco ja Pirjo Immonen halusivat koota italialaisen nykytaiteen runsauden yhteisnäyttelyksi, joka sai lopullisen muotonsa vierailuilla taiteilijoiden työhuoneisiin eri puolille Italiaa.

Onnea etsimässä ei esittele teoksia, joiden aiheena on onni tai jotka kuvaavat puhdasta onnellisuutta. ”Esillä ei siis ole postikorttien Bella Italia vaan pikemminkin sen vastakohta: se mitä Italiassa tapahtuu juuri nyt”, Pirjo Immonen tiivistää. Maalaukset, veistokset, installaatiot, videot, mediataide ja performanssit piirtävät kuvaa tämän päivän todellisuudesta Italiassa.

Maria Stella Bottain mukaan onnellisuudelle ei ole yleispätevää luonnehdintaa. ”Onnellisuudesta ja sen saavuttamisesta on yhtä monta näkemystä kuin näyttelyssä on taiteilijoita.” Näyttelyn teoksiin kiteytyy taiteilijoiden luovuus ja energia. Ne tutkivat valoa, maisemaa ja kauneutta, mutta myös taloudellista ja poliittista valtaa, maailman muuttumista ja sen mukanaan tuomia muuttoliikkeitä.

Kuraattorit pohtivat keskenään ja yhdessä taiteilijoiden kanssa, miten Italiassa nykyisin etsitään onnellisuutta. Taiteilijoille selviytymisen keinoja ovat yhteisöllisyys, siviilivastarinta ja protesti, perinteiden elvyttäminen ja kauneuden syvällinen pohtiminen, onpa se luonnon tai ihmisen synnyttämää. Lorella Scaccon mukaan näyttelyyn valitut taiteilijat osoittavat, että pitkän kriisin aikana on tärkeää kyetä voittamaan vastoinkäymiset etsimällä uusia selviytymiskeinoja ja näkökulmia onnelliseen elämään.
 


Keskiviikko 23. Lokakuuta 2019

Valeasuisia omakuvia, glamouria ja sellua Serlachiuksen näyttelyissä 2020

Serlachius-museoissa nähdään vuonna 2020 monipuolinen näyttelyohjelma valeasuisista omakuvista ja interaktiivisiin veistoksiin ja klassikkoelokuvien puvustuksista sellunkeittoon. Näyttelyt tuovat Suomeen kansainvälisesti tunnustettuja taiteilijoita ja esittelevät Suomen nykytaiteen kiinnostavia nimiä.

Rodney Graham (s. 1949) on Kanadan arvostetuimpia nykytaiteilijoita, joka on esiintynyt eri puolilla maailmaa. Hänet tunnetaan erityisesti monumentaalisista valokuvateoksistaan: valeasuisista omakuvista, joissa hän omaksuu erilaisia kuvitteellisia rooleja. Serlachius-museo Göstassa 25.4.–4.10.2020 esillä oleva näyttely on taiteilijan ensiesiintyminen Suomessa. Näyttelyn kuraattori on Timo Valjakka.

Harvinainen kokoelma maailman tunnetuimpien elokuvien puvustuksia tulee esille Gustaf-museon näyttelyyn Glamour – Oscarin arvoisia pukuja 30.5.–20.9.2020. Puvut ovat maineikkaan italialaisen elokuvapuvustamon Tirelli Costumin valmistamia, ja ne ovat tuoneet tekijöilleen lukuisia Oscar-palkintoja ja -ehdokkuuksia vuosien saatossa. Näyttelyn kuratoivat Cornelia Bujin, Italo Nunziata ja Hannu Palosuo.

Lontoossa asuva ja työskentelevä Rachel Kneebone (s. 1973) valmistaa arvoitukselliset veistoksensa valkoisesta posliinista. Teoksissa ihmiskehon fragmentit sekoittuvat toisiinsa ja tunnistamattomiin orgaanisiin muotoihin. Kneebonen teoksissa rokokoon kepeys sekoittuu nykymaailman ongelmiin ja tulevaisuus sulautuu renessanssin optimismiin. 24.10.2020–18.4.2021 taidemuseo Göstassa esillä olevan näyttelyn kuratoi Timo Valjakka.

Valokuvataiteilija Nanna Hännisen (s. 1973) näyttely How About the Future? on retrospektiivinen katsaus hänen tuotantoonsa. Hän käsittelee teoksissaan yksilön turvattomuuden ja ulkopuolisuuden teemoja. Uusimmissa teoksissaan hän paneutuu ilmastonmuutokseen ja sen mukanaan tuomiin valintoihin. Laura Kuurneen kuratoima näyttely on esillä 1.2.2020–7.3.2021 taidemuseo Göstassa.

Petri Eskelinen (s. 1975) tunnetaan liikkuvista, interaktiivisista veistoksistaan. Puusta rakennetut mekaaniset veistokset heräävät hetkeksi henkiin museokävijän käyttäessä niitä. Uusimmissa teoksissaan hän on pohtinut kasvien kykyä ajatella. Hänen näyttelynsä Toimintamuisti on esillä taidemuseo Göstassa 21.3.–30.8.2020 ja sen kuratoi Laura Kuurne.

Maamme tunnetuimpiin nykytaiteilijoihin lukeutuvan Jani Leinosen (s. 1978) näyttely Totuus – The Truth on vuosisatoja vanhoilla lasimaalaustekniikoilla toteutettu maaginen tilateos. Se on myös sukellus propagandan ja manipuloinnin pitkään historiaan – ja värikkääseen nykyisyyteen. Leinosen näyttely on esillä Göstassa 19.9.2020–7.3.2021.

Gustaf-museossa 29.2.2020 avautuva Selluportin takana kertoo selluloosan valmistuksesta Suomen viimeisessä sulfiittiselluloosatehtaassa Mäntässä. Haastatteluihin perustuva näyttely lähestyy aihetta arjen ja työn tekemisen kautta. Milla Sinivuori-Hakasen kuratoima näyttely palauttaa entisen Serlachius-yhtiön pääkonttorin entistä tiiviimmin teollisuushistoriallisille juurilleen.
 


Maanantai 30. Syyskuuta 2019

Hugo Simbergin Köynnöksenkantaja Serlachius-museoille

Hugo Simbergin lapsiaiheet Serlachius-museoiden kokoelmassa saivat hienon täydennyksen, kun taidesäätiö huusi Annmaris’n huutokaupasta 29.9. Simbergin Köynnöksenkantajan (1905). Suurikokoinen (210 x 130 cm) öljymaalaus kuuluu Tampereen tuomiokirkon freskojen esitöihin, ja se on ollut aiemmin mm. arkkiatri Arvo Ylpön omistuksessa.

Hugo Simberg, Köynnöksenkantaja, 1905, öljyväri kankaalle. Kuva: Annmaris.